Peurat

Peurat

TERVETULOA! Tunnelmia ja kuulumisia Vironperän huoneista ja puutarhoista.


sunnuntai 28. heinäkuuta 2013

Leppoisaa sunnuntaita


Aurinko porottaa niinkuin henäkuussa pitääkin. Nyt se on ihan hyvä juttu, koska meillä sentään satoi perjantaina. Ei tarvitse kastella edes tammipeltoa. Terassille syntyy vahvat varjot. Seuraan kirjosiepon ruoanhakua. Välillä se syöksyy terassillekin. Istun auringossa niin kauan, että hiukset kastuvat. Keho oikein huutaa lämpöä. Sitten vasta lähden kiertelemään varjoisampiin paikkoihin.


Kurkistan huvimajan ikkunasta.


Yläpihalla tuuli tarttuu välillä pöytäliinaan.


Alapihan liljat tuoksuvat pionipenkissä.


Viime vuotiset krassit siementivät. Yhdestä siemenestä on kasvanut ihan itsekseen näin komea kasvi. Luonto on hoitanut tämän ihan yksin - ilman ohjaavaa kättäni.


Hiljentymishuoneen sillan kupeessa kukki pärskäjuuri.


Huonetta vartioi itseensä syventynyt nainen.


Hiljentymishuoneessa kukkii parhaillaan tummaruusuangervo kääpiöpunapajun kyljessä.
Täyteläinen päivä - tankattu aurinkoa ja hiljaisuutta. Voin taas astua uuteen viikkoon vahvana.

lauantai 27. heinäkuuta 2013

Saaripäivällä


Lohjansaaressa vietettiin tänään saaripäivää. Siellä oli avoimet ovet monessa mielenkiintoisessa kohteessa. Tänään oli oiva tilaisuus tutustua naapurustoon. Aloitimme päivän Fruticetumista. Tähän hedelmälajipuutarhaan on istutettu kaikki Suomessa menestyvät puuvartiset, monivuotiset hedelmä- ja marjakasvit. Pinta-alaa on yli 4 hehtaaria. Puut ovat vielä aika pieniä, koska istutukset on tehty viisi vuotta sitten. Viiniköynnöksiäkin löytyi kasvatushuoneesta.


Maistelimme eri lajikkeita mustaherukoita. Pohjan jätti vaikutti mielenkiintoiselta. Omat vanhat lamoavat Öjebymme kyllä ihan hyvin pärjäsivät makutestissä. Toinen mielenkiintoinen oli vaaleanpunainen punaherukka. Siitä emme saaneet maistiaisia, koska varikset olivat ehtineet ennen meitä. Näköjään niille eivät kelvanneet mustat eikä valkeat.


Näytepuutarhaan oli istutettu myös suuret perennapenkit. Syysleimut hehkuivat.
Seuraavaksi kolusimme Seurantalolla. Pihalle olivat levittäytyneet torikauppiaat. Ostin uusia perunoita ja kukkakaalin. Lisäksi mukaani tarttui upea suurikokoinen auringonhattu. Istutan sen uusimpaan kukkapenkkiini. Aviomies löysi vähän käytetyt hitsivehkeet. Lohisoppa maistui sisällä.


Kahville menimmekin sitten Antiikki- ja viherhuone Eleganssiin. Suureen viehättävään puutarhaan oli järjestetty istumapaikkoja valtavien tammien varjoon. Puutarhasta löytyi toinen toistaan kauniimpia yksityiskohtia.


Keskelle pihaa on valettu betonista huvimaja. Kuumana päivänä se osoittautui ihanan vilpoisaksi paikaksi.

Päärakennuksessa on myös antiikkiliike, josta voi tehdä mukavia löytöjä.
Viimeiseksi pistäydyimme Alitalon viinitilalla. Kaikki tutustumiskohteet olivat aivan vierekkäin ja ne oli helppo löytää Lohjansaaresta.


Leppoisan päivän päätteeksi aviomies kävi poimimassa omia vadelmia. Ne maistuivat hyvältä Alitalon tuliaisten kumppanina. Ihan piristävää poistua välillä omalta tontilta.

keskiviikko 24. heinäkuuta 2013

Tulikukkia ja kurinalaisuuden kaipuuta



Yläpihalla kasvaa valkeita ranskan tulikukkia. Violetti-valkea on upea yhdistelmä tässä kasvissa ja se toistaa kukkapenkin väriteemaa. Kukassa olevien lisäksi penkissä on vahvistumassa aikamoinen ruusukemäärä tätä kasvia, jotka kylvin keväällä. Niin hullannuin tähän kasviin.



Alapihan ranskan tulikukat jo useamman vuoden takaa aloittelevat kukintaa.


Purppuratulikukat ovat myös viehättäviä ja kauniin värisiä. Ne eivät kuitenkaan kasva niin kookkaiksi ja näyttäviksi kuin ranskan tulikukat.
Luonnossa kasvava ukontulikukka kasvoi viime vuonna kukkapenkissäni toista metriä.
Tulikukat edustavat minulle villiä vapautta, jota suuresti arvostan. Samalla kuitenkin kaipaan myös raameja, pysyvyyttä, hallinnan tunnetta ja tiettyä kurinalaisuutta. Näiden kahden vastakkaisen ominaisuuden tulisi olla tasapainossa puutarhassa. Kaipaan vapauden lisäksi myös pysyvyyttä. Sitten silmäni osuivat terijoen salavien säännöllisiin kaareviin muotoihin. Voi miten ne rauhoittivat mieltäni. Puutarhastani löytyy myös tätä vakaata elementtiä. Minun ei tarvitsee tarttua saksiin.


Voin huolettomin mielin istahtaa vaikka pihan korituoliin.


sunnuntai 21. heinäkuuta 2013

Suitsimatonta rehotusta


Tuvan ikkunanaluskukkapenkin kasvit ovat saaneet ihan rauhassa elää omaa elämäänsä. Jokainen on saanut vallata uutta reviiriä oman voimansa ja halunsa mukaisesti. Se on ihan täpötäynnä erilaista kukkijaa. Yläkuvassa on villanukkajäkkärää ja violettia jalokallioista.


Mäkimeirami on osoittautunut kaikkein vahvimmaksi kasviksi. Se ympäröi kiihkeästi myös saman penkin liljat.


Jotta yläpihalle saataisiin jotakin ryhtiä ja järjestystä, kannoin sinne kolme kesäkukkaruukkua rivistöön.



Välittömästi paikalle laskeutui pettävä illuusio asioiden hallinnasta.


Alapihalla päivänlilja tekee lähempää tuttavuutta tumman pärskäjuuren kanssa.
Laventelit rehottavat ihanassa rivistössä sentään.


Iltavierailulla törmäsin ihastuttavaan 20 -päiväiseen pikkuvarsaan.


tiistai 16. heinäkuuta 2013

Katonpaikkausta ennen sateita


Alatalon tiilikatosta on murentunut tiiliä muutamana kovana  lumitalvena. Katon paikkaus on ollu to do -listalla jo jonkun aikaa. Mutta kuten kaikki tietävät näillä listoilla maalaistaloissa on muitakin hommia. Jostakin kummallisesta syystä aina välillä jokin työ sitten tulee tehdyksikin. Joku saattaa soittaa sopivaan aikaan ja kaikille yhtäkkiä sopiikin mainiosti tuon työn tekeminen.


Sovimme, että Perälän Pasi tulee maanantaiaamuna sen pidemmän henkilönosturin kanssa tontille. Sillä pääsee viiteentoista metriin. Aviomies lupasi toimia hanslankarina. Nosturin ulottuvuus riitti juuri ja juuri.


Koko päivä siinä sitten menikin. Niitä rikkinäisiä tiiliä löytyikin yllättävän paljon.
Nyt on katto korjattu, joten nyt voi vaikka alkaa sataa minun puolestani. Silti toivon, että ensi talvena ei sataisi lunta niin vietävästi kuin aiempina talvina. Saisi nauttia ihan ehjästä katosta vähän pidempään.
Tytär nousi koriin ja otti muutaman kuvan yläilmoista.


Minä pysyttelin tiukasti ja turvallisesti maan tasalla puutarhatöissä.
Madonnanliljat olivat avanneet kukkansa ja keikkuivat ylväästi kukkapenkin yläpuolella.


sunnuntai 14. heinäkuuta 2013

Pallerolaukka, Allium sphaerocephalon


Pallerolaukka on kukassa viime syksynä istuttamistani laukoista viimeisimpänä. Olen jotenkin tottunut ajatukseen, että laukat kukkivat alkukesästä. Mutta tämä ihastuttava kukkapenkin sulostuttaja kukkii vasta heinäkuussa. Olen todella hullaantunut siihen. Se sopii niin kauniisti yhteen valkeiden malvojeni kanssa. Samoin se sopii upeasti myös kuningasliljan kaveriksi. Kuningasliljan nuput ovat pallerolaukan väriset. Ja nyt olen jo keksinyt monta muutakin kukkaa, jonka viereen haluan sitä istuttaa syksyllä.


lauantai 13. heinäkuuta 2013

Heinäkuinen hellepäivä


Heinäkuinen hellepäivä on tehty heinänteosta...


lammen lumpeista, neidonkorennoista ja kaloista....


koivun varjosta...


ja saippuakuplista.