Peurat

Peurat

TERVETULOA! Tunnelmia ja kuulumisia Vironperän huoneista ja puutarhoista.


keskiviikko 30. huhtikuuta 2014

Kattauksia ja kirsikankukkia


Suursiivouksen päätteeksi ja vapun kunniaksi kaivelin Vironperän kaappeja ja järjestelin kattauksia ruokasalin pöydälle. Silmiini osui ensiksi sahalaitaiset vaaleansiniset ruotsalaiset kynttilänjalat. Niihin  lähdin etsimään astioita. Lähes samaa sinistä löytyi Vironperän arkilautasista. Ne ovat Arabian sarjaa, mutta en tiedä niiden nimeä. Ne kuuluvat käytetyimpään arkisarjaan. Mielestäni jalalliset lasit, joissa on yksinkertaisen tyylikäs kaiverrus, sopivat hyvin tähän kattaukseen.


Pihalla kukkii narsisseja vähän joka kulmalla. Niitä oli vaan kerättävä sisäänkin. Etsin astiakaapeista keltaista kahvikalustoa. Sieltä löytyi puolalainen astiasto, jossa on keltaisia ja harmaita tyyliteltyjä kukkavanoja. Se sai kaverikseen harmaan kanadan inuiittien valmistaman kivilinnun.


Kummallista, miten lähes vuosittain ihmisen kauneuskäsitys ja mieltymykset muuttuvat. Nyt tykästyin hauskasti kuvioituun Lada-astiastoon. Se on valmistettu Tsekkoslovakiassa Pirken Hammerin porsliinitehtaassa.
Talon nurkalla kasvava rusokirsikka alkaa avata vaaleanpunaisia kukkiaan sopivasti vapun kunniaksi.


Hauskaa Wappua!

torstai 24. huhtikuuta 2014

Kuka sieltä kurkistaa?


Putsaan rikkaruohoja kukkapenkistä kun silmäni osuvat johonkin mielenkiintoiseen naapuripenkissä.


Juu, ovat ne avautuneet - lummetulppaanit "Heart's Delight". Todellinen sydämen ilo siinä kauniissa rivissä. Parasta avata silmät ja tutkia, mitä muuta sieltä mullasta oikein  kurkistaa.


Kevätlinnunherneissä on jo nuput. Ne ovat olleet vikkeliä kasvussaan.


Lehtoängelmä avaa mekkonsa helmoja somasti. Tämä kuva ei oikein tee sille oikeutta. Se on paljon hurmaavampi luonnossa.


Tätä vekkihametta en tunnista. Ehkä joku on sen tuttu?


Löytyihän sieltä kolmilehti. Olen istuttanut sen toissa syksynä. Kauan se onkin piiloitellut, mutta vihdoinkin se esittäytyy. Tätä olen odottanut.


Pian avautuvat lemmikkikasvini, kirjopikarililjan kukat. Se on aika lennokkaan näköinen sipulikasvi kapeine sojottavine lehtineen. Jostain syystä nämä näyttävät minusta vähän teineiltä.
Vieressä kasvavat pikkuiset lehtoängelmän siementaimet. Tänä kesänä pystyn ne jo siirtämään rantapenkereelle.


Talon eteläpenkissä ovat ensimmäiset narsissit avautuneet. Taitavat olla "Holland Sensation" -torvinarsisseja.


Idänsinililjat runsastuvat nurmikolla, kun koko ajan avautuu lisää pieniä sinisiä kukintoja. Seuraan tunkee liloja kiurunkannuksia.


Voi, tätä kevään ihanuutta!


tiistai 22. huhtikuuta 2014

Jättiverbena, Verbena bonariensis


Jättiverbena, vanha ja uskollinen ihastukseni. Sen lilat kukinnot huojuvat korkealla ohuiden varsien päässä. Jättiverbena luon niittymäistä tunnelmaa. Se keventää kukkapenkkien ilmettä mukavasti.


Jättiverbena toimii herkkänä vastinparina suurikukkaisille kuten salkoruusulle ja daaliallekin.
Yhtä hyvin se sopii pitkänhuiskean serkkunsa, tähkäverbenan kaveriksi.


Perhoset rakastavat jättiverbenaa. Elokuussa voi bongata monenlaisia perhosia jättiverbenan kukinnoista. Tässä ehkä ketohopeatäplä.


Olen kasvattanut jättiverbenani siemenestä, koska tässä vierähti monta vuotta niin, että niitä ei saanut mistään. Siemen pitää kylvää jo tammi-helmikuussa, että kasvi ehtii kukkia. Sinänsä se itää kyllä helposti. Viime syksynä, kun kukkapenkeissäni kasvoi valtavat määrät suuria verbenoita, tuntui pahalta heittää niitä kaikkia menemään. Siirsin kolme jättikokoista kasvin juurakkoa omiin ruukkuihinsa talvehtimaan. Ruukut talvehtivat saunan eteisessä. Sitä ovea ei sitten mahtunut käyttämään koko talvena. Nyt nuo ruukut on siirretty ulos ja kasvit pääsivät kukkapenkkiin.


Verbenan taimea kannattaa leikellä, niin se levenee ja tekee useampia kukkavarsia. Leikatut latvat voi istuttaa multaan juurtumaan, niin saa taas lisää jättiverbenoita.


Mimon Mami, olet tervetullut lukijaksi!


maanantai 21. huhtikuuta 2014

Huikea pääsiäinen


Aivan huikean ihana pääsiäinen on ollut tänä vuonna. Tänään meillä on + 19 astetta varjossa. Nyt voin jo antaa anteeksi ilmojenhaltijoille sen kammokokemuksen vuosien takaa, kun olin odottanut pääsiäistä monta viikkoa. Pääsisin vihdoin puutarhahommiin ja annas olla, kun pitkäperjantaiaamu valkeni, oli tosi valkoista. Koko pääsiäisen satoi lunta ja tunsin itseni raskaasti petetyksi. Tämä pääsiäinen korvaa kyllä kaikki ikävät muistot.


Puutarhakalusteet on saanut nostella valkovuokkomättäille.


Elämä voi sitten olla ihmeellistä. Kuinka muutama pienen pieni, tuskin näkyvä, siemen saa ihmisen siirtämään lähes vuoria. Kun niitä siemeniä laittaa pikkuiseen rasiaan, pitää jo kohta jakaa hentoja versoja useampaan astiaan. Astioita kiikutetaan sitten paikasta toiseen ja kun ne eivät mahdu edes kasvihuoneeseen, on rakennettava kasvatuslaatikko ulos. Nyt sitten tajusin etteivät ne tulevat perennat mahdu kukkapenkkeihin. On siis rakennettava uusia penkkejä. 


Koko pääsiäisen olen sitten rahdannut haravointijätettä tähän rantapenkereelle. Ja päälle kippasin kymmenen kottikärryllistä multaa. Ja kuvassa, niinkuin luonnossakin,  se näyttää pienen pieneltä kasalta. Se on yksi näitä ison tontin haittapuolia. Parin päivän työtä ei edes huomaa.
Nyt kyllä haluaisin antaa pari neuvoa aloittelevalle harrastepuutarhurille:
1. Kun tilaat multaa, sitä ei kannata kipata tontin alakulmaan.
2. Multakasan päälle kannattaa heittää joku pressu. Ihan vaan sen takia, että jos vielä seuraavana kesänäkin tarvitset multaa, niin siitä ei tarvitse seuloa sitten kaikkia rikkaruohojen juurakoita.


Sillä aikaa, kun kärräsin multaa, leikkimökin takana tapahtui jotakin mielenkiintoista, josta kerron sitten myöhemmin.

sunnuntai 20. huhtikuuta 2014

Perinteensiirtoa ja sammakon kutua


Pääsiäinen on oivaa aikaa siirtää seuraavalle city-sukupolvelle arvokkaita käden taitoja. Kun lapset ovat vanhempien kanssa tekemässä yhdessä maalaistalon korjaus- ja ylläpitotehtäviä, opit ja taidot siirtyvät eteenpäin. Jokaiseen pikkuhommaan ei tarvitse palkata miestä. Tässä naulataan uutta kattohuopaa vanhan kaivon katolle.


Haravointiani säestää sammakoiden äänekäs kurnutus.  Rannan ovat vallanneet sammakkopariskunnat.


Huvimajassa talvehtinut kurki pääsee seuraamaan sammakoiden innokkaita puuhia.


Tuloksia syntyy molemmilla rintamilla.
Kutulautat lisääntyvät ja kaivon katto hohtaa alkuperäisessä värissään. Se olikin jo muuttunut mustaksi.


lauantai 19. huhtikuuta 2014

perjantai 18. huhtikuuta 2014

Kirjosuvikakkaroiden ulkoilua ja timojen pussitusta


Ihanaa puuhailua pihalla - vihdoinkin! Aurinko paistaa ja orvokkilokerikot tyhjenevät kovaa kyytiä. Hauskaa on valita, mitä värejä istuttaa mihinkin ruukkuun. Ihan oli jo päässyt unohtumaan viime keväästä orvokkien charmi.


Puuhissa on myös ruukkujen kantoa edes takaisin. Daaliavadit sain jo kasvariin ja perennat seuraavat perässä. Kirjosuvikakkarat, kahdella k:lla, pääsevät päivähoitoon pihalle. Nämä yksivuotiset niittykukkaset saavat ulkoilla auringossa että vähän vankistuisivat samalla. Toivottavasti muistan nostan sisälle ennen yön tuloa. Onneksi noita ei tarvitse vahtia vaan voin puuhailla muuta.


Nyt oli  lisättävä yksi uusi kasvilaatikko vanhojen viereen. Perennavauvoille on nyt saatava ihan oma kasvatuslaatikko. Muuten olen ihan ihmeessä niiden kanssa, kun tuli laitettua multiin niin montaa sorttia.

Lavojen taakse virittelin kauppakasseja istutuspusseiksi. Timot pääsivät multiin. Tässä jo siintää ihanat näkymät omista Juhannuksen varhaisperunoista.


Valkovuokot ovat jo avanneet nuppunsa lämpöisimmillä paikoilla. Ilahduin erityisesti tästä sinivuokosta. Niitä meillä ei ole löytynyt kuin metsän siimeksestä. Tämä oli eksynyt jo lähes pihapiiriin.


Siniset skillat levittyvät nurmikolla. Valkoisia olen istutellut kukkapenkkeihin.



lauantai 12. huhtikuuta 2014

Ikkunalaudat notkuvat


Ikkunalaudat ja ikkunanvieruspöydät ovat nyt täynnä kylvöksiä ja pikkutaimia.



Markettoja, petunioita, samettikukkaa, punavaulaa, laventelia, keijunmekkoa, kosmoskukkaa, salkoruusua, hopeavitjaa, kesäpäivänhattua, revonhäntää, kesäkaihonkukkaa, hopeatädykettä.....


Vihannesten siemenet pääsevät suoraan multiin. Ainoastaan basilikaa, lehtikaalia ja punahierakkaa on nyt itämässä sisällä. Daalia- ja kannapesuvadit täyttävät talon saunanpäädyn. Perheenjäsenet saavat kestää tätä vaihetta vielä pari viikkoa. Sitten rahtaan tämän lastin pikkuruiseen kasvihuoneeseeni.


Yöpakkaset alkavat jo vähän taittua. Terassille voi hankkia ensimmäisiä orvokkeja ja belliksiä.