Lumimaisemaa

Lumimaisemaa

TERVETULOA! Tunnelmia ja kuulumisia Vironperän huoneista ja puutarhoista.


perjantai 30. huhtikuuta 2010

Puhujamuseo

Johannes piti eläessään yli 10.000 puhetta. Puhuja sai lahjaksi aina jonkun esineen. Kyllikki järjesti nuo esineet puhujamuseoksi.
Puhujamuseo jatkuu tämän sinisen oven  takana. Kyllikki on ripustanut oveen kesämekon ja kauniisti kudotut villasukat.



















Museossa on taidokkasti valmistettuja perinteisiä talonpoikaiskäyttöesineitä.









Kyllikin keräämät vanhat kahvimyllyt löytyvät samasta paikasta.

keskiviikko 28. huhtikuuta 2010

Turistikausi avattu

Tänään on Lohjalla upea auringonpaiste ja lämmin sää. Ulkona pärjää jo ilman takkia - no, villatakki on kuitenkin oltava. Pesen muutaman ikkunan. Talossa on ikkunoita niin paljon, että menisi ainakin yksi kokonainen päivä iltamyöhään jos haluaisi saada puhdasta kerralla.
                                                                                                          Kannan tyynyt huvimajaan.
                                                                                                          Valmistelen ja koristelen.


Vuoden 2010 ensimmäinen turistiryhmä on tulossa Vironperän museoon. Charterbus Lundströmin pikkubussi ajaa pihaan.
                                                                                       
Pihalle purkautuu Helsingin ruotsinkielisiä sotaveteraaneja.



Susanne Sere opastaa ryhmää omalla äidinkielellään, ruotsiksi. Ryhmä on hyväntuulinen. Jalka nousee vielä kepeästi vaikka useammilla on jo ikää kertynyt kunnioitettavat lukemat ja koko päivä on oltu liikkeellä.

sunnuntai 25. huhtikuuta 2010

Jäät lähteneet

Jäät lähtivät lammista tällä viikolla. Tosin riite peittää lampia aamuisin, mutta se sulaa jo aamupäivällä. Telkät ja sinisorsat ovat palanneet pesimäpaikoilleen. Telkkä on lammen kunkku. Sinisorsauros lähestyy arasti lampea, kun telkkäuros naaraineen ui siellä. Saa nähdä montako poikasta on tänä kesänä.

Hrrrr, torstaina täällä satoi lumi maahan. En uskaltanut katsastaa orvokkeja vasta kun seuraavana päivänä. Hengissä ovat. Tosin riiputtavat kukintojaan surkeana. Ehkä ne selviävät - kestävät kylmää.

Skillat värjäävät nurmeen sinisiä laikkuja. Ne työntyvät koivun lehtienkin lävitse.



Valkea jouluruusu on ensimmäinen kukkiva perenna puutarhassa. Se kasvattaa ensiksi keväällä kukkavarret ja sitten vasta lehdet. Eteläisemmissä maissa se kukkii jo jouluna, josta se on nimensä saanut - meillä heti lumien lähdön jälkeen.



Haen terttuseljan oksia maljakkoon. Niissä on keväisin niin kaunismuotoiset ja vahvan väriset silmut. Paikalliset kutsuvat niitä paskamarjoiksi. Kuuleman mukaan ne kasvavat huussin takana ja niiden marjat haisevat. Minun jokakeväiseen traditioon kuuluu seljan oksien keräily ja lehtien kehittymisen ihastelu.

tiistai 20. huhtikuuta 2010

Johannes Kiasmaan

Johanneksen muotokuva tultiin hakemaan Kiasmaan.  Esa Rahikainen Valtion taidemuseoista ajoi pihaan suurella valkoisella pakettiautolla. Hän nosti Johanneksen muotokuvan kansainvälisen huoneen seinältä ja paketoi sen kuplamuoviin.
 Muotokuva on miehen mittainen. Tarvittiin kaksi miestä käsittelemään niin suurta työtä. Johannes kannettiin pakettiautoon ja se matkasi Helsinkiin nykytaiteen museoon Kiasmaan.
Kiasmassa on Ilja Glazunovin näyttely 21.5. - 29.8. Glazunov maalasi Johanneksen muotokuvan vuonna 1982.
Huone näyttää nyt tyhjältä. Vaikka huoneessa on paljon esineitä, Johannes kuitenkin hallitsi sitä.
Pohdin, jätänkö paikan tyhjäksi vai laitanko jonkun muun taulun tyhjäksi jääneeseen tilaan kesän ajaksi.

sunnuntai 18. huhtikuuta 2010

Karhunsammalta ja haravointia

Kevään haravointikausi on avattu.
Sitä hommaa nyt sitten riittää pitkäksi ajaksi.

Japanin ruttojuuri availee jo kukintojaan rinteen lämmössä.



Huomio kiinnittyy talon kattoon. Siellä kasvaa sammalta.
Karhunsammaltako?

Se ei varmasti tee hyvää katolle.
Mies kiipeää katolle ja alkaa harjata sitä puhtaaksi.

Kottikärryn sisältö vaihtuu raskaammaksi.
Sammal on paksua.
Katolta löytyy rikkonaisia tiiliä. Ei hyvä asia!


Onneksi mies ei putoa katolta. Muutama viikko sitten putosi useita miehiä katolta lumen pudotustöissä eri puolilla Suomea.

Palkitsen itseni päivän ahkeroinnin kukilla. Istutan orvokit pataan. Tänä vuonna valitsin oranssin värisiä.

Sisälle asettelen leinikkejä. Pidän pinkin ja oranssin yhdistelmästä.

tiistai 13. huhtikuuta 2010

Imukärhivilliviini, Parthenocissus quinquefolia

Talomme päädyssä kasvaa imukärhivilliviini. Sen seassa kasvaa myös hieman tuoksuköynnöskuusamaa, jonka erottaa villiviinistä lähinnä kukinnan aikaan. Kuusama tuoksuu huumaavasti. Tutkiessani nyt viime syksynä ottamiani valokuvia havahduin siihen, että itse asiassa talomme on peittynyt villiviiniin.
Talon päädyssa on usea iso ikkuna, mutta niitä ei ole enää näkyvissä. Ilmankos laitan aina valot päälle sisällä! Ehkä olisi aika tehdä jotakin asialle tänä keväänä. Vielä ennenkuin linnut alkavat rakentaa pesiään villiviinin kätköihin. Jos ei nyt revi alas koko komistusta, voi ainakin harventaa. Sitä voi laittaa juurtumaan muutamia yksilöitä ystäville, jotka pitävät villiviinistä. Lisäksi siitä saa mahtavaa kranssimateriaalia. Se on sopivan taipuisaa.
Ovasta sentään pääsee vielä kulkemaan.

sunnuntai 11. huhtikuuta 2010

Ankaran talven jälkeen

Mikä viikonloppu! Lumi on nyt sulanut niin, että pääsen puutarhaan ilman, että lumi menee saappaan varresta sisään. Kuljen kierroksen puutarhassa ja lähimetsissä. Omenapuita ja muita puita on syöty reilusti. Jänikset ovat olleet asialla - niin myös hirvet ja kauriit, koska silmuja on syöty tosi korkealta. Ovat jättäneet vastapalveluksena useita lannoitekasoja pihalle. Kiitos vaan!
Täydellinen keli puusouville. Alalammnen ympärillä kasvaa parisenkymmentä terijoen salavaa. Ne ovat todella nopeakasvuisia ja niillä on kaunis pyöreä kasvutapa. Mutta ne eivät ole kovin pitkäikäisiä. Olemme vuosittain katkoneet niitä pari kolme kerrallaan. Nyt siis moottorisaha esiin.
Näissä puissa on jo lahoamisen jälkiä rungossa, mutta jätetään rungot vielä  metrin korkeudelta pystyyn. Versovat kyllä kesän kuluessa ja kehittävät pallon muotoisen hunnun ympärilleen. Paikka tuntuu leikkuun jälkeen tosi avaralta. Ehkä voisi jotakin uutta pientä puuta panna keväämmällä tuloilleen.
Parista puusta tulee siivottavaa. Täydellinen polttokeli. Lunta vielä maassa eikä tuule. Samalla poltetaan ylivuotinen laiturin raatokin. On saanut kuivua kunnolla ja palaa hyvin.

Juuri mitään vihreätä ei ole vielä näkyvissä. Onneksi jouluruusu jo pilkistää penkistä. Sisällä vastaavasti onnenpensaan oksaan on tullut muutama keltainen kukka.

perjantai 9. huhtikuuta 2010

Salongin palautus entiselleen

Kyllikin Helsingin kodin muuttokuorma saapui Vironperälle, jossa jo ennestään oli jokunen huonekalu. Alkoi tavaroiden uudelleensijoittelu. Sänky ja sen päälle sijoitetut Johanneksen kunniamerkit saivat lähtökäskyn. Suurristit ja muut kunniamerkit asettuivat arvoiselleen paikalle tuvan vitriiniin.

 
Salonkiin kannettiin seurusteluryhmä, joka on siellä  90- luvulla ollutkin.
 

Salongin seinän taulujen ripustuksiin ei kajottu.
 



maanantai 5. huhtikuuta 2010

Kevään valtava voima

Ylälammen vedet lähtivät virtaamaan valtavalla voimalla kiirastorstaina. Samalla lammen pohjan rikki lähti liikkeelle ja sen haju peitti lähitienoon. En muista nähneeni betonikourua noin täytenä.
Isäntä asetteli ylivirtausputkia eri asentoon. Pääsiäispäivänä virtaus asettui normaaliksi - onneksi myös hajuhaitat.
















Rinteessä ruttojuuret ovat selvittäneet tiensä kevään väkevään valoon.

sunnuntai 4. huhtikuuta 2010

Porstua ja eteinen

Porstuassa ovat viherkasvit talvehtineet noin viiden asteen lämmössä. Kuvassa pelargonioita, enkelipasuunoita ja verenpisaroita.

 Enkelipasuuna avasi ensimmäisen kukkansa pääsiäisenä - mikä ihastuttava tuoksu porstuassa!
Eteisen poronsarvissa killuu kello ja peilin vieressä on gongi. Se toimii hyvin ruokakellona.
Peilin alla olevassa taulussa on poliitikkojen nimikirjoituksia.

lauantai 3. huhtikuuta 2010

AVAJAISET

Tervetuloa blogiini! Avaan nyt pääsiäisenä ensimmäisen blogini ja kutsun teidät vierailulle  kanssani Vironperälle. Tässä blogissa kerron kuulumisia ja tunnelmia Lohjan Kirkniemestä Johannes ja Kyllikki Virolaisen kotitiluksilta.