Kesän kynnyksellä

Kesän kynnyksellä

TERVETULOA! Tunnelmia ja kuulumisia Vironperän huoneista ja puutarhoista.


sunnuntai 28. toukokuuta 2017

Ihanat pyhät!


Kesä saapui sittenkin!
Olin varautunut kylmiin pyhäpäiviin. Aurinko helli meitä torstaista sunnuntaihin. Oli hyvät grillaus- ja nuotiokelit.
Muutamassa omenapuussa on ihan pikkuruiset nuput. Viime kesänä ne kukkivat valkoisenaan. Tänä vuonna vähän keräävät voimia.


Keittiön ikkunasta näkyvä vanha koristeomppu aloitti runsaan kukinnan.


Pilvikirsikka aloitti kukkimaan helatorstaina. Rusokirsikoiden kukinta meni parissa päivässä ohitse jo viime viikolla. Olisiko kuivuudella vaikutusta asiaan? Meillä ei ole sitten lumisateiden satanut vettä ollenkaan.

Kukkapenkeissä kaikki kasvavat hurjaa vauhtia. Joka päivä näkymä on uusi. Mullasta nousee vanhoja tuttuja, jotka ovat olleet näkymättömissä niin pitkään. Ne liittyvät muiden seuraan. Mukavat kekkerit!

Kemuissa ovat olleet mukava alusta asti violetit ja valkoiset tulppaanit.


Sailalta saatu tumma metsätyräkki on kookkaampi ja runsaampi kuin viime vuonna. Se on saanut seurakseen viime syksynä uudet tulokkaat Laurens Koster -narsissit. Kiva parivaljakko!


Cha cha-narskut saivat jälleen yhteyden naapureihinsa. Värikkäät  tulikellukat saapuivat.


Uusin terassin ilmettä pistäytymällä Ikeassa. Tyynyihin uudet päälliset ja pari pikkumattoa lattialle. Tila raikastui.


Suuressa ruukussa kasvaa neilikan lisäksi valkoisia ja sinisiä pikkuorvokeita.


Pergolan ilmettä voisi myös vähän uudistaa.

tiistai 16. toukokuuta 2017

Kasvaa kohisten ulkona ja sisällä


Tämän vuoden kasvukausi käynnistyi oikein toden teolla. Nyt voi alkaa pitämään huivista kiinni!
Laatoitimme pari vuotta sitten pikkuisen kiviympyrän tontin lämpöisimpään paikkaan. Nyt siitä voi nauttia. Kun haluaa lämmitellä auringossa, niin sitten korituoliin istumaan. Siihen viereen muodostui kukkapenkki ihan itsekseen kaivuumullasta.


Penkkiin olen istuttanut hopean väristä ohotanmarunaa ja purppuran punaisia keijunkukkia.Väleissä kasvaa kahdenlaista lummetulppaania. Kuvassa näkyvät ovat 'Hearts Delight'-lummetulppaaneja.


'Concerto' -lummetulppaanit avautuvat hieman aikaisemmin. Viime syksynä lisäsin väleihin vielä 'Woodstock'-hyasintteja. Tämä kevät on meillä hyasinttien juhlaa. Ne kukoistavat nyt useassa kukkapenkissä.


Cha cha -narsissit ovat narsisseista ensimmäisenä avautuneet tässä kukkapenkissä.


Kukkapenkin taakse aidan viereen hankin samana syksynä taimiston viimeisen rhodon - Dahurian alppiruusun. Se on hyvin aikainen ja availee nyt nuppujaan.


Sisätiloissa jatkuu esikasvatus. Aloitin kasvatuksen malttamattomasti jo pari kuukautta sitten. Tuolloin kastelin osan hengiltä. Nyt ollaan päästy siihen vaiheeseen, että kuolema korjaa, jos ei joka päivä muista kastella. Tomaatit, tulikukat, asterit, isosamettikukat ja tsinniat on jo ruukutettu. Revonhännistä on tähän asti hengissä selvinnyt yksi kasvi.
Nyt voisi jo kantaa nämä lämmittämättömään kasvihuoneeseen. Dahlian juurakot kärräsin sinne jo pari päivää sitten porstuasta. Mahtuu taas sisään ihan helposti.


Satoa on jo korjattu. Kylväessäni lavalaatikoihin korjasin samalla maa-artisokkaa. Ihan hyvän makuista soppaa noista saatiin. Vuohenputkea voi joka päivä saksia salaattiin. Se ei meiltä heti lopu.

keskiviikko 10. toukokuuta 2017

Hidasta kevään etenemistä


Lumisateista huolimatta valkovuokot kukkivat meillä ihanasti.


Posliinihyasintit ja kevättähdet antavat väriä valkoisiin kasvustoihin.


Koivussa ei ole vielä lehteä, mutta ruoho alkaa jo viheriöidä.


Vanha koristeomppu availee silmujaan. Keittiön ikkunasta katseeni hakeutuu tähän kauniiseen punaisen ja harmaan väriyhdistelmään. Se on tällä hetkellä "voimanäkymäni".


Sinililjat ja kiurunkannukset levittäytyvät omenapuiden alla ihan itsekseen.


Valkoisia scilloja olen istutellut eri kukkapenkkeihin.


Jäät ovat lähteneet ylälammesta. Mies teki sinne kultasäyneille turon. Sammakot ovat jo viettäneet häitään ja telkkäuros esitti jo muutama viikko sitten vakuuttavan näköisiä kaulan venytyksiä naaraalle, joka keskittyi välinpitämättömästi kalastamaan ravintoa itselleen.


Tämän kevään ihastuttava yllätys on ollut hyasinttien kukinta. Viime vuonna niitä ei näkynyt ollenkaan ja luulin, että olen ne menettänyt.
On se hauskaa, kun koskaan ei tiedä, mitä sieltä penkistä oikeasti puskee ulos.


Suloinen sitruunaperhonen lepatti imemään mettä hyasintista.
Muutama narsissi on jo avautunut lämpöisillä paikoilla.
Kun nyt tulisi yksi kunnon vesisade, niin koivun silmut avautuvat ja samalla koko piha herää kevääseen. Ehkä jo ensi viikolla!