Peurat

Peurat

TERVETULOA! Tunnelmia ja kuulumisia Vironperän huoneista ja puutarhoista.


maanantai 26. syyskuuta 2016

Pihan syysväritystä


Syyspihassa parasta ovat lämpimät värit. Nyt on aika tankata niitä ennen kuin häviävät.
Alatalon katto hohtaa auringossa kilpaa vaahteroiden kanssa. Kuvan oikeassa alalaidassa näkyy osa talviompusta, joka on ihan täydessä lastissa. Omput kerätään parin viikon päästä.


Rusokirsikassa on vahva punainen väri ja taaempana pilvikirsikka punastuu latvasta alkaen.


Pilvikirsikka luopuu jo lehdistään. Seppelvarpu kellertää sen juurella.

Yläpihan koivu on varistanut jo lehtensä. Vaahtera aloittelee ruskaansa.


Viime vuonna istutettu 'Bombshell' - hortensia punertaa.


Lampien välissä ruttojuurien kaverina kasvaa myös japanin tatarta, joka kukkii aivan valkoisenaan. Se on nyt vallannut tilaa ikävästi punaisilta rantakukilta.
Alla kolme kuvan sarjan alalammen takaa kohti vanhaa punaista savusaunaa.


Ylin kuva on otettu vanhalta talviompulta alalammen ylitse kohti savusaunaa.
Keskimmäisessä kuvassa näkyy amurin korkkipuu keltaisessa syysasussaan.
Savusaunan edessä on pari lavakaulusta. Toisessa kasvaa maa-artisokkaa.


Pöllöt seisovat vanhalla saunajakkaralla lehtisateessa pergolassa.
Seuraavaksi sitten haravat heilumaan!

torstai 22. syyskuuta 2016

Vieraat lähtivät kotiin


Eilen oli ystäviä kylässä. Kokoonnuimme ison pöydän ääreen. Oli niin mukavaa taas tavata ja viettää aikaa yhdessä.


Tänään kuljen tyhjässä talossa. Korjaan eilisiä jälkiä.


Olen koristellut kodin pihan kukkasilla.


Onpa hiljaista.


Terassilla majailleet ruukut ovat nyt sisällä. Tänä vuonna ensimmäinen yöhalla ei yllätä.


Sisätiloissa sitä alkaa viihtyä muutkin kuin kukat.
Tänään on jo syyspäiväntasaus.

torstai 15. syyskuuta 2016

Syysvuokkoja


Huvimajan limupulloissa on ollut vaihtuvia näyttelyitä kesän mittaan. Nyt siellä on syysvuokkoja, elokuunasteri ja punalehtiruusun kiulukoita.


Syysvuokot ovat pihamme näyttävimmät syyskesän kukat.


Näyttäviä ne ovat sen vuoksi että niitä on niin paljon. Lajike on hopeasyysvuokko, jolla on korkea kasvutapa ja se on kestävä.


Tämä kasvusto on saanut alkunsa kahdesta pikkutaimesta. Olen siirtänyt sitä muuallekin puutarhassa.


Hankin pari viikkoa sitten alennusmyynnistä uuden taimen, 'Pamelan'. Se on kovin pikkuinen, mutta kukka on kerrottu. Toivon, että se on hengissä vielä ensi vuonnakin. Syysvuokkoja tulisi istuttaa mieluummin keväällä, että ehtivät hyvin juurtua paikoilleen.

tiistai 13. syyskuuta 2016

Intiaanikesä


Saatiin sitten intiaanikesä. Toukokuu oli meillä kasvukauden lämpöisin kuukausi. Tai ainakin se tuntui siltä. Ainakaan silloin ei satanut koko kuukautta. Nyt saadaan iloita lämpöisestä ja kuivasta syyskesästä.
Tartuin tänään jo kastelukannuun - ihmeellistä. Mikä se semmoinen esine on! Melkein piti esitellä itseni sille.
Kait tätä voi jo sanoa intiaanikesäksi. Virallisesti kesä kait on jo ohi.


Rannan 'Annabelle' pallohortensiat kukkivat edelleen.


Siellä kukkivat myös pitkävartiset punaiset asterit ja siniset elokuun asterit. Asterit kukkivat ihastuttavan pitkään syyskesällä.


Rantapenkereen yleisin  kasvi on saniainen. Niitä kasvaa siellä montaa eri sorttia. Osa saniaisista alkaa jo ruskettua. Pidän tuosta lämpöisen oranssinruskeasta väristä.
Minä harmaannut ja saniainen ruskettuu.


Auringontähdet ovat myös ruskettuneet. Jotakin nesteitä tai sokeria se vielä sisältää, koska suruvaippa jaksaa niin pitkään tuossa jumpata.


Päivölästä hankittu päivänlilja 'Agnes Elpers' kukkii meillä edelleen.  Heinäkuussa se oli täynnä  pulskia nuppuja. Koko elokuun se on kukkinut. Nyt ovat viimeiset kukat avonaisena.


Suurin osa kasveista jo lopettelee kukintaa, mutta nämä daaliat vasta aloittavat. Nämä ovat kevään hankintojani. Muutaman sipulin ostin ja kaikki nyt ovat vahvassa kukassa navetan rinteessä.


Kruunuvuokkoja on pitkin loppukesää pulpahtanut pintaan suuressa kukkapenkissä. Niiden sipuleita piilottelin multiin aika joukon keväällä. Näiden pikkuisten kaunottarien kohtaamisesta ilahdun suuresti.


Innostun keräämään kimpun syyspuutarhasta ylätalon sisäänkäyntiin. Kyllä täältä kerää vielä monta kimppua.

keskiviikko 7. syyskuuta 2016

Miten lämmin päivä!


Eri väriset ja kokoiset sudenkorennot risteilevät ilmassa. Ihme ettei tule yhteentörmäyksiä. Niistä on vaikea saada kuvia. Kaunis sinivihreä yksilö lepuuttaa niityn koristeporkkanassa. Sainpas kuvan!


Pörriäiset viihtyvät maksaruohoissa. Xenoxin kukinta alkaa jo ollut kohta mennyttä, mutta monilla muilla lajeilla ovat parhaat päivä vasta edessä.


Joku ötsynkäinen on löytänyt tiensä sinipiikkiputkeen, vaikka se kasvaa aivan keskellä kukkapenkkiä.


Ruukkuistutukset näyttävät vähän erilaisilta kuin keväällä. Hopealehdet ja ruostekukan sipulit istutin pataan keväällä. Orvokit ja jopa krassit ovat jo mennyttä ja tilalle pääsivät krysanteemit ja koristepaprika. Punalehtisiä keijunkukkia kasvoi jättiruukussa, josta pari joutui vielä tähän pataan. Loput pääsivät jo maahan.


Punalehtiset keijunkukat ovat olleet tämän kesän suosikkini. Lehdet ovat niin kauniit, kun aurinko paistaa niihin. Olen myös lisännyt hopeisia kasveja tänä kesänä. Hopea ja punainen ei ole mikään huono yhdistelmä.


Istutin pataan vielä keltakirjavalehtisen muratin. Se sopi niin mukavasti noihin syysväreihin. Taustalla näkyy navetan vanhat heinäkärryt.


Heinäkärryistä pursuilee amppelidiana ja punalehtisiä daalioita. Mignondaalia Sunshine lähikuvassa.


Jo jonkun vuoden olen kerännyt lisää punalehtisiä daaliota. Viimeisenä kukkapurkkidaalioistani aloitti kukinnan tämä, jonka piti olla lilahtava 'Pretty Woman'. Se näyttää epäilyttävästi 'American Pieltä'.


Aurinkotuoli sai alkukesästä kyytiä yläpihan pyöreältä kivetykseltä. Se vaihtui istuinryhmään. Kukkaruukun orvokinraaskut vaihtuivat punaisiin astereihin.


Ruukun hopealehdet venähtivät pitkiksi kesän kuluessa.


Valkeat piikkiunikot ehtivät kukkaan alatalon terassilla. Siemenkasvatuslaatikolle ehti käydä keväällä kaksi kertaa hullusti ja luulin ne jo menettäväni. Yksi kukka ei kauan kuki, mutta vieressä avautuu heti uusi nuppu. Ihan kivoja ovat!

keskiviikko 31. elokuuta 2016

Kesän viimeinen päivä


Tänään on kesän viimeinen päivä. Aurinko paistaa pitkän sateen jälkeen. Syksyn kasvit ovat jo saaneet pääosan puutarhassa. Mustilan hortensiat peittävät pergolan.


Etsin kesän merkkejä puutarhasta. Salkoruusu on loppukesän kukkija. Punaisena se kukkii jaloangervojen keskellä. Jaloangervot ovat jaksaneet kukkia pitkään. Aina vaan uusia tulee kukintavaiheeseen.


Toinen mininiityn salkoruusuista on avannut kukkansa. 'Nigra' pidättelee vielä nuppujaan.


'Dara' -koristeporkkanat kukkivat mininiityllä.


Pidän kovasti tästä yksinkertaisesta koristekasvista. Sen kukinto on kuin koru.


Voisin kuvata näitä koristeporkkanoita vaikka kuinka paljon. Siementaimistani kasvoi ainoastaan neljä lopulliseen kokoonsa. Mutta yhdessä kasvissa on monta kukkavartta. Yksi ei ole edes aloittanut vielä kukintaa.


Onneksi kaikki pikkutaimet eivät kuki samaan aikaan. Niityllä avautuu vielä hattujakin. Oranssin hatun terälehtien takapinnalla on viininpunaista väriä. Tämä on hauska vaihe, kun terälehdet eivät ole vielä täysin auenneet.


Yläpihalla ovat 'Orion' -kurjenpolvet aloittaneet kukinnan uudestaan. Ne kurkkivat pitkänhuiskeina jasmikkeen oksien välistä.


Kaikkein pisimpinä huojuvat auringonkukat viljelylaatikoissa.


Mutta nyt fiilistelyt sikseen ja hommiin. Raulimyrsky kylvi jo omenoita nurmikolle. Ensimmäinen satsi puristamolle - autonperällinen - on saatava laatikoihin.