Kesän kynnyksellä

Kesän kynnyksellä

TERVETULOA! Tunnelmia ja kuulumisia Vironperän huoneista ja puutarhoista.


perjantai 15. syyskuuta 2017

Vielä lentää perhoset


Puutarhurin ilona keväällä ovat linnut, jotka helisevät kevätsoitimilla ja puuhailevat tarmokkaasti pesäntekoa. Loppukesällä saapuvat pikkusiivekkäät - sudenkorennot ja perhoset.


Tänä kesänä perhosia lenteli meillä vähemmän kuin aiempina vuosina. Onneksi sentään pölyttäjiä on ollut riittävästi.


Ilmat ovat jo viilenneet ja ruska saapuu meillekin vääjäämättömästi. Ensimmäisenä punastuu rusokirsikka.


Kukkapenkit alkavat ränsistyä ja kottikärryillä saa kuljettaa kukkineita perennanvarsia kompostiin. Toki jätän sinne muutamia talventörröttäjiä. Onneksi näitä syksyn kukkijoita vielä löytyy sieltä täältä eri puolilta pihaa. Yllättävästi usea päivänlilja on vielä kukassa. Daaliat kukkivat pitkään. Uusia kukkia avautuu helpommin jos vanhoja jaksaa saksia.
Syksy on hortensioiden parasta aikaa. Niitä meille on istutettu ihan kiitettävästi. Vaikka tänään keksin taas uusia istutuspaikkoja hortensioille. Ne valaisevat kivasti vähän pimeämpiä paikkoja.
Valkoiset kaunopunahatut vasta aloittivat kukinnan. Luulen, että ne jaksavat halloihin asti. Päivänsilmät ja sinipiikkipuket ovat kukkineet ainakin jo kuukauden ja vielä riittää virtaa.


Hauska yllätys puutarhakierroksella oli katvion nuput. Olen sen istuttanut jo monta vuotta sitten, mutta nyt se sitten valmistautuu kukkimaan ensimmäistä kertaa.


Oli mukava löytää keväällä istuttamani metsäkatkero kukkimassa.


Olen jo jonkun aikaa istutellut krysanteemeja piharuukkuihin.


Huvimajan ikkunalaudat ovat täynnä kukkia. Luulenpa, että pelargoniani ovat siellä kukkineet parhaiten. Ulkona olevat eivät oikein hyvin jaksaneet kukkia.

Näistä ainakin toinen on Suvikummun pistokas. Kiitos vaan!


Viinirypäleet kypsyvät navetan seinustalla. Niitä on tänä vuonna valtavasti. Miten te olette niitä hyödyntäneet?

keskiviikko 6. syyskuuta 2017

Kuiva aurinkoinen syyspäivä


Tänään on tyyntä, kuivaa ja aurinkoista. Vaikka ollaan jo syyskuun puolella ruskaa ei ole juurikaan vielä näkyvissä. Rannan vaahtera on vielä aivan vihreä.


Aurinko leikittelee japanin siipipähkinän oksilla. Oksiltä valuvat noroina sen siipipalteet. Jaksan tuijotella tätä puuta usein saunan jälkeen terassilla.


Kukintaa riittää vielä kukkapenkeissä. Tässä on leimun ja tuoksuherneen takana vielä daalian kukkia.


Syysleimut ovat kukkineet jo useita viikkoja.


Syysvuokot kukkivat myös pitkään.


Mininiitylle kylvämäni isosudenporkkanat alkavat nyt vasta kukkia.


Sen sijaan tähtikesäputket ovat kukkineet siellä koko kesän.


Pihalta löytyy yksi yllätyskukka. Se on aika huomaamaton vaikka onkin hujoppi. Taitaa olla sikuri. Joku vuosi sitten kylvin sikurin siemeniä. Niiden lehtiruusukkeet muistuttavat niin paljon voikukkia, että lopulta päätin repiä kaikki ylös. En halunnut helliä voikukkia kasvilaatikossani. Näköjään yksi sieltä on selvinnyt hengissä.



Kukkaruukkuihin ja muihin kippoihin olen jo alkanut istututella syyskukkia.


Parissa ruukussa kukkii tulikukkia, jotka ovat tämän kevään kylvöjä.


Keväällä istutin kolmeen ruukkuun daalian jo kosmoksen risteytystä, 'Mexican Blackia'. Vihdoin niihin tulee kukkia. Ne eivät ole niin tummia kuin toivoin.


Nämä sen sijaan ylittivät odotukseni. Lehtikaalipenkissä on avautunut hauskan värisiä 'Ms Mars' auringonkukkia.
Kauniita syyspäiviä!

torstai 31. elokuuta 2017

Kuvia ikkunoista


Pihaa ja puutarhaa kuvataan useimmiten ulkosalla. Kuljen pihalla kamera kädessä ja kuvaan. Useimmat kuvat otan kukkapenkeistäni. Kuitenkin vietän enemmän aikaa talon sisällä kuin ulkona ainakin jos ajatellaan asiaa koko vuoden ajalta. Pian siirrymme taas aikaan, jolloin piha ja puutarha ovat enemmän siellä lasin toisella puolella. Joten päätin ottaa muutaman kuvan näistä ikkunoista sisäpuolelta.


Tämä kuva on otettu tuon ikkunarivistön vasemman puoleisesta päädystä, terassilta, josta pääsee suoraan laiturille.


Nyt päästiin sitten ikkunarivistön alkuun. Tämä maisema avautuu makuuhuoneestamme. Rakastan tätä maisemaa ja siksi valitsimme juuri tämän huoneen makuuhuoneeksemme. Kuten kuvasta näkyy kasvusto on lähes luonnontilassa. Ikkunan alla on vanha kukkapenkki, jonka perustin yli kymmenen vuotta sitten ja varmasti jo kaipaa uudistamista. Ranta-alue taas kasvaa täynnänsä sananjalkoja. Sinne olen tosin istuttanut sekaan yhtä jos toistakin.


Ruokasalissamme on kaksi ikkunaa. Toisesta ikkunasta otin kuvan laajemmalla näkymällä.


Tässä on edellisen näkymän yksityiskohta rannasta. Istutin keväällä pariin samanlaiseen ruukkuun kesäkukan taimia. Nyt ne ovat kasvaneet jo ihan näyttäviksi väripilkuiksi. Kuten kuvasta näkyy, suuri pihatammi roskaa aika lailla näitä rannan terasseja.


Tämä kuva on otettu myös ruokasalista ja on jatkoa edelliselle. Tässä kuitenkin tsuumasin kameralla lähemmäs istumaryhmää.


Pöydällä ovat asustaneet samat kukkaruukut keväästä asti. Toukokuun alussa ostin Plantagenistä kaksi pientä mehikasviruukkua. Vaikka en edes siirtänyt suunnitelmieni mukaan noita saviruukkuihin ovat ne hyvin pärjänneet ja alkaneet kukkia. Valkoisessa ruukussa asustelee valkoinen daalia ja harmaassa Brita-ystävältä saatu myrtti.


Otin vielä yhden kuvan talon toiselta puolelta keittiön ikkunasta. Keittiön ikkunan alla on kukkapenkki, jossa nauhukset kukkivat parhaillaan ja niiden edessä kasvaa kuunliljoja, jotka eivät kuvasssa näy. Punainen koristeomenapuu hallitsee keittiön ikkunan maisemaa. Pikkumetsiköstä erottuu valkoisia keppejä. Ne ovat ruohonleikkaajalle huomiokeppejä: "Varo, tähän on istutettu uusi kasvi!".
Minkälaisia maisemia Sinä katsot ikkunoistasi!

torstai 24. elokuuta 2017

Vihdoin aurinkoista


Tänään paistaa aurinko. Nyt on oikea elokuu fiilis. Puutarha kylpee värihehkussa ja sudenkorentoja  risteilee sakeana ilmatilassa. Ihmettelen miten ne eivät törmää toisiinsa vaikka liikenteenvalvojaa ei näy missään. Kukat ovat täynnä raitaisia pörriäisiä.


Loppukesän perennat pitävät juhliaan. Syysleimut ovat meillä enimmäkseen valkoisia. Vanhat punaiset leimut pitäisi jakaa, että ne taas innostuisivat kukkimaan.


Magnolian uloimmat lehdet punertuvat. Toivon nyt kovasti, että tämä kukkisi ensi keväänä. Toistakymmentä vuotta se on tuossa jurnuttanut, mutta kukkia ei ole näkynyt. Nyt se sai juurilleen taas lammen uistinvitaa aimo annoksen ja aiemmin kesällä nokkosvettä. Josko se siitä innostuisi.


Vaikka toisella kädellä karsin runsaita tulikukkakasvustoja, niin enkös keväällä taas kylvänyt lisää. Löysin pastellin värisiä siemeniä ('Southern Charm'),  joten niitä oli kylvettävä. Nyt on ensimmäinen kukkavarsi kovaa kyytiä esittäytymässä.


Viereisen taimen kukista näyttää tulevan tummemman värisiä kukintoja.


Myös keväällä kylvetyt asterit kehittelevät kukintojaan vauhdilla. Tämä on sitä samaa persikkaista ja puuterista värimaailmaa, johon tykästyin kevättalvella.


Kun nyt näitä hailakoita puuterikasveja alettiin katsella, niin laitan vielä saman värisen vaahtera-aulion esille. Se on jaksanut kukkia runsaasti koko kesän ruukussa. Sitä olen muistanut lannoittaa kastelujen yhteydessä.


Ylätalon eduspadassa kasvaa värikkäämpiä kukkia. Pidän myös purppuran ja hopean yhdistelmästä. Revonhäntää on kasvatettava joka kevät.


Tarhapäivänlilja pysäytti kulkuni pihalla. Siitä oli saatava kuva.


Pihan puut ovat kasvaneet pituutta lisää ja päivänliljapenkin kukat taipuvat hakemaan aurinkoa. Nyt pitää kerätä kunnon kimppu kukkia sisälle.


Enimmäkseen keltaista, oranssia ja vaalean punaista kukkaa löytyy nyt penkeistä.


Herkulliset elokuun kukat säteilevät lämpöä nyt myös sisätiloissa.
Toivottavasti huomennakin paistaa aurinko!

torstai 17. elokuuta 2017

Paluu arkeen


Lomat on pidetty. Lomailin Pohjanmaan sukumökillä nostalgisissa tunnelmissa ja olin veneilemässä Suomenlahdella. Lomat ovat piristäviä. Samaan aikaan kasvu on ollut runsasta puutarhassa.
Puutarhurin tärkein työkalu on nyt meillä sekatöörit. Kukkinutta kasvustoa on leikattava ennen kuin siemenet valloittavat koko puutarhan. Lisäksi rikkoja riittää.


Sadonkorjuu on meillä alkanut mustaherukoista. Niitä puskia meillä on toistakymmentä, joten pakkaseen saa riipiä vielä monta tovia. Vatut ja muut marjat taitavat sujahtaa suuhun suoraan.


Herneitä voi jo alkaa napsia suoraan laatikosta.


Vilma-tomaatit ovat kaikki ihan vihreitä vielä. Aurinkoa nyt kaivataan. Takana olevat lehtikaalitkin saavat vielä kasvaa. Purppuraiset lehtikaalit kasvavat  korkeiksi, mutta punaruotista lehtikaalia korjataan jo nyt leivän päälle pikkuisina lehtinä.


Onneksi päivänsilmät kukkivat vielä. Olen ihan hulluna taivaita tavoittelevaan päivänsilmään. Päivänsilmiä on vaikka kuinka paljon eri sortimenttia. Tämä on 'Summer Night'. Se on pitkä ja honkkeli kasvi, joka myös lakoaa vieruskasvien syliin. Olen joku vuosi sitten kasvattanut nämä siemenistä ja nyt se jo siementää vauvoja vierelleen, jotka olen onnellisena siirtänyt myös muihin kukkapenkkeihin.


Tässä se seurustelee sinipiikkiputken kanssa.


Se kasvaa kilpaa korkeutta tulikukan kanssa.


Eikös se ole ehtinyt myös väriminttujen keskelle. Harvinaisen sosiaalinen kasvi!


Meiltä löytyy myös sen serkku, ruususilmä, joka puolestaan on pikkarainen reunuskasvi.


Ensimmäinen 'Cafe´ au Lait' -daalia availee terälehtiään. Kohta alkaa oikein daaliajuhlat.


Viiruhelpin maailmanvalloitus  etenee hurjaa vauhtia. Se pukkaa jo jaloangervon väleihin.


Vihdoinkin myös meidän pihan tuoksuherneet alkavat kukkia. Näitä ei meillä ole kasvanut moneen vuoteen. Keväällä kylvin niitä kahta eri sorttia. Kukkapenkissä kasvaa sinivioletti 'Cuthbertson Frank'.



Lavakaulusten viereen pääsi kolmivärinen 'Spanish Dancer'.


Tuoksareita kannattaa leikata maljakkoon, niin ne kasvattavat koko ajan lisää kukkia.


Kaikenlaisia pihan kukkia löytyy meillä maljakoista - tässä karhunputkia ja tulilatvoja.
Toivotaan kuivia ja lempeitä päiviä, niin marjapuskissa poiminta etenee.