Lumimaisemaa

Lumimaisemaa

TERVETULOA! Tunnelmia ja kuulumisia Vironperän huoneista ja puutarhoista.


maanantai 27. syyskuuta 2010

Syystöitä

Aloitin viikonloppuna syysistutukset. Pääsin taas lapionvarteen. Siirtelin liian suuriksi kasvaneita perennoja ylätalon pääpenkistä hieman syrjemmälle ja uusia tulokkaita tilalle.
Sipuleiden istutuksen aloitin samalla. Multiin pääsi keltaisia koiranhampaita, valkeita liljatulppaaneita, liloja ukkolaukkoja ja jättilaukkoja, keltaisia keisarinpikarililjoja, kreetantulppaaneja ja tähtitulppaaneja.
Enkä malttanut mieltäni vaan  tilasin illalla netin kautta lisää sipuleita.
Eilen keräsimme taas yhden satsin omppuja ja veimme Vohloisten kartanon luomutilalle puristettavaksi. Olen juonut omenanektaria jo viisi pulloa ja lisää tekee mieli. Tuli sen verran hyvä omenasato, että kannattaa kaikki vaan nyt puristaa mehuksi. Kun sen heti pakastaa, mehua ei tarvitse käsitellä mitenkään. Se säilyy jääkaapissa viikon verran. Mutta harvoin kestää siellä viikkoa, koska katoaa parempiin suihin ennen sitä.
Huomaan, että heti, kun aurinko paistaa, mieleni tekee ottaa valokuvia. Lainasin kamerani tyttärelle työmatkalle, joten en voi ottaa kuvia noista punaisena hehkuvista rusokirsikoista tai keltaisena ja oransseina loistavista haavoista. Etsin nyt kuvia kasveista, jotka otin viime viikolla ja jotka edelleen koristavat puutarhaani.

torstai 23. syyskuuta 2010

Mongolianvaahtera, Acer ginnala

Olen istuttanut alatalolle kasvihuoneen eteen kaksi mongolianvaahteraa. Ne ovat hyvin eri muotoisia. Ylemmän kuvan vaahtera on hyvin leveää sorttia ja kaverinsa tuossa alakuvassa melko pystykasvuinen. Ihan on samalta taimistolta Lohjalta haettu.
Pidän vaahteroista. Metsävaahteroita kasvaa täällä metsät täynnä. Muistan lapsuudesta, kuinka leikimme vaahteroiden siemenkodilla ja liimailimme niitä neniimme.
Siemenkodat ovat hyvin koristeellisia ja kauniin vaaleanpunaisia. Niitä saa ihailla pitkään kesällä.
Kesäkuussa vaahtera kukkii pienin keltavalkoisin kukin. Ne ovat ihan viehättävät.
Mongolianvaahteroiden ruskaväri vaihtelee oranssin punaisesta punaiseen - kuivemmilla paikoilla väri jää keltaiseksi.

sunnuntai 12. syyskuuta 2010

Omppuja, sieniä ja karhunkasa

Omput ovat parhaimmillaan. Niitä kerättiin viikonloppuna monta koria ja astiaa täyteen.
Lohja on omenapitäjä. Veimme omput isolle omenatilalle puristettavaksi mehuksi. Ensi viikolla lupasivat puristaa. Sitten pullotan muovipulloihin ja pakastan. Ylätalossa on kaksi pakasteallasta. Toinen on varattu omenamehulle.

Sateen lomassa aina välillä aurinko paistoi mukavasti. Päätimme lähteä sieneen. Pellon toiselta puolelta alkaa metsä, jossa kasvaa paljon karvalaukkuja ja siellä on hyvä keskittymä suppilovahveroita. Kun kuljimme pellon poikki ja hyppäsimme ojan yli, varoimme astumasta isoon tuoreeseen läjään. Mukana oli metsästäjä, joka ryhtyi tutkimaan muhkeaa tuoretta kasaa tarkemmin. Kyllä, se on karhun jätöstä. Kuljimme 50 metriä eteenpäin - ja taas samanlainen kasa.
Suurin osa sieniretkeilijöistä kääntyi takaisin - minä myös. En halua joutua karhun kanssa silmitysten.
Kaksi urhoollisinta jatkoi matkaansa suppilovahveroapajille.
 No, eivät hekään kovin kauan viipyneet. Suppilovahveroiden lisäksi muutama kanttarelli saaliina sankarit palasivat turvallisempaan kotipihaan.
Minulle kelpasivat hyvin ylälammen takametsän haaparouskut ja karvalaukut.

keskiviikko 8. syyskuuta 2010

Terassielämää ja navettaa penkomassa

Ihania lämpöisiä päiviä. Terassilla jatkuu vielä kesä. Nämä ovat herkkupäiviä, koska sitä tietää, että tämä lämpö ei oikeasti voi jatkua enää kovin kauan.
Tein vaihteeksi tutkimusmatkan navettaan. Se on oikea Amerikka. Sieltä voi löytää ihan, mitä vain.
Tällä kertaa löysin ihania vanhoja lehtiä 50- ja 60-luvuilta.

maanantai 6. syyskuuta 2010

Kolme vuodenaikaa

Törmään ensimmäiseen syksyn lehteen nurmikolla.
Nostan katseeni. Villiviinit alkavat myös muuttua ruskan väreihin.
Ilma on vielä lähes kesäisen lämmin. Onko kesäisiä kukkia vielä kukassa?
Syysleimut kukkivat vielä aivan täysin dramaattisessa penkissä.
Keväällä tulppaanipenkkiin kylvämäni punapellavat kukkivat.
Tulppaani kukkii.
Miljoonakellot voivat hyvin korissa pöydällä lammen rannalla.
Mitä ihmettä! Alppiruusuni availee myös nuppujaan. Onko meillä samaan aikaan syksy, kesä ja kevät!

keskiviikko 1. syyskuuta 2010

Syysaamu sateen jälkeen

Kuinka ihanaa on herätä auringonpaisteeseen sateen jälkeen.
Nurmi on ihan märkää.
Pellolta nousee usva.
Raskaita pisaroita tippuu hiljaksiin puiden oksilta - ikäänkuin puut ravistelisivat viimeisen kosteuden oksiltaan.
Kosteus viipyy terälehdillä.
Ritarinkellossa killuu vielä yksi kello.