Kesän kynnyksellä

Kesän kynnyksellä

TERVETULOA! Tunnelmia ja kuulumisia Vironperän huoneista ja puutarhoista.


tiistai 31. toukokuuta 2011

Voikukkia

Kauneus on katsojan slmissä... ja muistikuvissa.
Voikukat ovat valloittaneet tontin.
Jostakin niitä putsaan. Joissakin paikoissa annan kasvaa.
Mielestäni ne sopivat hyvin puuvajan seinustalle.
Siitä tulee omaa lapsuuden mummola mieleen.
Mummola oli ykköspaikka. Siellä kasvoi kesällä voikukkia.
Teimme niistä seppeleitä.

maanantai 30. toukokuuta 2011

Sateita ja tuulta

Lähes koko viikonlopun on satanut suoraan laariin. Meillä se tänään tarkoittaa sitä, että kylvettyä nurmea ei  onneksi tarvitse kastella eikä kukkapenkkejä. Koko luonnolle kevätsade tekee hyvää.  Valtava vihreys on röyhähtänyt esiin.
 Sateiden välissä ja jälkeen on tuullut voimakkaasti. Tuuli riepotteli kaikki  tuolit ja telttakatoksen ympäri pihaa. Tuuli suhisee, vinkuu ja laulaa. Koivussa ja muissa puissa on jo suuret lehdet. Tuulesta kuulee jo lehtipuiden kesäisen runsauden ja raskauden.

Viikonloppuna olin kevättalkoissa Pohjanmaalla sukumökillä. Kummallista, miten tietyt paikat nostavat muistoja esiin. Paikallinen murre purkautuu jostakin muistin perukoilta. Sanat, joita ei ole käyttänyt vuosikymmeniin, kumpuavat esiin mielen kätköistä. Sisaruus kantaa. Autostani puhkesi rengas. Ajoin turvallisesi sisarussattueessa Lohjalle. Veljeni hoiti rikkinäisen renkaan ilmauksen kahdeksalla varikkokäynnillä kotimatkan aikana. Kiitos huolehtimisesta!
 

maanantai 23. toukokuuta 2011

Hanami


 
  Kevään rinteille 
  lähden nyt vaeltelemaan. 
  Ja jos vaikka ilta 
  yllättää, voin asettua 
  kirsikkapuun alle. 
         (Juhani Tikkasen käännös japanilaisesta
        Tankasta)
Pilvikirsikka avasi kukkansa ensimmäisenä pihan 
kirsikkapuista.



Luonnosta siirretyt kirsikkapuut puhkesivat tänä 
keväänä runsaaseen kukintaan. 
 Työkavereilta saatu hapankirsikka Huvimaja availee 
 kukintojaan.
 Rusokirsikan vaaleanpunaiset kukinnot antavat vielä 
 odottaa itseään. Josko ensi vuoden Hanamiin 
 valmistuisivat. 

perjantai 20. toukokuuta 2011

Kasvihuoneessa ja pihalla

Kasvihuone tuntuu olevan se toukokuun juttu.
Monet kasaavat vimmaisesti uutta kauan odotettua ja haaveiltua kasvihuonetta. Joku odottelee vielä puuttuvia osia, että pääsisi kasaamaan.
Ne, joilla jo on kasvihuone, täyttävät sitä vimmatusti.
Osa nauttii kaffet kasvihuoneessa eksoottisten kasvien katveessa.
Itse täytän pientä kasvihuonettani toukokuussa. Kannan sisältä taas lisää siemenlaatikoita koulutukseen.
Ensimmäiset heiveröiset vauvat siirsin sisältä kylmään kasvihuoneeseen toivorikkaana jo huhtikuun lopussa. Eihän siinä hyvin käynyt. Poiskaan en malta kylmän puremia heittää. Josko niistä vielä ihan kelpoja kasvaisi. Katsotaan!

En malta myöskään sormustinkukkia ja orvokkeja kivien ja laattojen välistä putsata pois. Ovat mukavat kasvupaikat itselleen valinneet. Näin luonto järjestää maisemia uuteen erilaiseen järjestykseen. Yllätyksiä on monenlaisia aina keväisin.
Sipulikukkia on muutamia vielä kukassa. Keltainen koiranhammas on Vironperän uusi tulokas. Ihan on veikeän näköinen.


Posted by Picasa

sunnuntai 15. toukokuuta 2011

Kevät etenee

Kesän tulo etenee tontilla jättivauhtia. Kuumat kelit kypsyttävät kasvien kasvutahtia. Nurmi ajettiin ensimmäistä kertaa perjantai-iltana. Alalammen kevätesikot puhkesivat kukkaan.

Tuuli tuiversi kovana koko perjantain. Vaahterat kukkivat ja värjäävät nurmen keltavihreäksi irronneilla kukinnoillaan.
Kukkasipuleita puhkeaa kukkaan tontin eri laidoilla. Parvitulppaanit avautuvat aurinkoon. Pilvisemmällä säällä ne pitävät kukkansa supussa.
Kirjokevättähdet kurkistelevat tuivioiden väleistä.
 Puiden lehdet kasvavat silmissä. Koivussa on jo isot lehdet ja mantsurian jalopähinäkin availee silmujaan. Pikkuisissa tuomoipihlajissakin valkeat pikkunuput avautuvat valoon.

Lauantaina meillä satoi 9 milliä vuorokaudessa.Vihdoinkin! Sen jälkeen tuntuu, että tuomi juuri ja juuri jaksaa kantaa kukintonsa.
Norjanangervokin aloittelee kukintaansa. Voi tätä kevään ihanuutta!

sunnuntai 8. toukokuuta 2011

Äitienpäivänä

Upea lämmin sää helli äitejä tänä vuonna.
Tytär huseerasi keittiössä ja vapautti minut puutarhatöihin. Kylvin unikot ja pellavat sisääntuloon ja virittelin kastelujärjestelmän. Kyvetty ruohonsiemen oli saatava märäksi.
Sain nauttia puutarhasta ja kuljinkin kamera kädessä ympäri pihaa.

keskiviikko 4. toukokuuta 2011

Viimeinen silaus ja ovet auki, hrrrr...

Tänään avasimme museon ovet ja Puolakan valmismatkojen linja-auto kurvasi pihaan. Vuoden ensimmäinen vierasjoukkomme oli lähtenyt aamulla Kouvolasta liikkelle. Yöllä oli pakkasta ja aamupäivällä tuuli peltoaukeilta ärhäkästi. Pukeuduin talvitakkiin ja pahoittein että olin unohtanut hanskat. Istuimme porukalla lammen rannalla varmaan liian kauan ja luikahdimme mieluusti uima-allashuoneen lämpöön. Lammesta olivat sentään jo sentään jäät lähteneet. Telkkäuros piti soidinmenojaan neidolleen.
Viime viikon lopulla pihalla lillui savi ja ympäristö näytti järkyttävältä putkiremontin jäljiltä. Onnekseni sain vihjeen paikallisesta pihan ihmeidentekijäparivaljakosta, Pihlaisen veljeksistä. He siirsivät koneensa pihaamme ja nostelivat laattapolun paikoilleen, levittivät uudet mullat ja ruohonsiemenet. Jyrkkään rinteeseen, jossa nurmenleikkuu ei onnistu, he keksivät asetella kenttäkiviä. Pihan sisääntulon he parantelivat punaisella kivituhkalla ja keskussoikion ympärystän koristelivat kivireunuksella. Pari päivää meni veljeksillä noissa puuhissa. Itseltäni olisi mennyt ainakin kuukausi ährätessä kottikärryillä voimaa vaativissa askareissa. Olen todella tyytyväinen poikien käsien jälkiin. Tuohon keskussoikioon voisi istuttaa vaikka unikonsiemeniä. Loppukesästä sitten upea unikkopelto lainehtii vastaanottamassa taloon tulijoita.
Illansuussa pistäydyin vielä Lohjan hautausmaalla ja vein Johannekselle ja Kyllikille suuria valkoisia ja pieniä sinisiä orvokeita talven kanervien tilalle.

sunnuntai 1. toukokuuta 2011

Vappuna


Vappuaaton sade on tehnyt ihmeitä. Koivuun on tullut pienen pienet vaalean vihreät lehdet. Ruoho ryöpsähti vihreäksi. Koko maisema on pukeutunut vihreän eri sävyihin. Ja rastaat ovat valloittaneet pihamme. Vappuaattona palokärki lenteli pihapuissamme. Ennen en ole sitä havainnut. Sen sijaan käpytikka on vanha asukas. Telkät laskeutuivat lampeen heti kun pieni railo raottui lammen jäähän. Nyt sinisorsapariskunta on liittynyt seuraan.

Hieman ehdin havainnoida ulkoilmaelämää. Muutoin olen pysytellyt tiiviisti sisätiloissa. Museotalossa olen viettänyt vapunaikani kantaen huonekaluja oikeisiin huoneisiin ja asetellut esineitä takaisin paikoilleen remontin jäljiltä. Olen imuroinut, luutunnut, pölyttänyt, hinkannut ja hangannut. Olen niellyt pölyä ja pärskinyt, niiskuttanut ja niistänyt. Lopussa kiitos seisoo. Kaiken keskeltä hahmottuu vanha tuttu järjestys. Museossa vanha järjestys on aina etu. Ilmassa ei enää leiju pölypilvet. Esineet näkyvät kirkkaana ja selväpiirteisinä. Pesu on tehnyt tehtävänsä. Museon ovat saadaan auki ensi viikolla. Voin itsekin rauhoittua ja mennä saunaan.