Kesän kynnyksellä

Kesän kynnyksellä

TERVETULOA! Tunnelmia ja kuulumisia Vironperän huoneista ja puutarhoista.


sunnuntai 29. joulukuuta 2013

Joulu tuli ja meni


Joulu on vietetty.


Kummallista, miten joulupukki ehti joka kotiin, vaikka matkaa ei liukastanut lumi tänä vuonna.


Pikkuprinsessoja vieraili aattona.


Istutin lahjaksi saamani jouluruusun. En malta odottaa sen kanssa kevääseen, kun maa ei ole vielä roudassa.

Löysin kaapin periltä keväisiä pikkusipuleita. Kaivoin ne metsään suuren kiven juureen.


Mies intoutui metsän perkuuseen, kun tänään ei satanut. Ja niin lämmintä, että heitti takinkin mättäälle.


En muista, että olisin koskaan istutellut vuoden viimeisenä viikkona. Kovin on syksyn näköistä. Lammessa ei ole edes jäätä.


maanantai 23. joulukuuta 2013

Joulun valmistelua


Pari viikkoa sitten oli lunta maassa. Silloin asettelin havupalloja  ja jäähdyttelin lihapullia terassilla. Pekka on tuonut joka vuosi hirven lihaa meille. Hirven jauhelihasta valmistan jouluksi lihapullia. Lisään kyllä joukkoon vähän sika-nautaa. Lapset ovat niitä aina jouluna kiitelleet. Nuorempi väki, kun ei oikein joululaatikoista perusta. Terasssilta pääsivät pullat pakkaseen.


Nyt saamme viettää lumettoman joulun. Mies hyrisee tyytyväisenä. Parina edellisenä jouluna on saanut tehdä lumitöitä ihan riittävästi. Jouluruusut innostuivat jo kukkimaan, mutta jänikset kävivät syömässä kaikki kukinnot. Koristekaalissa on vielä aikalailla värejä jäljellä.


Tänä vuonna minä valitsin joulukuusen. Valitsin kaikkein suurimman ja kauneimman serbiankuusen omalta pellolta. Siinä on vankat oksat ja ne ovat harmahtavan väriset. Se on oikein kauniin näköinen, mutta se ei tuoksu. Aamulla oli ihana kömpiä makuuhuoneesta pimeään olohuoneeseen, jossa valot paloivat kuusessa ja pikkuvalot limoviikunassa.


Lohjan vanhan ajan joulumarkkinoilla törmäsin Rautaharakan pesän  -blogin pitäjään Eevaan. Häneltä ostin muutaman koristeen joulukuuseen.
Nyt voi joulu tulla.
Rauhallista ja tunnelmallista joulua toivotan joka tupaan!

keskiviikko 11. joulukuuta 2013

Pikkujouluenkelit


Hauskaa Pikkujoulua!
Pikkujouluja vietetään työpaikoilla, harrastepiireissä, ystäväporukoissa.
Ensimmäisissä pikkujouluissa olin jo marraskuun puolella. "Lähiruokalaiset" vietiin autokuljetuksella maan alle Tytyrin kaivokseen. Louhoksissa esiteltiin kaivostoimintaa. Ravintola Muru oli loihtinut upeat illalliset entisen sepän pajan tiloihin.


Maanantaina juhlin työkavereiden kanssa Vihdissä pikkujouluja. Jokainen toi juhlaan pikkupaketin ja joulupukki jakoi sitten paketit osallistujille. Minun paketistani kuoriutui kolme lasienkeliä.


Mieleeni tuli parin vuosikymmenen takaa naapuriperheemme Espoosta. Heillä oli joulukoristeena aina ikkunoissa ankkuri, risti ja sydän. Ne ovat vanhoja joulukoristeita Pohjois-Pohjanmaalta, ehkä Pietarsaaresta, ja symbolisoivat elämän kantavia voimia -  uskoa, toivoa ja rakkautta.


tiistai 26. marraskuuta 2013

Kulttuuritapahtumissa Helsingissä


Olin vanhan ystäväni E:n toisessa taidenäyttelessä Helsingissä. Ensimmäisessä näyttelyssään hänellä oli esillä maisemamaalauksia. Tällä kertaa näyttelyn nimenä oli "Kymmenet kasvot".  Venäläinen runoilija Anna Ahmatova toimi taiteilijan inspiroijana ja hän työsti kymmenet kasvot. Yhdet kasvot päätyivät kotiimme Lohjalle.


Työn nimi on Katja. Ystäväni on piirtänyt japanilaisella tussikynällä märälle paperillle, jolloin kasvojen ääriviivat ovat kauniin pehmeät. Olen todella iloinen Katjan muutosta kotiimme.

Muutama viikko sitten perheemme osallistui Eduskunnan auditoriossa pidettyyn kirjan julkistamistilaisuuteen. Kirjan nimi on Johannes Virolainen 1914-2000. Sen kirjoittamiseen on osallistunut suuri joukko tunnettuja poliitikkoja ja sen ovat toimittaneet Karina Jutila, Matti Simula ja Heikki Vento. Kirja on ajankohtainen, koska tammikuussa tulee sata vuotta Johanneksen syntymästä.


Karina Jutila ja Kalle Ipatti vierailivat Vironperällä kesäkuussa tutkimassa talon valokuva-arkistoa kirjaa varten. Sieltä löytyikin sopivasti materiaalia teokseen.

sunnuntai 24. marraskuuta 2013

Marraskuun värejä


Marraskuun ihanan pehmeä harmaa.


Maksaruohossa löytyy vielä punaa.



Vihreää on runsaasti.


sunnuntai 17. marraskuuta 2013

Marraspiristystä


Marraskuun piristykseksi koristelin vähän ruokapöytää. Tämä näky kohottaa mielialaani.
Kannoin esiin äidin sorvatut kynttilänjalat.


Pöydälle olin jo aiemmin levittänyt Birger Kaipiaisen Kiuru-tapetin. Ostin sen kuukausi sitten EMMAn museokaupasta.


Kukkakaupassa käydessäni mieleni teki jotakin tummanpunaista kukkaa. En halunnut ihan täysin vielä heittäytyä jouluun, joten katseeni löysi tämän Catleyan. Nyt on hyvä mieli!

torstai 14. marraskuuta 2013

Kuusi kuvaa kesästä

Sain mukavan haasteen Mökkipuutarhan Pirkolta. Minun tulee kertoa viime kesästä kuudella kuvalla. Kuvien valinnassa ei ole mitään rajoituksia muuta kuin se, että kuva on tämän vuoden kesältä.
Tässä viime kesääni:


Kevätpäivänä pihaan puhkeaa viherrys.


On toukokuun viimeinen päivä ja valmistujaisjuhla Espoon Metropoliassa. Trio soittaa Myrskyluodon Maijaa.


Tulikukat juhlivat puutarhassa.


Karjalanneito ilahduttaa ovipielessä.


Laventelit tuoksuvat.


Kesä on kuuma ja perhosia on runsaasti.

Olisi mukavaa jos haasteeseen tarttuisivat Minna, Satu, Scilla ja Minttuli.

tiistai 5. marraskuuta 2013

Kuninkaallisessa Sofierossa


Naapurimaamme kuninkaallisista sai aikoinaan katsella kuvia aikakauslehdistä, jotka oli otettu Sofierossa. Se oli heidän kesänviettopaikkansa. Nykyisin paikka on auki turisteille ravintoloinoeen ja kahviloineen. Nämä olivat kuitenkin jo suljettuina, kun lokakuun automatkallamme löysimme perille. Paikka sijaitsee meren rannalla lähellä Helsingborgia.


Päärakennuksen ja rannan välisellä alueella on valtavat korkeuserot. Siellä sai kipittää portaita jos toisiakin. Onneksi ei ollut kesähelteitä, joten se tuntui ainoastaan piristävältä autossa istumisen jälkeen.


Laakson pohjalla virtaa puro. Puistossa on myös kaunis lampi.




Laakson rinteillä kasvaa valtavat rhododendron kasvustot. Ne värittävät laakson reunat varmasti upeasti keväisin.


Syksyn ruskan aikaan puistossa on myös värikästä.


Puistossa on vanhoja harvinaisia puita kuten tämä kiinalainen punapuu.


Puutarhassa on myös tasainen alue, josta löytyy tarkasti leikattua marjakuusiaitaa ja muita rakenteita.


Tässä istutusryhmässä on muotoon leikattuja puksipuita, valkeita sormustinkukkia ja mirrinminttua.


En tunnista näitä keltaisia kukkia, jotka vielä lokakuun lopullakin näyttävät niin viehkeiltä. Näitä oli myös joissakin valtavissa istutusruukuissa.


Puistossa on erityisen kaunis käveltävä spiraali. Kivien joukkoon on veistetty myös leijonia, rottia ja tarina.


Sofierossa on otettu lasten tarpeet myös mukavasti huomioon ja lapsille on ihan oma puutarhan kolkkansa. Alue on aidattu pylväillä, joiden päältä löytyy sekä kruunuja että sammakoita. 


Alueen keskellä vartioi lohikäärme omaa munaansa.


Syystöitä tehtiin täälläkin ja dahlioita siirretään tässä suojaan.