Kesän kynnyksellä

Kesän kynnyksellä

TERVETULOA! Tunnelmia ja kuulumisia Vironperän huoneista ja puutarhoista.


sunnuntai 27. syyskuuta 2015

Vaahteroita


Keräsin vähän vaahteran lehtiä pihasta.
Vaahterat ovat erityisesti syksyn puita. Niin monissa on kaunis syysväritys. Lehtimuodotkin ovat hyvin koristeelliset. Puita on monen kokoisia. Ihan jokaiseen pihaan mahtuu takuulla ainakin yksi vaahtera.  Suurin osa yllä olevan kuvan vaahteroista jää aina pieniksi.
Vasemmassa yläkulmassa on kirjovaahtera 'Drummondii'. Sen vieressä on punalehtinen koreanvaahtera ja samasta puusta on myös alaoikealla oleva lehti. Keskellä on kaksi tummanpunaista verijapaninvaahteran 'Bloodgood' lehteä. Ne säilyttävät tummanpunaisen värin koko kesän. Kuvan keskellä oleva pikkuruinen lehti on vielä pienestä koreanperhosvaahterasta.


Onnellisia saavat olla ne, joiden pihaan mahtuu Suomen luonnossa kasvava metsävaahtera. Aurinkoisella paikalla se saa todella kauniin syysvärityksen. Meillä näitä on useita. Ensimmäinen puu, johon lapsena rakastuin oli vaahtera. Mummolan puutarhan keinua puutarhassa ympäröi suuri vaahtera.


Oikeassa yläkulmassa on liuskalehtinen hopeavaahtera ja sen vieressä pyöreämuotoinen pennsylvanian vaahtera. Nuo kaksi alempaa lehteä kuuluvat todennäköisesti sokerivaahteralle.


Pennsylvanian vaahterassa on sileät varret, joissa on valkeita pystyraitoja. Se muistuttaa minusta amurinvaahteraa. Ostin Kumpulan kasvitieteellisestä puutarhasta amurinvaahteran taimen, mutta se ei selvinnyt meillä talvesta.


Muutama vuosi sitten istutimme sisääntuloon postilaatikoiden viereen kolme hopeavaahteraa. Ne istutettiin puron rannalle kosteaan paikkaan. Paikanvalinta onnistui, koska nämä ovat hujahtaneet pituutta jo aika lailla.


Sisääntulotien varteen on hankittu vuosittain Mustilan taimitarhalta muutamia vaahteroita. Näitäkin on kolme ja ne ovat mitä luultavimmin sokerivaahteroita. Harmi etten ole kirjoittanut kaikkien nimiä ylös.
Lisäksi olen istuttanut pihaan pari mongolian vaahteraa, joilla on ihanan vaaleanpunaiset lenninsiivet. Lapsena liimailimme mummolan puutarhan vaaheran lenninsiipiä nenän päälle.I
Innostuimme istuttamaan metsään kolme punalehtistä hurmevaahteraa, että sinnekin saisi vähän muutakin väriä kuin vihreää.

Liebster award - haaste ja vastauksia


Sain Navettapiialta, Pohojanmaan flikalta, tunnustuksen. Kiitos siitä! 
Samalla tunnustukseen liittyy 11 kysymystä, joihin vastataan. Tunnustus annetaan vuorostaan 5 - ll:lle merkitykselliselle, alle 200:n seuraajan bloggaajalle ja keksitään heille 11 mielenkiintoista kysymystä.

1.Aamu- vai iltaihimine?
1. Olen enempi aamuihminen, mutta käytännössä huomaan myös valvovani usein turhan myöhään. En vaan malta mennä nukkumaan ajoissa.
2. Puutarhasi färit?
Puutarhassa kukkivat varmasti kaiken väriset kukat. Minulla ei ole mitään inhokkeja.
Mutta toisaalta kyllä tykkään sommitella eri värisiä penkkejä tai tietyn värisiä kasveja vierekkäin.



Pidän hempeistä väreistä.



Minä pidän myös vahvoista väreistä ja dramaattisista väriyhdistelmistä.
Oranssi on ihana väri, johon löytyy myös paljon yhdistelmiä. Tiesitkö, että pinkki-oranssi on salarakas- yhdistelmä!

3.Onko sulla vesiaihe puutarhas?
Vettä löytyy pihasta. Meillä on kolme peräkkäistä lampea. Tai se viimeinen on lähinnä allas.



Tämä kuva on ylälammelta. Alkukesästä rannalla kasvaa keltakurjenmiekkoja. Taustalla näkyy lumpeenlehtiä.



Lammessa ui kultasäyneitä.

4.Omistatko pyärän?
Kyllä omistan pyörän, mutta mies sitä taitaa enimmäkseen ajaa.
5.Laulakko suihkus vai karaokes?
Olen suihkussalaulaja mieluummin. Pidän pienemmästä ja tutummasta yleisöstä. Ja kaikkein enimmin ihan pienistä. Sitten voi jo revitellä ihan omin sanoin ja tanssienkin.
6.Ensimmääne puutarhamuisto?
Pohjanmaan mummolan puutarha kaikkinensa: kukkapenkit, sorakäytävät, mansikkamaa, marjapensaat, syreenit ja keinu vaahteran alla.
7.Suasikkikukka?
Suosikkikukka on joka päivä eri kukka. Tänään se on keijunmekko.



8.Ookko ollu lentokonehen kyytis?
Olen ollut useasti. En vaan enää haluaisi matkustaa pitkiä matkoja.
9.Syäkkö aamupuurua vai kuittaakko kaffilla?
Kaffea pitää saada, mutta kyytipojaksi myös itsetehtyä marjajogurttia.


Tässä versiossa on rahkaa ja jogurttia, mustikoita, karviaisia ja tyrnimehua. Aika jytyä - herää varmasti.
10.Kuka teillä leikkaa nurmikon?
Mies leikkaa. Siitä olen oikein iloinen ja kiitollinen. Parhaillaan kuuluu pihalta ruohonleikkurin ääni.
11.Mitä harrastat talavella?
Nyt aloitin joogan taas muutaman vuoden tauon jälkeen. Ja sitten eri sorttista yhdistystoimintaa.

Haluan ojentaa tunnustuksen haasteineen edelleen seuraaville:

Mama's garden
Between
Kosmosta ja leijonankitaa
Aimarii
Mökkipuutarhassa

Ja pyydän heitä vastaamaan seuraaviin kysymyksiin:
1. Mistä kuvittelet saaneesi kipinän puutarhaan, kasveihin, luontoon?
2. Oletko enemmän kukkien kasvattaja vai hyötyläinen?
3. Pidätkö enemmän kesäkukista, perennoista, pensaista vai puista? Tai missä suhteessa?
4. Missä koet onnistuneesi parhaiten puutarhassa?
5. Mitä opit puutarhassasi tänä kesänä? 
6. Minkä asian aioit jättää ehdottomasti tähän kesään. Ensi vuonna en....
7. Oletko tarkan työn tekijä puutarhassa vai annatko enemmän luontoäidin hoitaa sommitelmat?
8.Onko puutarhassasi taidetta, tonttuja, keijuja ja enkeleitä?
9. Mitä eläimiä asustelee pihassasi?
10. Minkälainen suhde sinulla on eläimiin?
11. Onko sinulla esikuvaa maailmalla? Jotakin puutarhuria tai puutarhaa?
Huom! Näihin kysymyksiin voi vastata myös niin, että korvaa sanan puutarha sanalla lähiluonto.

Suloista Sunnuntaita!

lauantai 26. syyskuuta 2015

Lämmintä syksyä


Syksyn värit näkyvät jo puutarhassa. Vaikka krassit hehkuvat vielä täydessä kukassa, niin auringonkukka on jo siirtynyt siementuotantoa kohti ja taustan pihlaja-angervot ovat pukeutuneet lämpöisiin ruskan väreihin.


Ruusuista meillä kukki enää neilikkaruusut. Suviruusuja koristavat kiulukat.


Punaruusun kiulukat ovat myös koristeelliset.


Yksi kauneimmista syysperennoista on varmasti tummalehtinen syyskimikki. Kaikkialla Suomessa se ei ehdi kukkaan. Meillä se ehtii hyvinkin. Tummat helminapit ovat nyt auenneet.


Tänään oli aikamoinen lentoliikenne näissä kukkavarsissa. Enimmäkseen oli liikkeellä kukkakärpäsiä.


Amurin korkkipuun lehdet alkavat vaihtaa jo keltaisempaan asuun.


Amurin korkkipuu istutettiin alalammen rannalle muutama vuosi sitten, kun siitä kaatui iso terijoensalava talvella.


Navetan eteläseinustalla kypsyy Zilga ja sen vieressä marja-aroniat.


Keväällä Paulan kylvämä chilipaprikan taimi kukkii meillä vasta nyt. Chilit eivät taida ehtiä valmistua tänä syksynä.

sunnuntai 20. syyskuuta 2015

Syyskesää


Vaikka jo heitin hyvästit kesälle, en kuitenkaan vielä malta sitä kokonaan hylätä. Pidän vielä sen liepeestä kiinni ja puhun mieluusti syyskesästä. Vaikka syksy tekee jo kovasti tuloaan, on puutarhassa lämpöisinä päivinä vielä kesän tuntua. Ja osa kesän kukista vielä kukoistaa. Katso nyt tuota vaaleanpunaista kurtturuusua. Se kertoo, että emme ole vielä astuneet syksyyn kokonaan - vasta toinen jalka hapuilee....niinhän?


Tänään kävi aikamoinen surina vielä syysvuokoissa ja sinipallo-ohdakkeissa.


Puutarhassa on vielä liikkeellä sudenkorentoja - ihan sellaisia valtavan suuria ja vähän pienempiäkin.


Joku kesä voisi syventyä tutkimaan puutarhamme sudenkorentolajistoja. Niitä meinaan riittää.


Viime syksynä istutin muutaman syyspäivänhatun alapihalle. Nyt ne kukkivat sitten hanhikkien edustalla.


Ranskantulikukat pääsivät siementämään luvattoman paljon viime vuonna ja uusia yksilöitä pukkaa ylös yläpihalla koko ajan.


Pikkuprinsessatkin pärjäävät ihanissa hörhelömekoissaan ulkosalla. Tässä kutsutaan väkeä pihamaalta syömään.


Mutta se toinen jalka on jo askeltanut syksyn puolelle. Koreanvaahtera sen jo kertoo pukeutumalla punaiseen.


Illalla pimeä tulee jo niin aikaisin. Tekee mieli käpertyä tuoliin takan eteen ja ympäröidä itsensä hehkuvilla pihan kukkasilla.


torstai 17. syyskuuta 2015

Lavakaulusten satoa ja luontokoulua


Pihassa on useampia lavakauluksia ja niihin on kylvetty ihan perinteisiä kasvatteja: juureksia, herneitä, papuja, salaattia ja yrttejä. Herneitä on syöty ja salaattia on kerätty. Mutta tomaatit ovat vielä ihan vihreitä eikä kesäkurpitsaakaan ole vielä kerätty. Juurekset kaivan sovinnolla vasta lokakuussa ja lehtikaalit ja mustakaalitkin vasta loppusyksyllä.


Sen sijaan lavakauluksissani kukoistavat kukat. Niitä kylvin sinne tänne laatikoihin vähän piristämään vihannesten vihreää näkymää.



Sujautin muutaman gladioluksen mukulankin sinne hernepenkkiin vähän väriä antamaan.


Kaaleja tuskin erottaa kosmoskukkien ja kukkaporkkanoiden väleistä.
Miksi kukat viihtyvät lavakauluksissani, mutta vihannessatoni on aika onneton?
On se nyt viimeistään myönnettävä, että en niin paljon jaksa innostua noista syötävistä niin kuin kukista. Sen kyllä huomaa heikompinäköinenkin kun vilkaisee lavakauluksiani.


Minttukin saa kukkia vapaasti. Ensi keväänä kylvän rohkeasti enemmän kukkia keittiöpuutarhaan, koska ne siellä niin hyvin menestyvät.


Nuoresta asti meillä tutustutaan puutarhaan ja kasveihin. Tässä luontokoulu osa 1: tammi.


Luontokoulu osa 2: männyn käpy.

tiistai 1. syyskuuta 2015

Hyvästit kesälle


Kiitokset kesälle!
Tätä kesää odoteltiin pitkään saapuvaksi. Oli runsaasti tuulia ja sateita. Siitä selvittiin pukeutumisella ja asenteella. Ja toisaalta se myös helpotti puutarhassa työskentelyä. Lopuksi saatiin kauan kaivetut helteet. Koska niitä oltiin saatu odottaa, niistä myös osasi nauttia. Minäkin asettauduin muutaman kerran terassin lepotuoliin auringonottoasentoon hetkeksi. Ja annoin kaiken kasvaa puutarhassa. En saksinut enkä perannut. Marjoja sai kerätä kuivin käsin auringon syleilyssä.

Elokuun lämpöiset värit hehkuvat vielä tänään alapihalla. Keväällä aloitimme navetan rinteen parantamistyöt ja pengersimme osan alareunasta. Nyt se on peittynyt krassien, daalioiden ja auringonkukkien loistoon.


Puut ovat pääosin vielä vihreitä. Koivut ovat heittäneet jo keltaisia lehtiä nurmelle ja mantsurian jalopähkinän lehdissä on jo aavistus keltaista. Loppukesän hortensiat, liljat, päivänhatut, rantakukat ja asterit kukkivat. Suurin osa perennoista kasvattaa kuitenkin jo siemenkotiaan.
Luulenpa, että vedän paksummat pitkäthousut jalkaan ja kietoudun villatakiin huomenna.
Tervetuloa syksy!