Salaattia ja loimulohta

Kasvilaatikoillani vihertää. Kaikki kasvit kasvavat kohisten ja suorissa riveissä - paitsi tietysti herne, joka on kylvetty ympyrään. Ainoastaan porkkana kasvaa klimpeissä. Kostutettuja pienen pieniä siemeniä oli tosi vaikea saada tasaisesti vakoon.

Härkäpapu kukkii. Minun kuusi perunaani kukkivat. Olen istuttanut nekin laatikkoon. Varret ovat komean pitkät. En ole vielä malttanut nostaa niistä yhtään. Ehkä ensi viikonloppuna.

Retiisit on jo syöty. Salaattirivit harvenevat uhkaavasti. Rucolaan on ilmeisesti kirpat tehneet pieniä reikiä. Saksin nekin salaattiin. Antavat mukavaa kirpeyttä. Pinaatinlehdetkin pääsevät salaattiin. Olen tällä hetkellä aivan hullaantunut tekemään salaatteja kasvilavojen antimista ja yrttiruukuistani.

Pikku-Saima, 1,5v. kipaisee vähän väliä mamman laatikoille hakemaan pinaattia ja mansikoita.

Mies loimuttaa lohta ystäviltään saamalla syntymäpäivälahjalla. Se maistuu paremmalta kuin uunilohi.

Puutarhan pikkuapulainen kierrättää kylpyveden mukavasti kasveille.

Pitsiä ja helminauhoja

Orlaya grandiflora

Tähkäkimikin nuppunauhoja

Äidin kanssa mökilllä

Terveiset Pohjanmaalta!
Olen ollut äidin kanssa sukumökillä Etelä-Pohjanmaalla. Mökki on rakennettu 1950-luvulla ja pihapiirissä on valtava hirsiaitta, johon mahtuu yöpymään suurempikin joukkue. Suvun nuorten keskuudessa on joka juhannus jännitystä siitä, kuka pääsee ystäviensä kanssa viettämään juhlaa mökille.

Kun nyt huippusesonki oli jo ohitettu, pääsimme viettämään yhdessä mökkielämää äidin lapsuuden maisemiiin.

Ilmat olivat todella vaihtelevat. Yhden päivän aikana järven ylitse purjehti seitsemän eri sadekuuroa. Näiden välissä siis ei satanut.

Ja toki sateellakin voi lämmittää saunaa ja uida. Tässä järvessä uimista odotan koko talven. Järvessä on yhtä upea hiekkapohja kuin Etelä-Euroopan tunnetuilla hiekkarannoilla. Siellä kuitenkin on ehkä vähemmän hyttysiä.

Vuosien varrella olen säännöllisesti istuttanut pihaan laatikollisen perennoita. Ne eivät menesty lähimainkaan yhtä hyvin kuin Lohjalla. Nyt sain nauttia poppiuksen kukinnasta.

Tontin lähes jokaiseen puuhun isäni on ripustanut linnunpöntön. Kirjosiepot ruokkivat vielä ahkerasti jälkikasvuaan. Lohjalla poikaset itsenäistyivät jo pari viikkoa sitten. Tässä rannan puussa on ilmeisesti asunut telkkä. Nyt se oli jo tyhjä. Laiturin oli valloittanut tiira.

Saunarakennuksen aurinkotuolit jäivät ilman auringonpalvojia tällä kertaa. Toivottavasti noille on käyttöä viimeistään ensi kesänä. Toivossa on hyvä elää taas seuraava pimeä talvi.

Viimehetken toimet ennen tontilta poistumista

On haikeaa poistua edes hetkeksi tästä paratiisista. Haluan kuitenkin vaihtaa vielä tuoreet kukat maljakkoihin sulostuttamaan muiden viihtymistä.

Kasvihuoneessa on vieläkin kouluttamattomia kasveja.  Mahdollisimman monet on nyt viimein siirrettävä ulkotiloihin mitkä minnekin. Viherpantaheinät pääsevät saviruukkuihin.
Mesimarjaa en istuta vielä lopulliselle kasvupaikalle. Olkoot väliaikaisesti ulkoruukussa.

Kuljen vielä kierroksen sateen jälkeen puutarhassa ja painan mieleeni, miltä täällä tänään näyttää. Kun tulen takaisin, on jo toisen näköistä.

Kuunlilja on jo alkanut lykätä kukkavanaa.

Purppuraheisiangervo kukkii vaalein kukin.

Noita tummia oksia on saatava maljakkoon valkeiden pionien kanssa.

Vielä vauvaiset amppelipelargonit ovat avanneet valkeat kukkansa.

Nyt on kaikki talletettuna mieleen ja voin lähteä pakkaamaan matkakassiani. Lähden huomenna Pohjanmaalle viettämään yhteistä aikaa äidin kanssa mökillä.

Sormustinkukka, Digitalis

Sormustinkukat ovat olleet aina lempikasvejani. Ne ovat myös keijujen rakastamia kasveja - villejä ja vapaita.

Sormustinkukilla on iloisen näköiset pisamat  elävöittämässä niiden kelloja.

Sormustinkukat löytyvät usein pionien vierestä.

Varmistan sirottelemalla siemeniä penkkeihin, että niitä löytyy varmasti paljon puutarhastani.

Ne saavat vaeltaa myös penkkien ulkopuolelle. En perkaa niitä hassuista paikoista. Ehkä minua viehättää niiden voimakas ja itsepäinen vaellusvietti. Se tuo samalla puutarhaan riemullisen yllätysmomentin. Minä en yksin määrää puutarhassani.

Pionit

Pionien kukinta on parhaimmillaan juuri nyt.

Kesäkuussa kukintonsa avanneet yksinkertaiset pionit ovat nyt lopettelemassa juhlaansa.

Kiinanpioni Karl Rosenfeldin kukat avautuvat kilpaa auringossa.

Pionipenkistäni tuli sittenkin liian ahdas.

Onneksi olen lykännyt lähes jokaiseen kukkapenkkiin ainakin yhden pionin.

Olen mennyt nimissäkin jo sekaisin, koska olen siirrellyt näitä kaunokaisia häpeilemättä penkistä toiseen.

Tänä vuonna on Vironperällä vihdoinkin pionien juhlat. On näitä ennenkin meillä ollut, mutta ei näin runsaslukuisesti.

Enää odotan Krinkled Whiten nuppujen avautumista.

Nämä taitavat kaikki olla kiinanpioneita. Keltakukkaista pionia meillä ei vielä ole.

Villivihanneskurssi Vironperällä

Tänään retkeiltiin Vironperän tiluksilla keräämässä villivihanneksia.
Lohjan seudun lähiruokayhdistys järjesti villivihanneskurssin.
Ohjaajana toimi ravinto- ja fytoterapeutti Mia Paaso.

Keräsimme kuusenkerkkiä, joista Mia valmisti meille teetä. Hunajaa kyytipojaksi ja hyvää oli.
Nokkonen on tämän vuoden rohdoskasvi, joka on hyvän kunnon, vastuskyvyn, elinvoiman ja virkeyden lisääjä. Poimimme myös voikukan, maitohorsman, poimulehden, piharatamon, siankärsämön ja vuohenputken lehtiä.
Pian maitohorsmat kukkivat. Kerää niitä ja huuhtele kukinnot , laita veteen ja vielä ripaus luomusitruunaa. Saat hyvää kesäjuomaa.

Lopuksi vielä söimme vuohenputki-basilika -juustopiirasta. Pellilliseen piirasta oli lisätty 4 dl hienoksi hakatua tuoretta vuohenputkea ja 10 basilikanlehteä. Maistui hyvin koko ryhmälle.
Osan meidänkin puutarhan vuohenputkesta kannattaa kompostin ohella piilottaa salaatteihin, piiraisiin ja keittoihin.