Kesän kynnyksellä

Kesän kynnyksellä

TERVETULOA! Tunnelmia ja kuulumisia Vironperän huoneista ja puutarhoista.


keskiviikko 29. kesäkuuta 2011

Takaisin Lohjalle

Vastaanotin Juhannusta Viron puolella. Pojan perhe ystävineen oli vallannut Vironperän juhannukseksi. Pieniä juhlijoita oli taapertanut ja viipottanut pitkin nurmia.
Valtava myrsky oli kaatanut suuren haavan savusaunan takaa. Onneksi se ei kaatunut saunan päälle. Se kaatui samana iltana kuin isäni lähti. Vielä viime syksynä juhlimme isän 80-vuotisjuhlia Vironperällä.
 Sisareni kirjoitti  koskettavan runon. Tässä pieni pätkä runon keskeltä:

”...Vaikka kuolit
et voi lakata elämästä
sillä jokaisen mustarastaan
laulussa on äänesi.
Sillä siitä minä
Sinut muistan...”


 Kaikki kuusi harmaasiepon poikasta ovat hengissä terassin pesässä.

9 kommenttia:

  1. Otan osaa suureen ikävääsi ja suruusi <3

    VastaaPoista
  2. Itku tuli täälläkin tätä lukiessa. Isättömänä tyttönä voin kuvitella, miltä sinusta tuntuu.

    VastaaPoista
  3. Osanottoni, voimia sinulle.

    Koskettava, kaunis runo.

    Ilo nähdä siepon poikaset, näyttävät niin hellyttäviltä.

    VastaaPoista
  4. Voi kuinka kauniisti kirjoitettu. Otan osaa koko sydämmelläni. /Mimi

    VastaaPoista
  5. Otan osaa suruusi, Irene<3

    Nyt oli hänen vuoronsa lähteä...

    VastaaPoista
  6. Lämmin halimus ja voimia Sinulle sinne Vironperälle.

    VastaaPoista
  7. Kiitos kaikille teille osanotostanne!

    VastaaPoista
  8. Osanottoni, viimeinen kuva kertoo niin paljon.. Jaksamisia <3

    VastaaPoista