Lumimaisemaa

Lumimaisemaa

TERVETULOA! Tunnelmia ja kuulumisia Vironperän huoneista ja puutarhoista.


perjantai 30. maaliskuuta 2012

Maatalousmuistoja


Löysin Vironperän vintiltä vanhoja leikekirjoja, joissa oli lehtijuttuja Kyllikistä ja Johanneksesta. Siellä sanottiin, että Johannes oli poliittisen uransa alussa kuuluisa siitä, että myöhästyi kokouksista. Hän itse selitti syyksi navetatta- ja peltotyöt. Asia korjaantui sen jälkeen, kun eläintenpidosta luovuttiin.


Kyllä Johannes osasi lypsää ja ripeästi hän suoriutui lypsyhommista. Todisteena tästä on kunniakirjat tuvan seinällä.  Pääasiassa kuitenkin karjakko hoiti navetan Vironperällä.


Tuvan ikkunalla komeilee taiteilija Anton Ravander-Ravaksen tekemä Jämerä-lehmä. Jämerä eleli 30-luvulla Johanneksen veljen navetassa ja se ikuistettiin runsaan maidontuotantonsa vuoksi. Taiteilija Ravander-Ravas työsti maatalousväen navettojen parhaimmistoa.


Jämerän vieressä ikkunalaudalla nököttää samaisen taiteilijan tekemä champion-sonni vuosimallia 1951, jonka Ayrshireyhdistys ojensi Johannekselle 50-vuotispäivälahjaksi.

12 kommenttia:

  1. Mahtavat lehmä ja sonni :-D
    Hauska yksityiskohta tuo kokouksista myöhästyminen. Olin liian pieni /en vielä syntynytkään Virolaisen uran alkuvuosina.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Saila, olen itse ihan lehmäfriikki! Viihdyin lapsena mummolan navetassa.

      Poista
  2. Hitsi, miten kiinnostavaa: jossakin vaiheessa huomasin, että sulla on Findhorn-aiheisia postauksia mutta sitten unohdinkin käydä lukemassa ne! Muinainen työkaverini kertoi paikasta paljonkin, hän kävi siellä säännöllisesti. Olisi hienoa päästä joskus itsekin sinne! Kiitos paljon kuvareportaasista.
    Se punakukkainen herukka on tosiaan herukka, mutta ainoastaan koristekasvi: ruusuherukka (Ribes sanguineum). Minustakin se on hurjan kaunis, mutta minulle on vielä epäselvää, voisiko se menestyä suomalaisella pihalla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Saila, hienoa, että tunnistit tuon ruusuherukan. Niitä kasvoi monissa puutarhoissa Skotlannissa. Täytyykin nyt tutkia viihtyisikö meilläkin!!
      Findhorn ON upea paikka. Se täytyy kokea. Sitä ei muuten ymmärrä.

      Poista
  3. Miten ihana kuva Johanneksesta traktorin pukilla;))

    Ja nuo eläinpatsaat ovat kauniita ja liikuttavia. Noita minäkin hoidin työkseni 42 vuotta. On ollut monta ikävää niiden jälkeen.<33

    Oikein suloista viikonloppua sinulle, Irene.<333

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aili, kuva on muistaakseni vanhasta Seura-lehdestä.

      Eläinpatsaat ovat tärkeä osa maalaistaloa. Ne muistuttavat meitä vanhoista ajoista, jolloin perheiden toimeentulo oli pitkälti kiinni näistä huippulypsäjistä.

      Sinulle myös mukavaa viikonloppua!

      Poista
  4. Jämerä näyttää ihan meidän Etalta ( Etta). Monesti viimeaikoina, kun olen nyt tuon maatalouden kanssa joutunut tekemisiin, kaipaan Johannesta... Meilläkin oli muuten kotona aina- ei karjakko- vaan renki ja piika, mutta valitettavasti ei enää minun aikanani. Itse vain oli opeteltava kaikki lypsämiset sun muut. Harmi, että hukkaan meni - vaan kukapa sen vielä tietää...:P

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mäntylän mummi, sinäkin siis osaat lypsää! Ei sitä koskaan tiedä.koska tuota taitoa tarvitsee.
      Itse opin lypsyhommat lapsena mummolassa Pohjanmaalla.

      Poista
  5. Paljon on valtiomieheltä jäänyt hienoja muistoja jälkipolville! Mainio kuva traktorin ajajasta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onpas komeat sonni ja lehmä.

      Poista
    2. Minttuli, Johanneksesta jäi paljon muistoja: osa omakohtaisia ja osa kirjallisia.

      Sussi, komeita ovat. Taiteilija tallensi kaikkein komeimmat mestarit ja lypsyvaliot.

      Poista
  6. Mielenkiintoisia juttuja kuvia sekä ihania kanoja <3

    Tervetuloa vastavierailulle uuteen blogiini:

    http://viher-jakasityopiiperrysta.blogspot.com/

    VastaaPoista