Peurat

Peurat

TERVETULOA! Tunnelmia ja kuulumisia Vironperän huoneista ja puutarhoista.


maanantai 30. huhtikuuta 2012

Vappuaaton ilta metsässä


Upea päivä on ollut. Auringosta ja tyynestä säästä on saatu nauttia koko vappuaatto. Alalammella ei juuri väre käy.


Vesi juoksee kourua pitkin alalampeen. Lammen ruttojuurikasvustot kasvavat kohisten. Etelän ruttojuuri ohittaa nyt japanin ruttojuuren kasvussa. Hirame kertoi blogissaan, että japanin ruttojuuren eri osia  syödään Japanissa. Ne täytyy ensin ryöpätä, koska niissä on hieman myrkkyä.


Ylälammen toinen telkkäpariskunta on vallannut pöllönpöntön.


Metsässä on nyt helppo nautinnollista vaellella. Joka puolella kasvaa valtavia valkovuokkokasvustoja. Metsäsä on raikas tuoksu.



Pihan havukasvustot  peittävät melkein kokonaan kevätähdet.


sunnuntai 29. huhtikuuta 2012

Sammakot kutee


Navetasta kannetaan ulkokalusteet pihalle. Aurinko lämmittää mukavasti. Pihalla on mukavaa puuhastella ja ihmetellä uutta kevättä.


Kultasäyneet ovat selvinneet talvesta. Laskin kerralla niitä olevan yksitoista. Ne ovat talven jälkeen ihan pullean pyöreitä. Hyvät ovat olosuhteet niillä.


Lammessa on vilskettä. Kuuluu valtavaa kurnutusta ja pulputusta.  Vesi näyttää ihan poreilevalta, kun kymmenittäin sammakoita on kutemassa. Kutulauttoja kiinnittyy rantaveteen. Se on turvallisinta niiden kannalta. Kutu maistuu kultasäyneille.


Sipulikukat ovat nyt parhaimmillaan. Helmililjat koristavat terassia.


Pikkuruiset helmihyasintit ovat Oma piha -lehden lukijalahja jonkun vuoden takaa.


Krookuksia peittelin multaan pitkästä aikaa viime syksynä sekä valkeita että sinisiä. Nyt ne ovat parhaimmillaan.


Muutamat kirjokevättähdet ovat myös viimesyksyisiä.


Orvokit ovat varmoja kevätkukkijoita. Niihin ei kyllästy koskaan. Niitä saa olla eri kokoisia ja -värisiä pihan eri paikoissa.

lauantai 28. huhtikuuta 2012

Nurmikko herää henkiin


Nurmikon väri vaihtui eilen. Kun heräsin aamulla pihanurmi oli vihreä. Edellisenä iltana nukkumaan  mennessäni se oli vielä ihan harmaanruskea. Nurmen muutkin kevään ensiasukit venyttelevät itseään ja kääntävät kukintonsa aurinkoon.



Vironperän vanhalla maalaispihan nurmella kasvaa jos jonkinlaisia kasveja ja kukkasia. Sinililjat, kiurunkannukset ja valkovuokot runsastuvat vuosi vuodelta ihan itsestään. Minusta tuntuu siltä, että varsinainen nurmikasvusto vähenee koko ajan. Varjopaikoissa nurmi on muuntunut sammaleeksi. En kuitenkaan ryhdy sitä kalkitsemaan ja palauttaman nurmelle. Pidän erilaisista sammaleista.


maanantai 16. huhtikuuta 2012

Äiti, 80 vuotta


Vironperällä juhlittiin isosti viikonloppuna. Vietettiin äitini 80-vuotisjuhlia. Oikeasti äiti täytti 80 jo tammikuussa, mutta odotti tuolloin leikkaukseen pääsyä. Päätimme siirtää juhlat kevääseen, kun äiti on jo hyvää vauhtia toipumassa.


Piha täyttyi autoista. Pääosa vieraista saapui Etelä-Pohjanmaalta. Osa oli ajellut etelään jo edellisenä iltana ja jotkut vasta aamulla ruokittuaan ensin eläimet.



Olin pessyt ja puleerannut museotaloa viikon ja koristellut kukkasin sisältä ja ulkoa. Se virittää vieraatkin juhlatunnelmaan. Mukavaa oli nähdä vuosikymmenten jälkeen sukulaisia. Iloinen puheensorina ja naurunhelähdykset  täyttivät talon.


Sisareni lausui äidille Kahlil Gibranin runon.

              Kaikki luonnossa kertoo äidistä.
Aurinko on maan äiti, joka ravitsee sitä lämmöllä; 
se ei koskaan jätä maailmankaikkeutta yöllä ennen kuin
on nukuttanut maan meren lauluun ja lintujen ja purojen hymniin. 

            Ja tämä maa on puiden ja kukkien äiti. 
Se synnyttää ne, hoivaa niitä ja vierottaa ne itsestään.
          Kukista ja puista tulee kauniiden hedelmiensä
          ja siemeniensä ystävällisiä äitejä. 
Ja äiti, elämän esikuva, on ikuinen henki, täynnä kauneutta ja rakkautta. 
Samalla kun lämmin tunnelma täytti talon sisäpuolelta, ulkona sataa tihuutti. Sade kutisti pihan lumikasoja ja pehmitti peltoja.


Kemujen päätteeksi isäntä kävi vetämässä traktorilla pari autoa pellosta. Savipeltoon meillä uppoaa helposti auto jos toinenkin. Moni kyläläinen on aiemmin käynyt vetämässä entisen isännän traktoria kuiville samasta paikasta.

sunnuntai 15. huhtikuuta 2012

Kevättä kohti...


Vesi virtaa jälleen vapaasti.

Telkkäpariskunta laskeutui alalampeen viime viikolla. Sinisorsat seurasivat parin päivän viiveellä.


Etelänruttojuuret ja japaninruttojuuret pulpahtelevat rinteeseen.


Pihassa pääsee taas liikkumaan vaivattomasti niin ettei tarvitse tarpoa valtavissa lumihangissa. Pähkinäpuut ovat täynnä norkkoja ja terttuseljan silmut paisuvat. Kirsikkapuun runko niin kaunis. Klematiksen hahtuvapallot heiluvat ilmavirrassa.

Kukkapenkit ovat heräämässä kevääseen. Sormustinkukan ruusuke taistelee esiin lumihangesta. Punainen jouluruusu ja keisarinkruunu kurkottelevat valoon. Pikkuskilla on noussut esiin talon kivijalan juuressa.
Terassilla kukkii kevät.




tiistai 3. huhtikuuta 2012

Takatalvi


Se tuli taas tänä keväänä.
Valtavat lumikasat parvekkeella olivat jo ehtineet sulaa. Johonkin ne olivat jo haihtuneet.



Vesi lorisi jo iloisesti ja lammet alkoivat olla sulana. Ihmettelin, missä se telkkäpariskunta oikein viipyy.



Pihamaalle oli jo muodostunut muutamia pälviä.
Onko keväällä mitään ihanampaa sanaa kuin pälvi?
Se on lupaus kesästä.


Olin jo nähnyt itseni pääsiäisenä putsaamassa pihan hiekkakäytäviä näillä ihan tuliterillä Elsan lempituolin työvälineillä.
Mutta sitten se saapui jääpuikot kupeellaan viskomaan valkoista jauhettaan ihmisten pihoille - takatalvi.