Peurat

Peurat

TERVETULOA! Tunnelmia ja kuulumisia Vironperän huoneista ja puutarhoista.


tiistai 25. helmikuuta 2014

Kevättä pukkaa


Lammen jää alkaa sulaa reunoilta. Rantakoivut heijastuvat veteen.



Pähkinä kukkii ja hevoskastanjassa on jo suuret silmut.


Metsässä vihertää ja sinivuokon lehtiä on näkyvissä Onneksi vielä ei näy kukkia.


Kukkapenkeissä sipulikukkien piipot ovat näkyvissä. Kohta voimme ihailla ulkonakin tulppaanien loistoa.


Marraskuun puolivälissä hankkimani Catleya kukkii edelleen. Siis jo kolme kuukautta se on sulostuttanut kotiamme ja lykännyt uutta kukkavanaa. T'ämä kuitenkin näyttää olevan tämän rupeaman viimeinen.


13 kommenttia:

  1. Jep, kevätmeininki. Meillä tosin on vielä lunta ja jäätä. Aamulla oli jopa viisi astetta pakkasta.

    VastaaPoista
  2. Enpä muista koskaan olleen näin keväistä helmikuuta. Meillä kukkivat jo talventähdet ja lumikellot.

    VastaaPoista
  3. Eilen huomasin, että kuusamassa on jo isot silmut...tai ei silmut, vaan jo oikein lehtivihreää näkyvissä.

    VastaaPoista
  4. Kevään tuloa olen kummastellut. Yleensä sitä odottaa, nyt se taisi yllättää. Onhan tämä nyt varsin outoa.

    VastaaPoista
  5. Oi jestas, teillähän on jo paljon kasvua havaittavissa, miks mä en ole vielä nähnyt mitään, ihan pienen pieniä vihreitä pilkistyksiä, kun oikein tarkaan katsoo, näkyy kukkapenkistä. Toisaalta nyt kyllä toivon, ettei vielä kamalasti näkyisikään, että yöpakkaset vähän toppuuttelisivat noita etuaikaisia. Vai mitä...? Pessimisti minussa pelkää, että tulee vielä maaliskuussa lunta ja kylmää. Huoh..no sitten ei auta kuin vaan suojata havuilla.
    Mukavaa viikon jatkoa sinulle Irene.

    VastaaPoista
  6. Voi että nämä viime päivät ovatkin olleet sitten ihanan keväisiä, aamulla oli vähän pakkasta, mutta muuten oikein upeaa! Nyt saadaan hyvitystä viime kevään kamalasta lumen paljoudesta. Nautitaan nyt tästä, mukavaa loppu viikkoa!

    VastaaPoista
  7. Voi pähkinäpensas kukkii! Kyllä se taitaa olla sitten kevät :)

    VastaaPoista
  8. Kevään kuhinaa jo niin ilmassa, että meilläkin aloitettiin uudet suunnitelmat. Jostain tuolta sun arkistoista löysin, että olet hankkinut 2010 mantsurianjalopähkinän. Meillä on ajatus rakentaa potagerin ja pellon väliin jonkinasteinen puukujanne, johon ajattelin punasaarnea ja mantsurianjalopähkinöitä. Mitenkäs nuo pähkinät ovat teillä pärjänneet ja kasvaneet? Mitäs tuumaat toimeisiko tällaiseen kujanteeseen?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jori, kun vuonna 2010 ostimme mantsurianjalopähkinän, se oli n. 1,5 metriä. Nyt on se on jo neljämetrinen. Ja se on yhtä leveä kuin pitkä. Se on hämmästyttävän muotoinen, ihan kuin joku päiväntasaajan puu, joka kasvaa lähes vaan leveyttä. Tämä pitää ottaa huomioon kujannetta suunnitellessa. Se on ehdottomasti yksi suurimmista suosikkipuistani.

      Poista
    2. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

      Poista
  9. Kyllä on selvästi omakin mieli virkistynyt päivien pitenemisen myötä :)

    VastaaPoista
  10. Tämä on ihanaa aikaa! Magnoliani jo lykkää nuppuja...

    Hevoskastanja olisi ihana, mutta tällä saarella se ovat menestyneet vain noin joka toisella. Toisaalta: Yrittänyttä ei laiteta!

    VastaaPoista