Kevättä

Kevättä

TERVETULOA! Tunnelmia ja kuulumisia Vironperän huoneista ja puutarhoista.


maanantai 17. maaliskuuta 2014

Täysikuu ja lunta maassa


Viime yönä saimme ihailla täyttä kuuta. Toivottavasti ihmiset saivat nukuttua. Keskiyöllä kuvailimme lumiselta parvekkeelta kuuta.
Täysikuun jälkeen pienenevän kuun kaudella on turha istutella siemeniä ellei sitten kylvä porkkanoita tai muita mullan alla kasvatettavia vihanneksia.


Viime viikolla keräsin hevoskastanjan alta kulhollisen kastanjan siemeniä ja istutin ne lavakaulukseen. Tapanani on kylvää perennan ja puun siemiä vihannesten väleihin. Siellä ne saavat itää ja kasvaa rauhassa juuresten ja vihannesten väleissä. Saa nähdä itävätkö nämä! Pentti Alanko kertoo uusimmassa Viherpihalehdessä, että hän kylvi hevoskastanjan siemenet syksyllä savimaahan. Näistä yksikään ei itänyt. Sen sijaan lehtikompostin viereen päässeet hieman lehtiä peitokseen saaneet siemenet itivät kaikki.


Toissa syksynä istuttamassani peikonpähkinässä on silmuja. Se on juurtunut hyvin. Sen sijaan sen viereen päässeessä Susan-magnoliassa ei näy yhtään elämää. Mutta en heitä toivoa. Se voi vielä puskea juuresta uutta elämää.

Kymmenen vuotta sitten Ruotsista tuodussa magnoliassa, joka on moneen kertaan kuivunut ja sinnitellyt, on nyt pienet silmut latvassa. Saa nähdä saanko sitä kukkimaan.

18 kommenttia:

  1. Tykkään hevoskastanjasta...edellisen talomme pihalla sellainen oli...anoppivainaa sen oli siemestä kasvattanut ja antoi meille..:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Irmastiina, niin hevoskastanjat ja muut puut jäävät elämään jälkeemme. Istuttamalla puita jätämme jälkiä pitkäksi aikaa. Itsen tai läheisen kasvattamat puut tuntuvat vielä rakkaammilta kuin "anonyymit".

      Poista
  2. Vastaukset
    1. Hannele, sitkeä on juu. Magnolia on pintajuurinen, joten se kuivuu helposti. Tämä prinsessa ei ole saanut minulta mitään erityiskohtelua. Pikkupuita kastelen ainoastaan poikkeushelteissä.

      Poista
  3. Ihana kuu!
    Minä sain pienen hevoskastajantaimen joku vuosi sitten. Tämä onneton sissi on palelluttanut versonsa useana talvena. Näyttäisi taas selvinneen tästäkin talvesta ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pirjo, hevoskastanja on aika herkkähipiäinen alussa. Täälläkin se aika pitkään jurotti ennenkuin alkoi kukoistaa. Uskon, että omasikin siitä pikku hiljaa vahvistuu, vaikka palelluttaakin versojaan alkuvuosina.

      Poista
  4. Voi mää toivon että magnoliasi kukkii. =)

    Miekin toin joulukuussa Virosta pari hevoskastanjan siementä. Ne olivat pakastimessa ja viime viikolla vein ne kasvihuoneeseen, jätin puoliksi näkyviin mullan päälle ja heitin pienen toiveen äänettömästi taivaalle... =)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Una, muistan Vironmatkasi.
      Hauskoja tuliaisia sieltä toit.
      Hyvin hoidit ja alkuun saatoit.
      Toivotaan niille valtavaa kasvuvoimaa!

      Poista
  5. Minulla on sitten pienoinen arsenaali heppakastanjoita ruukutettuna, jos eivät kastanjasi vaikka itäisikään, niin haet sitten täältä;) Minulla tosiaan itivät postikadun puistosta kerätyt kastanjat ihan tavallisessa mullassa lavankauluksessa. sitä edellisenä keväänä itivät ihan sisällä ruukuissa. Silloin oli lauha talvi ja keräsin kastanjoita joskus joulun maissa ja kylvin ne siis sisälle. Ihmettelin miten hyvin ovatkaan itäneet, kenties postikadulla vain kasvaa niin hyvät kastanjat;D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minna, sinulla on kokemuksia kastanjan idättämisestä. Sekä ulkona että sisällä idätetyt onnistuivat molemmat. Postikadulla siis kasvaa lisääntymiskykyisiä kastanjoita ja sinulla on maagiset viherpeukut.

      Poista
  6. Hevoskastanja on mullakin haaveissa, täytyykin hakea niiden siemniä jostain puistosta, puiden itse kasvattaminen on kiehtovaa. Vaikka kuunkierto ei lupaa hyvää, aion täänään kylvää ulos kylmäkäsittelyyn muutamia puita, joiden siementilaus saapui juuri. :) Olipa ihana löytää blogis! Vietin monta harrasta hetkeä kesäkuukausien postauksiasi lukien - se on hyvä harrastus tähä aikaan vuodesta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Laura, puistoista varmaankin löytyy siemeniä nyt keväällä suurten puiden alta. Ovat jo saaneet kylmäkäsittelynkin ihan itsekseen. Hevoskastanjan kuoret ovat jo lähes kaikki nyt haljenneet ja siemenet pudonneet ulos. Siellä ne kiiltelevät puoliksi mullan peitossa.
      Kävin kurkkimassa blogiasi ja ihastuin!

      Poista
  7. Toivottavasti magnolia lähteen kasvuun.

    Rusakko on meillä tehokkaasti parturoinut pieniä hevokastanjanalkuja, onneksi ne ovat aina lähteneet uudelleen versomamaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sussi, toivon itsekin, että Susan tuosta vielä virkoaa.
      Kovaa se on pikkukastanjoilla. Jos ei pakkanen pure talvella niin puput viimeistään keväällä!

      Poista
  8. Meidän kotisaarellamme tiedän vain muutaman kastanjan selvinneen kovista talvista. Nyt tosin on ollut poikkeus. Tavallaan täällä on kuitenkin III-vyöhyke, kun on Päijänne tuossa ympärillä.

    Ensimmäistä talveaan viettävä magnolia olisi kaivannut lumen suojaa. Nyt se ryhtyi lykäämään uutena vuotena silmuja. Kylmien taas alettua hallaharsotan sen joka ilta.

    Peikonpähkinä tuo puutarhaan viehättävää eksoottisuutta. Ystävämme herra Puutarhaneuvos sitä meillekin suositteli.

    VastaaPoista
  9. Leena, luulisi kastanjan selviävän vielä kolmosvyöhykkeellä. Eikös se Päijänne kuitenkin vähän tasaa lämpötilavaihteluita.
    Sinä pidät todella hyvän huolen magnoliastasi. Toivon, että se selviytyy. Se on varmaan kaunein puu kukkiessaan, mutta on se kuitenkin aika hienohelma ja palelevainen.
    Peikonpähkinän kauneus tulee mielestäni parhaiten esille talviseen aikaan.

    VastaaPoista
  10. Hartaasti toivon, että magnoliasi selviytyy, ja kukkii; sen kukissa on ihana tuoksu ♥

    Onnea myös hevoskastanjallesi, Irene!
    Oikein hyvää viikonloppua sinulle & läheisillesi ♥♥

    VastaaPoista
  11. Jos minulla olisi vain tilaa pihassani,niin ehdottomasti haluaisin sinne hevoskastanjan ja mielellään sellaisen vaaleanpunakukkaisen. Todella kaunis puu!

    VastaaPoista