Kesän kynnyksellä

Kesän kynnyksellä

TERVETULOA! Tunnelmia ja kuulumisia Vironperän huoneista ja puutarhoista.


perjantai 18. heinäkuuta 2014

Kirsikat kypsyvät Fruticetumissa


Makeakirsikat ovat kypsyneet Lohjansaaren Fruticetumissa.  Kirsikoita on monen värisiä. Niitä saa maistella.

Mikä lajike on parhaimman makuinen? Minun mielestäni tummanpunainen Elle.


Olimme torstaina Lähiruokayhdistyksen kanssa Fruticetumissa. Se on hedelmälajipuutarha, jossa kasvaa satoja hedelmäpuita ja marjapensaita.


Näytepuutarhan on perustanut tutkija Meeri Saario. Neljän hehtaarin puutarhaan istutettiin ensimmäiset piiskataimet vuonna 2008. Nyt sieltä saa jo satoa. Meeri pitää avoimia ovia aina sitä mukaa, kun hedelmät kypsyvät. Nyt ovat vuorossa siis makeakirsikat. Kävimme kyllä maistelemassa myös eri värisiä herukoita. Suuri osa niistä alkoi jo valmistua.


Koska omenapitäjässä ollaan, on omenalajikkeita tietysti kaikista eniten - lähes 300. Kuvassa on muuten rupea hyvin kestävä Krista, joka muutenkin on kelpo lajike.

Kyselin Meeriltä, mitä päärynää ehkä kannattaisi istuttaa omaan puutarhaan. Hän suositteli kuvissa nähtyjä Lückiä ja Tsisovskajaa. Pepi on kuulemma myös ihan istuttamisen arvoinen. Meeri on istuttanut sekaan erään päärynälajin, joka on opiksi ja varoituksiksi kaikille siitä päärynälajista, jota ei ainakaan kannata istuttaa. Näin ja erotin sen kyllä itse ihan selvästi ilman puutarhakoulutustakin.


Kaikille viininviljelyksestä kiinnostuneille tiedoksi, että lajikkeita löytyy täältä 22. Etelä-Suomessa ei edes tarvitse rakentaa mitään omaa kasvisuojaa. Ihan eteläseinusta riittää viiniköynnökselle ja homma on ihan helppoa. Jos ei ole rypäleistä kiinnostunut, niin lehdistä voi valmistaa herkullisia viininlehtikääryleitä. 


Hapankirsikat maistuivat hyviltä minun suussani. Ne ovat parempia säilöntään kuin makeat. Kuvassa on Turgonovka.
Jos hankkisin luumupuun puutarhaani, se olisi kenties suurihedelmäinen violetti luumu Jubileum. Kannatti tehdä vähän muistiinpanoja, koska nämä kelpolajikkeet eivät ihan äkkiseltään pysy muuten muistissa.


Meillä oli mukana myös pikkuväkeä. Koska oltiin kesäretkellä, piti tietysti kaivaa eväät esiin pergolassa. Hyvin maistuivat mustikkamuffinssit ja sitten punaherukoita jälkkäriksi suoraan pensaasta. Ihmeen pitkään nämä pikkuiset jaksoivat olla mukana.

12 kommenttia:

  1. Onpa mielenkiintoinen tutustumiskohde! Onko puutarha auki kesäisin ohikulkijoille?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lilium, on totisesti mielenkiintoinen eikä yhdellä käynnillä mitenkään voi saada niin paljon tietoa, kun tuolla on hankittu.
      Satunnaisille ohikulkijoille se ei ole auki. Parhaiten sinne pääsee, kun kerää pienen porukan ja soittaa suoraan Meerille ja pyytää esittelyaikaa. Käynti maksaa 10 euroa henkilöltä. Alan opiskelijat ja lapset pääsevät ilmaiseksi.

      Poista
  2. Nami! Meillä on kolmenlaisia makeita kirsikoita kalliollamme.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hannele, teidän kalliolle mahtuu sitten paljon monenmoista. Turhaan et ole myöskään opiskellut kasvien typistämistä.

      Poista
  3. Hyvä paikka tuollainen, josta saa tietoa viljelykokemuksista. Lapsilla oli varmasti mukavaa, kun sai napostella.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Saila, he tekevät yhteistyötä monen tahon kanssa. Tahvoselta saa ostaa joitain heidän onnistuneita kokeilujaan.
      Lapset nauttivat punaherukkapensaiden antimista. Eivät olleet liian kirpeitä.

      Poista
  4. Hieno paikka! 300 omenalajiketta??? Entäpä, kun niitä maistelee...heh,siinä on omenaa mahan täydeltä...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Maarit, omenalajikkeita oli tietysti omalta kylältä monenlaista vanhaakin lajiketta, sitten sielä näitä naapurimaiden kasvatteja. Omenoita valmistuu kesällä, syksyllä ja sitten vielä talvilajikkeet. En tiedä, miten Meeri on suunnitellut omenasesongin maistiaisia. Noita kuitenkin riittää...

      Poista
  5. Kiintoisa paikka! En ole tiennyt, että kirsikoita on eri värisiä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sussi, on todella kiintoisa paikka. En minäkään tiennyt muuta kuin nuo punaiset kirsikat. Enkä oikein tiennyt makean ja hapankirsikan eroakaan.

      Poista
  6. Oi vautso! Hienoa kun on tuollaisia paikkoja! Mikähän mahtoi olla se varoitukseksi istutettu päärynälajike?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tiina, tällaisten paikkojen takaa löytyy yleensä ihminen, jolla on intohimo, osaamista ja energiaa. Tällä kertaa henkilön nimi on Meeri Saario. Nostan hattua ja kumarran syvään hänen suuren työnsä ääressä.

      Poista