Peurat

Peurat

TERVETULOA! Tunnelmia ja kuulumisia Vironperän huoneista ja puutarhoista.


perjantai 17. heinäkuuta 2015

Saaristomereltä kotipuutarhaan


Terveisiä Saaristomereltä! Kyllä merellä on mukavaa!
Seikkailtiin ystävän betonimoottoripurrella reitillä Hanko - Vänö - Kökar - Korppoo - Naantali. Tuulta ei ollut nimeksikään,  joten liikuttiin moottorilla. Ainoastaan kerran nostettiin purjeet. Merikotkia ei nähty tällä reissulla, mutta sen sijaan hylkeitä. Selvittiin yllättävän kuivina. Kun oltiin saatu vanha rouva Naantalin laituriin, alkoi sataa ja ukkostaa ihan kiitettävästi. 


Kotona on taas eri näköistä kuin lähtiessä.
Ruoho on kasvanut ja kaikki rehottaa. Alatalon edusta on aivan vaaleanpunaista pilveä vaan. Siellä kasvaa peruskasvina tummakeijuangervoa ja seassa on ruusuja - kirjoapteekkarinruusua ja Louise Odieria. Taustalla kukkii jasmike.


Puutarha ei ole ryhdissään. Kaikkialla on runsautta ja kasvit painuvat maahan kukkien painosta.


Tänä keväänä perustamassani puuliiterin sivupenkissä kukkivat harjaneilikat ja harmaakäenkukat ihailtavan tanakasti.


Ylätalon kukkapenkin harjaneilikat, valkeat malvat ja punaiset isotähtiputket kukkivat.


Samassa kukkapenkissä kukkivat korkeana myös rohtovirmajuuret, jotka ovat löytäneet tiensä penkkiin ihan itse.


Suurin osa pioneista on lakastunut. Vielä jotkut kukkivat kuten  'Krinkled White' .


Dramaattisen penkin 'Karl Rosenfeltit' kukkivat vasta nyt, koska ne kasvavat omenapuiden siimeksessä.


Nietospensaani on aivan täynnä nuppuja. Se aloittelee kukintaa.


Nietospensas on nyt muutaman vuoden kavattanut juuristoaan ja tänä vuonna se on tehnyt varsinaisen kasvupyrähdyksen. Ilokseni voin sanoa, että se on jo aika suurikokoinen ja hyvinvoiva.


Viimevuonna kasvattamani mustapäivänhatun taimet ovat venähtäneet ja alkavat kukkia.


Mustapäivänhattu on aika erikoisen näköinen ja pitkä  ilmestys. Se piristää mukavasti vaaleana kukkivaa penkkiä.


Aika hauskan yhdistelmän muodostavat myös purppuraluppion ja keijunkukan kukkaröyhyt.


Varjoliljat olivat kasvaneet niin suuriksi, että olivat ihan itse taittuneet. Pelastan ne maljakkoon.


Kuistin seinäruukkuun voi kerätä puutarhasta kukkia. Viimeiset orvokit piristävät keltaista kokonaisuutta.

19 kommenttia:

  1. Ihania kuvia - ja miten hienot harjaneilikat, ne jotenkin huokuvat sellaista ihanaa vanhan ajan tunnelmaa. =)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. KesäKukka, olen itsekin ihastunut tänä kesänä juurikin noihin harjaneilikoihin. Ne eivät ole mitään vaativia kasveja, mutta kauniin värisiä ja ryhdikkäitä. Lisäksi kukat voivat olla valkoisia tai punaisen eri sävyjä. Etukäteen ei tiedä, minkävärinen kukka sieltä on aukeamassa.

      Poista
  2. Voi miten ihanan näköistä! Ja voi miten kadehdin virmajuuren kukintaa, mulla sen kaikki varret söi peura samalla, kun parturoi viereiset kellopeipit ja tädykkeetkin. Voi plääh.
    Kyllä nuo nietospensas on kaunis! Ihailin sitä täällä jo viime vuonna, nyt suorastaan kuolaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Saila, meillä kasvaa virmajuuria, joita jotkut kutsuvat valeriaanaksi, luonnossa monessa paikassa,. Ehkä se on lehdon kasvi, en tiedä.
      Ehkä se peura sai sydämentykytystä! Eikös se ole sydänlääkettä tuo valeriaana.

      Poista
  3. Alatalon erusta on aiva NAM, samoon niatospensas, uus tuttavuus. Kivasti nua keltaaset pilakut tuas mustapäivänhatus.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Navettapiika, nyt on vaaleanpunaista pilveä täällä aika monessa paikassa. Pikkuflikat tykkää!
      Nietospensaita en ole paljon nähnytkään missään enkä edes muista, mistä tuon omani ostin. Plantagenistako??

      Poista
  4. Aivan ihana kukkameri tuossa alatalon edustalla!
    Harmitta oikein, että en tykkää merellä liikkua....rantaa rakastan, mutta vesillä en tykkää olla. Ja täällähän on meri näköetäisyydellä. Varmasti johtuu siitä,että olen, joskus meinannut hukkua.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Irmastiina, todella harmillista, että et viihdy merellä, vaikka asut sen rannalla. Meri on niin upea elementti. Mutta myönnän, että se on myös pelottava, kun oikein tuulee ja myskyää.
      Tuo hukkumiskokemus oli varmaankin raastava.

      Poista
  5. Mahtavaa runsautta. Keijuangervo ruusujen kera on aivan ihastuttava yhdistelmä.
    Sade on hakannut kukkia siihen tahtiin, että kerrankin on raaskinut poimia niitä runsaasti myös maljakkoon.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Between, todellakin nyt on raaskinut poimia myös ruusuja maljakkoon. Sade on ensin kasvattanut kukkien varret todella pitkiksi ja sitten tuuli on saanut ne lakoon.

      Poista
  6. Taas niin ihania kuvia, niin monenlaisia kasveja ja kaikki reheviä, hyvin kukkivia.
    Varmasti oli mukava välillä olla merilläkin ja sitten on kotiinpaluu kiireistä katselua, niin nopeaan kaikki muuttuu.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mummeli, heinäkuussa puutarha on todella rehevä. Toki sade on myös auttanut tässä tehtävässä.
      Merellä oli oikein mukavaa - erilaista! Mutta muutamassa päivässä puutarhassakin ehtii tapahtua yllättävän paljon.

      Poista
  7. Upean näköistä!

    Oli varmasti kiva reissu!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sussi, reissu oli oikein onnistunut. Luulenpa, että sinä oletkin oikea meri-ihminen.

      Poista
  8. Purppuraluppio ja keijunkukka ovat loistava yhdistelmä. Aina ei haittaa, vaikka kukinta osuisi eri aikaan. Useilla kasveilla siemenet ja kuihtuneet kukkavarret on edelleen kauniita.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Riitta, no, en todellakaan osannut ajatella noita istuttaessani, että olisivat kiva pari. Mutta jotenkin vaan joskus tulee hauskoja yhdistelmiä ihan vahingossa.

      Poista
  9. Ihanaa kukkarunsautta! Nietospensas on upean näköinen!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Saraheinä, täytyy myöstää, että nietospensas on ylittänyt odotukseni. Kun sen ostin, en sitä tuntenut ja pelkäsin, että se on joku etelän erikoisuus ja saattaa kuolla jo samana vuonna. Yllättäen se kuitenkin on kasvanut niin kookkkaaksi ettei edes mahtunut tuohon valokuvaan ja se on aivan täynnä kukkanuppuja.

      Poista
  10. Ihanaa kukkarunsautta! Minullakin on muutama harjaneilikka, kaunis entisajan kukkanen. Tuo nietospensas on minulle aivan uusi tuttavuus, samoin mustapäivänhattu - aivan ihana huopahattukukka!

    VastaaPoista