Kevättä

Kevättä

TERVETULOA! Tunnelmia ja kuulumisia Vironperän huoneista ja puutarhoista.


sunnuntai 27. syyskuuta 2015

Vaahteroita


Keräsin vähän vaahteran lehtiä pihasta.
Vaahterat ovat erityisesti syksyn puita. Niin monissa on kaunis syysväritys. Lehtimuodotkin ovat hyvin koristeelliset. Puita on monen kokoisia. Ihan jokaiseen pihaan mahtuu takuulla ainakin yksi vaahtera.  Suurin osa yllä olevan kuvan vaahteroista jää aina pieniksi.
Vasemmassa yläkulmassa on kirjovaahtera 'Drummondii'. Sen vieressä on punalehtinen koreanvaahtera ja samasta puusta on myös alaoikealla oleva lehti. Keskellä on kaksi tummanpunaista verijapaninvaahteran 'Bloodgood' lehteä. Ne säilyttävät tummanpunaisen värin koko kesän. Kuvan keskellä oleva pikkuruinen lehti on vielä pienestä koreanperhosvaahterasta.


Onnellisia saavat olla ne, joiden pihaan mahtuu Suomen luonnossa kasvava metsävaahtera. Aurinkoisella paikalla se saa todella kauniin syysvärityksen. Meillä näitä on useita. Ensimmäinen puu, johon lapsena rakastuin oli vaahtera. Mummolan puutarhan keinua puutarhassa ympäröi suuri vaahtera.


Oikeassa yläkulmassa on liuskalehtinen hopeavaahtera ja sen vieressä pyöreämuotoinen pennsylvanian vaahtera. Nuo kaksi alempaa lehteä kuuluvat todennäköisesti sokerivaahteralle.


Pennsylvanian vaahterassa on sileät varret, joissa on valkeita pystyraitoja. Se muistuttaa minusta amurinvaahteraa. Ostin Kumpulan kasvitieteellisestä puutarhasta amurinvaahteran taimen, mutta se ei selvinnyt meillä talvesta.


Muutama vuosi sitten istutimme sisääntuloon postilaatikoiden viereen kolme hopeavaahteraa. Ne istutettiin puron rannalle kosteaan paikkaan. Paikanvalinta onnistui, koska nämä ovat hujahtaneet pituutta jo aika lailla.


Sisääntulotien varteen on hankittu vuosittain Mustilan taimitarhalta muutamia vaahteroita. Näitäkin on kolme ja ne ovat mitä luultavimmin sokerivaahteroita. Harmi etten ole kirjoittanut kaikkien nimiä ylös.
Lisäksi olen istuttanut pihaan pari mongolian vaahteraa, joilla on ihanan vaaleanpunaiset lenninsiivet. Lapsena liimailimme mummolan puutarhan vaaheran lenninsiipiä nenän päälle.I
Innostuimme istuttamaan metsään kolme punalehtistä hurmevaahteraa, että sinnekin saisi vähän muutakin väriä kuin vihreää.

12 kommenttia:

  1. Onpa teillä monenlaisia vaahteroita. En edes tiennyt niitä olevan noin montaa sorttia. Meidän pihassa kasvaa pari metsävaahteraa ja yksi mongolia. Eikä ole vielä yhtään ruskaa! Kylänraitilla olevat vaahterat ovat kyllä jo upeassa loistossa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eeviregina, ei tässä ole läheskään kaikki Suomessa kasvavat sortit. Ihan pieni osa vaan. Olen niihin niin tykästynyt, että aina Mustilasta joku vahtera tarttuu mukaan joko minulle tai muulle perheenjäsenelle. En ole ainoa vaahterahullu perheessä.

      Poista
  2. Teillä on oikee kunnon vaahterakokoelma. Ihanat syysfärit ja varmasti viälä paranoo.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Navettapiika, on päästy kivaan alkuun näiden vaahteroiden kanssa. Moni on vielä ihan pikkuruinen. Mutta yllävävän nopeasti nuo näyttävät kasvavan.

      Poista
  3. Vaahteran kauneuden huomaa aina keväällä kukinta-aikaan ja syksyllä lehtien saadessa syysvärinsä. Teillä on paljon erilaisia mielenkiintoisia vaahteroita!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Saraheinä, todellakin vaahtera kukkii hyvin aikaisin keväällä ja on hyvin kaunis kukkiessaankin. Ja sitten ne lenninsiivet ovat myös hyvin koristeellisia.

      Poista
  4. Ah mitä väriloistoa...
    Vaahtera on suosikkini juuri sen kauniin syysasun johdosta!
    Kaunista alkanutta viikkoa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Titti, löysin siis toisen vaahterahullun, kivaa!
      Ihanaa viikkoa Sinullekin!

      Poista
  5. Aikamoinen kokoelma.
    Meillä kototontilla ei kasvanut nurmen lisäksi juuri muuta(no, koivuja), paitsi kaksi isoa vaahteraa. Tykkään niistä tosi paljon.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pirjo, sinäkin pidät vaahteroista. Hauskaa!
      Koivuun suhtaudun vähän kaksijakoisesti. Toisaalta pidän siitä paljon, mutta se on sellainen juomari, että se on poistettava joiltakin kasvupaikoilta.

      Poista
  6. Vaahterat ovat aina ihania. =) Meilläkin kasvoi jättiläismäinen vaahtera lapsuudenkodin pihassa, ja polku meni sen ohi, jota pitkin kuljimme kouluun...

    Pitäneekin ajella joskus katsomassa, onko jättivaahtera yhä tallella. Talo itse on vaihtanut omistajaa jo useasti. <3

    VastaaPoista
  7. Vaahteran syysväritys on niin kaunis. Toki sen keväinen viherrys kukkavaiheessakin miellyttää.
    Olen myös vaahterafani. Tykkäsin kovasti entisen pihani metsävaahteroista. Joskus tunnen haikeutta vieläkin.

    VastaaPoista