Peurat

Peurat

TERVETULOA! Tunnelmia ja kuulumisia Vironperän huoneista ja puutarhoista.


sunnuntai 29. toukokuuta 2016

Ikuistettava ennen menetystä


Sen verran tuli kasvien menetyksiä viime talvelta, että muistan taas, että mikään ei ole ikuista puutarhassa. Jospa nyt ikuistan sitten sellaista, jonka menetys on todennäköistä lähitulevaisuudessa. Ylälammen nurkalla on jo monta vuotta sitten kuollut terijoensalava, joka on uhkaavasti kaatumassa lampeen. Kaatuuko se tänä vuonna vai vasta ensi vuonna? Toivottavasti on pystyssä ainakin muutaman viikon, että linnunpoikaset ehtivät varttua pesässä.


Istutin muutama vuosi sitten alppikärhön sen juurelle verhoamaan tuota puuta. Kärhö on saanut nyt juuriston hyvin kasvamaan rannan vahvassa mullassa. Tänä vuonna kukinta on oikein runsas ensimmäistä kertaa.


Kun tuo salava on kaatunut, siirrän kärhön muualle kasvamaan. Tosin en vielä tiedä minne. Eikä tarvitsekaan. Tilanne puutarhassa on silloin  varmasti aika lailla toisen näköinen kuin tänään - ja minun mieltymykseni myöskin.


Tänään nautin tästä näystä.
Suloista sunnuntaita!

22 kommenttia:

  1. Tosiaan, mikään puutarhassakaan ei ole ikuista, jokaisesta hetkestä pitää nauttia, jokainen hetki on arvokas!

    Upea kukinta alppikärhössäsi, se on minunkin suosikkini: varma, helppo, kestävä ja kaunis!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Saila, kun kolmisenkymmentä vuotta sitten istuttelin ensimmäisiä taimia omaan piskuiseen puutarhaani taisi tämä alppikärhö olla ensimmäisten joukossa. Tykästyin silloin kasviin enkä ole menettänyt mieltymystäni vuosien saatossa.

      Poista
  2. Puutarha elää ja muuttuu. Sille ei voi mitään ja toisaalta muutos tuo mukanaan uusia mahdollisuuksia.
    Alppikärhöt kukkivat nyt todella runsaasti. Minulla on vain tuota sinistä, mutta ajatuksena on hankkia myös valkoista ja vaaleanpunaista.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Between, sitä on ihmisellä taipumus takertua vanhaan ja pysyvään. Kun menettää rakkaan kasvin, sitä kyllä suree oman aikansa. Joskus myös tuntuu epäreilulta, kun on nähnyt paljon vaivaa jonkun kasvin eteen ja sen sitten menettääkin. Mutta toisaalta menetys myös antaa tilaa uudelle ja vaihtelulle.
      Minulla on tuota vaaleanpunaistakin parissa paikassa.

      Poista
  3. Todella kaunista!

    Minulla on myös useampi alppikärhö. Alkukeväästä ne näyttävät ihan risukasoilta, mutta heti kun ne lähtevät kasvuun ja kukkaan niin ei voi muuta kuin ihailla niiden herkkyyttä ja kauneutta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sussi, kaunista on myös tuo paikka. Lammen pinta kertaa ympäristöä pinnallaan.
      Se on kyllä ihan totta, että alppikärhöt ovat sellaisia harakanpesiä alkukeväästä, kun niitä ei voi leikata niinkuin jalokärhöjä. Muuten menettää kukinnan.

      Poista
  4. Alppikärhö on ikuisuuslempparini. Viime talvi oli kamala, nyt vasta pystyn hiljalleen menetyksiä ajattelemaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pirkko, tulin juuri ruusupenkkini luota. Nyt vasta uskalsin mennä. Olen vilkaissut kuolleita pitkiä oksia aina ohikulkiessani. Nyt ne leikkasin poikki. Melkein kaikissa oli pari pikkulehteä ihan juuressa - onneksi. Ehkä ne sieltä vielä ajan kanssa nousevat. Varmuuden vuoksi istutin muutaman 'Fairyn' penkin etureunaan.

      Poista
  5. Onnea sinulle Irene, kärhösi on menestynyt hyvin jo noin pitkän ajan. Kaunis on alppikärhösi.♥♥♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aili, hyvin se on menestynyt kosteassa ja vahvassa lehtomaassa. On se kaunis, kun se kukkii näin keväällä.

      Poista
  6. Minä vielä odotan tuota vaihetta, alppikärhösi on kasvanut tosi hitaasti. Kolmas vuosi jo meillä ja aina yhtä pieni. Ehkä se muutaman vuoden päästä jo tekaisee ekat kukkansa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Katja, ehkä kärhösi kukkii runsaasti ensi keväänä. Niillä menee ensin aikaa juuriston vahvistamiseen. Sitten vasta on voimia rakentaa kukkaloistoa.

      Poista
  7. Minäkin nautin tuosta alimmasta rantakuvasta ihan täysin siemauksin. Niin rauhallinen ja seesteinen tunnelma.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Riitta, ehkä tyyni vesi on se elementti, joka tuo rauhaa ja seesteisyyttä.

      Poista
  8. Kaunis alppikärhö! Minulla ei vielä ole alppikärhöä puutarhassani, mutta se on korkealla prioriteetilla hankintalistallani.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Piparminttu, tämä on kait ihan niistä tavallisimmista tavallisin, mutta en ole siihen kyllästynyt.

      Poista
  9. Ihana näky! Toivottavasti puu ei vielä kaadu, kauniita sellaiset rähmällään olevat puut, jotka sinnittelevät. Mitä menetyksiä sinulle tuli, toivottavasti ei mitään hirmuisen rakasta kuollut. Kommentoin vielä tännekin varmuudeksi, että juudaksenpuun ostin Ebaystä, toimi hyvin, tuli kotiovelle asti kohtuuhintaisesti. Jos kestät nettishoppailua niin sieltä varmaan löytäisit. Oma puuni taisi tulla Saksasta. Mutta sinulla taisi olla se suunnitelma sen hankkimiseksi jo valmiina :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sametti Hortensia, toivotaan, että pysyy ainakin hetken vielä pystyssä. En ole mitään ihan hirmuisen rakasta menettänyt.
      Olin suunnitellut ostavani eräästä Pohjanmaan taimistosta matkallani juudaksenpuun. Mutta matka sittemmin peruuntui sairastumisen vuoksi. Joten hyvä muistutus, että ostit sen Ebaysta. En ole sieltä ostanut mitään. Ehkä voisi kokeilla.

      Poista
  10. Oi! Sun alappikärhö on komias kukas. Nii mullaki.....viimmekesänä, ny on muutamas pätkäs elämää ja muuten näyttää ihan järkyttävän ruskialta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nevettapiika, ihailin viime kesänä Sinun kaikkia kärhöjäsi. Ne olivat kerta kaikkiaan upeita. Toivotaan, että tokenevat!

      Poista
  11. Voi mikä ihanuus tuo runsas alppikärhö onkaan <3 Teistikö, että se voi levitä siemenistä: Meillä oli kärhö levinnyt takametsään ja kiipsei siellä vanhaa puuta ylsö ja kukki, kukki.

    Tunti sitten istutin vielä yhden alppikärhön:) Ne vain ovat niin viidakkomaisen ja villin pihan tunnelman luojia.

    Tuo viimeinen kuva on kuin joku maalaus tai kortti <3

    VastaaPoista
  12. Leena, en tiennyt sitä, että se voi levitä siemenistä. Tosin keväällä ihmettelin yhden toisen vaaleanpunaisen kärhön vieressä olevia pikkutaimia. En kuitenkaan tutkinut kiireessä tarkemmin. Se siis leviää. Onpa hauska juttu. Niitä taimia voi sitten itsekin levittää vaikka omppujen juurille.

    VastaaPoista