Lumimaisemaa

Lumimaisemaa

TERVETULOA! Tunnelmia ja kuulumisia Vironperän huoneista ja puutarhoista.


sunnuntai 7. helmikuuta 2016

Puutarhastelijan herätyshaaste


Korkeasaaren karhut heräsivät jo talviunilta  - kuukauden etuajassa. Jospa minäkin joutaisin nyt heräilemään talvihorroksesta ja virittäytymään kasvukauteen. Puutarhablogeissa kiertää varsin yksinkertainen ja mieluisa haaste.
"Valitse kuvatiedostostasi kaksi (tai useampi) viime kesän kansiota. Lataa kummastakin kansiosta kuusi sattumanvaraista kuvaa blogiisi ja kerro niistä jotakin."


Valitsin toisen tiedoston  tietysti keväästä. Nämä kuvat  on otettu toukokuun puolen välin jälkeen. Puissa on jo pienet lehdet, ja nurmikko viheriöi.  Laiturin portaita ei olla vielä laskettu veteen
eikä ylätalon kattoa olla vielä vaihdettu.


Sirotuomipihlajat kukkivat valkein kukin. 


Tommolantilalta hankkimani valkea sinikämmen kukkii. Tämä on silmäteräni. Toin toistakymmentä vuotta sitten Zetasista Ruotsista sinisen sinikämmenen, mutta se ei selvinnyt. Ehkä olin istuttanut sen väärään paikkaan.


Tulppaaneja ja helmihyasintteja keltakotakuusamien välissä.


Yläpihan kirjopikarililjat narskujen edessä. Ne tuovat minulle vahvan kevään viestin ja niitä lisään joka syksy eri paikkoihin pihalla.


Varjohiipat ovat noita matalia varjon kasveja, joihin katsastin toisenkin kerran ja menetin sydämeni. Aiemmin en noin pieniä kasveja edes noteerannut. Nyt olen noihin hullaantunut ja juoksen pitkin kevättä kurkistelemassa, koska nuo herkät, mutta vahvanväriset kukat avautuvat näillä alapihan tarhavarjohiipoilla. 


Viime kevät oli pihallamme erityisesti tulppaanien juhlaa. Innostuin edellisenä syksynä istuttamaan niitä todella paljon. Tässä 'Professor Röntgen' - papukaijatulppaanit hehkuvat kilpaa auringon kanssa.
Hups, kevätkuvia taisi tullakin seitsemän. Mutta en nyt halua poistaa niistä yhtäkään.


Toiseksi kansioksi valitsin heinäkuun.
Heinäkuussa navetan rinteen kirsikat olivat jo lopettaneet kukinnan. Olemme aikoinaan siirtäneet nämä kirsikkalehdosta parin sadan metrin päästä.


Punaisten isotähtiputkien takana kasvoi valkoisia höytyväkasoja. Siellä kukintansa päättäneet arovuokot olivat alkaneet levittää siementään ympäristöön.


Harjaneilikat olivat viime kesän ihastuttava uusi tuttavuus pihassamme. Kylvin siemeniä vähän jokaiseen penkkiin ja kyllä ne kukoistivat vielä elokuussakin.


Lampien rannoilla kasvaa varstasaraa. Tähkät riippuvat kauniisti. Pidän tuon saran kasvutavasta kovin. Pitkään ihmettelin, mikä tuon kauniin heinän nimi on. Tammikuun kotipuutarhasta sitten bongasin Ella Rätyn artikkelin saroista. Tämä sara on löytänyt tiensä ihan itse meidän rannalle.


Ratamosarpiota kasvaa myös ylälammen rannalla. Se on hyvin yleinen vesikasvi koko Suomessa toisin kuin tuo varstasara.


Useita vuosia aiemmin Plantagenista hankkimani nietospensas hiljentymisnurkkauksessa on nyt saanut juuristonsa hyvin maahan. Viime kesänä pensas venähti pituutta kuin murrosikäinen poika ja pensas peittyi ihanan runsaaseen vaaleanpunaiseen kukintaan heinäkuussa. Tämä oli oikein mieluisa yllätyslahja minulle.
Jos et vielä ole tarttunut tähän haasteeseen, niin tee se nyt!

30 kommenttia:

  1. Ihana kevääne tunnelma! Terhakan näkööne sinikämmen. Onko se täyres auringos? Mun molemmat on vissihi liian pimiäs paikas...ja kuivas. Voi mikä pinkki niatospensas!!! Ny jourun taas kuuklata :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Navettapiika, kevätkuvat sytyttävät aina!
      Tuo valkea sinikämmen on nyt aurinkoisemmassa paikassa kuin edellinen. Mutta siinä on ympärillä paljon myös korkeita kasveja, joten missään paahteessa se ei kuitenkaan ole.
      Vaaleanpunaiseen nietospensaaseen törmäsin täysin yllättäen eräänä keväänä Plantsussa. En pystynyt ohittamaan - onneksi.

      Poista
  2. Voih, tulisikin jo kevät! Ehkä karhut tietävät… ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pilvi, luotan karhuihin. Jos ne ovat kuukauden etuajassa, on myös kevät tänä vuonna. En muista hyppineeni vesilätäköissä kovinkaan usein aiemmin helmikuussa.

      Poista
  3. Hienoja keväisiä ja kesäisiä puutarhakuvia.
    Jaksaa näiden voimin odotella kevättä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Puutarhamyyrä, kevätkuvat antavat uskoa. Kyllä se sieltä vielä on tulossa. Ja miten ihanaa ja vihreätä ja valoisaa silloin oikeasti onkaan.

      Poista
  4. Ihania kuvia! Varsinkin papukaijatulppaanit ja harjaneilikat varastivat nyt huomioni! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. KesäKukka, papukaijatulppaanit ja harjaneilikat ovat niin vahvan näköisiä ja -värisiä kasveja. Ne samalla viestittävät vahvasta elinvoimasta. Ne varastavat huomion pihassa.

      Poista
  5. Vastaukset
    1. Maarit, näitä kuvia on nyt ihanaa taas tankata tässä helmikuun vesisateessa.

      Poista
  6. Näitä jaksaa katsella. Aivan ihania kukkia ja tunnelmia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Between, näihin kuviin ei todellakaan kyllästy. Kunpa malttaisi kaikilta kiireisiltä ja mieluisilta puutarhatöiltä taas kuvata myös pihalla. Se kevät etenee niin nopeasti.

      Poista
  7. Ihania kevät- ja kesäkuvia tähän harmaaseen aikaan. Lunta ja räntää satoi eilen Tampereella ja tänään ajelimme hämärässä ja sumussa kotiin. Kevätaurinkoa odotellessa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eeviregina, onneksi ehdin joitakin kevätkuvia napsia silloin kiihkeimpään puutarha-aikaan. Nyt niitä saa sitten huokailla.
      Vankka sumu oli täälläkin koko sunnuntaipäivän.

      Poista
  8. Vastaukset
    1. Irmastiina, tuossa ensimmäisessä kuvassa näkyy osa taloa. Keväällä sen vielä erottaakin. Kesällä puut ovat niin täydessä lehdessä, että näkymäkuvia enää saa vähemmän pihassa.

      Poista
  9. Ihanuuksia! Pihallasi kasvaa useita minulle ihan outoja kasveja, varmaan osa menestyykin vain etelässä.
    Tuo sirotuomipihlaja, kasvaako ne korkeaksi? Tädiltäni sain harjaneilikkaa pihalleni ja toivon että se leviäisi paaaljon!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eeviregina, sirotuomipihlaja on pikkupuu. Se kasvaa muutaman metrin korkuiseksi. Varsinkin aikaisin keväällä se on kaunis. Sen lehdet ovat punertavat keväällä ja se kukkii valkoisenaan. Myöhemmin lehdet muuttuvat vihreiksi. Sen olemuksessa on siroa keveyttä.
      Harjaneilikka on periaatteessa kaksivuotinen. Keräsin sitä maljakkoon kesällä ja annoin sen siementää, joten toivon, että se on asettunut pihaamme monivuotiseksi.

      Poista
  10. Ihania kuvia ja todella hieno tuo sara.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Maria, kevätkuvia ei mikään voita!
      Varstasaralla on rento ja kaunis olemus.

      Poista
  11. Vastaukset
    1. Pirjo, kaunista on kuvissa nyt kun ulkona hypitään vesilätäköissä.

      Poista
  12. Voi ihanuus! Miten kauniilta vihreä ja kukat näyttävätkään. Mukava ajatella, että koko ajan mennään kohti kevättä:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sussi, muutama viikko ja sitten kevät alkaa!

      Poista
  13. Nietospensaan siis uskaltaisi sittenkin istuttaa Suomeen! Varstasarakin on aika viehko. Kauniita kuvia olet valinnut.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Riitta, nietospensaan kyllä hyvin uskaltaa istuttaa. En tiennyt siitä mitään, kun siihen Plantsussa törmäsin. Joskus on ihan hyvä ettei turhaan ala jännittää etukäteen.

      Poista
  14. Upeita kuvia, kiitos postauksesta, Irene! ♥♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aili, kiitos Sinulle ja aurinkoa viikkoosi!

      Poista
  15. Kevät- ja kesäkuvat herättelevät, meillä on molemmilla tuo ihana valkoinen sinikämmen Tommolan tilalta, messuilla olen heidän vakiasiakas, kaikkea kivaa löytyy mukaan aina! Tuo hiipponen maailma on ollut mulle tuntelmaton, viime kesänä vasta niiden kauneuteen heräsin ja varjopenkin sain tehtyjä jonne hiippani, (ensimmäinen) muutti! Lisää hankintalistalla! Pikarililjat ovat myös lemppareitani, etupihalla kasvaa valkoisia ja viininpunaisia, valkoinen vain taitaa olla väistyvä väri joten laitoin kiviaidan suojaan valkoisia pelkästään ja annan niiden siementää, joskus ehkä saan valkoisen pikarililjameren :D

    Ihanat harjaneilikat, niitä pitäisi laittaa enemmän, nekin ovat lapsuuden ihanuuskukkia ja tuoksu niin ....nuuh! Meilläkin taitaa tuota saraa kasvaa, aika ihana sekin!

    Kevät- ja kesäkuvat ovat niin unelmia herättäviä!

    VastaaPoista
  16. Saila, minäkin hankin tuon sinikämmenen juuri messuilta. Jotakin pientä ja uutta sieltä aina tarttuu mukaan. Pikarililjoista en montaa vielä tunnista. Mutta Mama's Gardenin Minna on niihin hurahtanut ja hänen blogistaan olen saanut niitä ihailla. Niitä kyllä hankin, kun vastaan tulee. Pikarililjameri kuullostaa suloiselta.

    VastaaPoista