Kevättä

Kevättä

TERVETULOA! Tunnelmia ja kuulumisia Vironperän huoneista ja puutarhoista.


tiistai 10. elokuuta 2010

Humala, Humulus lupulus

Humalia haimme viereisen vanhan talon puutarhasta, jossa ne yrittävät peittää kirsikkalehdon asukit alleen. Niitä löytää vielä luonnosta villiintyneenä, koska vasta sata vuotta sitten kumottiin laki, jolla määrättiin talonpoikia humalia viljelemään. Niillä maksettiin veroja kruunulle.
Istutimme pellon kulmalle salkoihin niitä kasvamaan. Hyvin ovat viihtyneet. Ne kasvavat monta metriä kesässä. Salkoja vaan on lähes vuosittain uusittava. Niitä voi ohjata kasvamaan vaikka narua pitkin.
Jos haluaa nopeasti näkösuojaa säleikköön kannattaa istuttaa humalaa. Se kasvaa ihan silmissä. Kasveja saa myös taimitarhoilta. Sitä on myös keltalehtisenä, aureus-nimisenä, saatavilla.

4 kommenttia:

  1. Sniff - Olen aina rakastanyt humalasalkoja - niissä on jotain menneen ajan muistoa ja tunnelmaa. Hienoa, että postasit saloista, koska olin oikeastaan unohtanut noiden ihanuuksien olemassa olon ja arvaatkin jo mitä on seuraavaksi muistivihossa ylhäällä =) Työasioista viis, mutta salkoja pitää saada ja mitä nopeammin sen parempi

    VastaaPoista
  2. Minäkin olen humalasalkojen fani, mutta jostain syystä en ole koskaan saanut sellaista tainta missä olisi ne kauniit kävyt. En viitsisi ostaa vielä enemmän taimia. Oikein harmittaa!! Terv Mimi

    VastaaPoista
  3. Iso-isäni oli istuttanut humalatapon saunan päätyyn n. v.1900 ja myös hoiti sen kuolemaansa asti. Kun saunakin sitten lahosi ja purettiin, jäi tappo hoitamatta. Toin sieltä humalan kasvamaan kuistimme viereen ja siinä se on viihtynyt jo vuosikymmeniä. Vielä niitä kasvaa vanhassakin paikassa. Olen antanut niitä serkuilleni. Näin on Pappan humala jatkanut elämäänsä ja levinnyt niinkuin hänen sukunsakin.

    VastaaPoista