Kesän kynnyksellä

Kesän kynnyksellä

TERVETULOA! Tunnelmia ja kuulumisia Vironperän huoneista ja puutarhoista.


tiistai 26. kesäkuuta 2012

Sateen jälkeen paistaa


Aurinko paistaa jälleen.
Harakankellot ovat nousseet istutusten välistä  kukkimaan. Ne keventävät kukkapenkkiä mukavasti.


Japanin siipipähkinä kasvattaa viehkeitä norkkoja.


Pionit aloittavat kukinnan.


Irikset lopettelevat kukintaa.


Huomaan nauttivani entistä enemmän  tontin luonnonmukaisista niittyalueista.


14 kommenttia:

  1. Pionien kukintaa odotan minäkin kovasti. Viime kesänä kasvattivat,jopa yhden kukan,mutta nyt näyttää nuppuja olevan muutama enemmän :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Katja, nyt noita pionien kukkia alkaa avautumaan puutarhassa.
      Senkun vaan ihastelemiskierrokselle!

      Poista
  2. Juuri mietin luonnonmukaisia niittyalueita ilolla kun löysin pihaltani valtavan kellomeren! Siellä oli hyvä poimia metsämansikoita välistä. Juurikin noita samoja.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minttu, ihanaa löytää noita luonnon itse muovaamia alueita ihastuttavine kukkineen.

      Poista
  3. Monissa luonnonkukissa on ihana tuoksu;)))

    Kauniita kukkasia, Irene.<333

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aili, useinkin tuoksu saattaa jäädä olemattomaksi noissa jalostetuissa kukissa. Ehkä jalostukseen ei valita kasvia tuoksun vaan jonkun muun ominaisuuden perusteella.
      Näin on esim. päivänliljojen kanssa. Pidän tuosta ikivanhasta keltapäivänliljasta, joka tuoksuu suloisesti.

      Poista
  4. Kesäisten niittykukkien kirjo on tosiaan nyt upea. Niissä on tunnelmaa. Istutus saa olla todella taidokas yltääkseen samaan määrään viehättävyyttä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Saila, totta, luonto on todella taidokas.
      Ehkä noihin niittykukkiin liittyy sitten vielä ne upeat muistot lapsuuden niityiltä.

      Poista
  5. Kultaakohan aika muistot, kun lapsuudessa harakankelloja tuntui kasvavan kaikkialla. Nyt on kasvupaikat rakennusten ja teitten alla.

    Ihana nähdä, että siellä kukkii:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sussi, niin ne lapsuusmuistot! Ne pitkät kuumat kesästä upeasti tuoksuvilla niityillä!

      Poista
  6. Vastaukset
    1. Hannele, tuo on myös minun lempikukka lapsuudessa.

      Poista
  7. Voi, teillä on pionit jo noin pitkällä :)
    Mies tuhosi ruohonleikkurilla 5 pionipuskaa viime viikonlopun aikana. Ei kuulemma näkynyt -siitä tietää kuinka pieniä ne on vielä meillä.

    VastaaPoista
  8. Mia, järkyttävää! Jäikö niistä enää mitään jäljelle? Josko sieltä jotakin nousisi vielä ensi vuonna.
    Miehiä varten kannattaa laittaa pitkät kepit kukkien ympärille. Eivät ne aina kaikkia huomaa työn touhussaan.

    VastaaPoista