Lämmin syyspäivä

Ihanan lämmintä on ollut. Öisinkin on ollut varmaan kymmenen astetta. Lämpöisistä lattioista olen nauttinut sisällä. Joko kehoni on asettunut syksyyn tai sitten olotilaani selittää lämpötila.

Puutarha on pukeutunut ruskaan.  Jalopähkinäni ovat jo lehdistään luopuneet täällä Pohjan perillä. Mutta kotimaiset puuvartiset kantavat vielä keltasävyistä lehvästöään.
Viljelylaatikot ovat jo suureksi osaksi tyhjillään.  Yhdessä laatikossa kasvaa mansikkaa ja pari kukkaa vielä puskee jostakin laatikosta. En saanut tänä vuonna mitään huippumääriä satoa. Kesä oli kuiva ja laatikkoviljely vaatii säännöllistä ja runsasta kastelua. Muutama tomaatti kypsyy vielä keittiön pöydällä.
Ikuisena kukkien ystävänä on pariin vihanneslaatikkoon kylvetty kukkien siemeniä syyskylvönä.

Tämän päivän olen putsannut rikkaruohoista yhtä kukkapenkkiä. Mäkimeirami oli vallannut tuon penkin. Siirsin siihen muutaman valkoisen malvan, istutin takaisin nukkapähkämöt, muutamia uusia kukkasipuleita ja siemenestä kasvattamiani keijunkukkia.

Keijunkukat kasvoivat koko kesän parissa suuressa ruukussa, johon keväällä heitin myös jaloleinikin sipuleita. Ne eivät koskaan nousseet, mutta yllätys, yllätys, nyt niiden vauvaisia taimia löytyi keijunkukkien keskeltä. Ajattelin istuttaa ne huomenissa johonkin ruukkuun. Voivatko ne jatkaa kasvuaan vielä... kenties porstuan viileässä lämmössä?

Päivä oli hauska. Seurustelin pähkinähakkien kanssa. Ne olivat vallanneet pihan valtavan tammen. Valtava koilotus ja rääkyminen jatkui koko päivän ja ne heittelivät kilvan tammenterhoja maahan. Onneksi eivät ihan osuneet minuun. Kun kärräsin rikkaruohoja kengänpohjat ratisivat terhojen päällä.

En muista, että minään vuonna piha olisi peittynyt terhoihin näin perusteellisesti.
Tilhiä oli myös liikkeellä. Ja punarinnan kanssa tuijottelimme pitkään toisiamme.