Kesän kynnyksellä

Kesän kynnyksellä

TERVETULOA! Tunnelmia ja kuulumisia Vironperän huoneista ja puutarhoista.


lauantai 26. lokakuuta 2013

Reilu viikko reissussa


Ihanaa olla taas kotona!
Taidettiin haukata aika suuri pala miehen kanssa, kun lähdimme Keski-Eurooppaan autolla reiluksi viikoksi. Autoon kertyi 2.341 ajokilometriä. Matkasimme Finnlinesilla Helsingistä Travemundeen, jossa oltiin iltakymmeneltä perillä. Olimme varannet hotellin Lyypekistä. Siihen loppuivat sitten suunnitelmat. Päätimme lähteä seikkailulle ja kulkea ilman ennakkosuunnitelmaa.


Mies oli saanut pelikaveriltaan vihjeen parista tunnelmallisesta saksalaisesta pikkukaupungista. Päätimme ottaa vihjeestä vaarin ja käänsimme auton nokan kohti Luneburgia. Sieltä löysimme Lunen luostarin.

Harmi, että luostarin kahvilan oli vallannut joku turistiryhmä. Luneburgin torilta ostimme eväiksi kilon luumuja ja pähkinöitä. Siellä myytiin myös perennoja. Tuo iki-ihana valkea syysvuokko olisi pitänyt vaan ostaa, mutta en tohtinut vielä näin alkumatkasta.


Luneburgista sitten toiseen pikkukaupunkiin, Celleen.


Cellestä löysimme salaattibaarin. Mieskin suostui syömään salaattia. Olihan vielä lounasaika.
Illaksi ajoimme pienen pieneen kaupunkiin Hamelniin etsimään pillipiiparia. Mies muisteli, että oli pikkupoikana käynyt tuossa kaupungissa. Pillipiiparia ei löytynyt, mutta kävelimme tuon kuuluisa joen ylitse ja illastimme kaupungin vanhimmassa kestikievarissa, Rattenkellerissä. Siellä oli seinille maalattu erilaisia tapoja rottien hävittämiseksi.


Seuraavana aamuna lähdimme ajamaan Amsterdamiin. Luin opaskirjasesta, että kaupunkiin ei kannata tulla omalla autolla. Päätimme hankkia majapaikan läheltä Amsterdamia, Hilversumista. Jätimme auton Hilversumiin ja hyppäsimme aamulla paikallisjunaan ja ajoimme Amsterdamiin. No, siellä olikin koulujen loma-aika. Perheitä ja nuorisoa oli liikkeellä valtavat joukot. Reijksmuseon ulkopuolella kiemurteli kaksi sadan metrin pituista jonoa. Teimme nopean tilannearvion ja päätimme, että unohdamme museohaaveet tällä reissulla ja keskitymme tutkimaan kaupunkia vesibussien eri linjoilla.




Kanavissa asutaan toinen toistaan erilaisimmissa kelluvissa asumuksissa.


Kukkatorilla myytiin kransseja, kukkasipuleita, ruusunippuja, hortensioita, heiniä, bonsaipuita....


Olisin saanut kulumaan kokonaisen päivän pelkästään kukkatorilla, mutta lopulta alkoi hämärtää ja oli palattava junalla Hilversumiin.


Seuraavana aamuna lähdimme ajamaan kohti Tanskanmaata. Tarkoituksena oli ajaa Odenseen. Tutkittuani netistä mielenkiintoisen puutarhan aukioloaikaa, havaitsin sen jo sulkeneen ovensa tältä syksyltä. Päätimme sitten ajaa samantien Tanskan läpi Skåneen, koska siellä on niin paljon mielenkiintoista nähtävää. Joten siis ajoimme yhdessä päivässä Hollannin Hilversumista Ruotsin Landskronaan. Seuraavan päivän vietimme huikean kauniissa maisemissa, kolmessa puutarhassa, joista kerron tarkemmin myöhemmin. Aamukahvilla tutkimme yöpymisvaihtoehtoja huolimattomasti, koska buukkasimme itsemme Visingsöhön. Myöhemmin meille selvisi, että paikka onkin saari keskellä Vätterniä. Olimme vastarannalla vasta iltaseitsemän jälkeen pilkkopimeässä ja odotimme lauttaa. Opastaulussa oli lukemat, että puuskissa tuuli on 19 metriä sekunnissa. Aika tavalla jännitti, koska lautta heittelehti ja automme kastui myös aivan läpimäräksi. Tiesimme, että kukaan ei ole meitä vastassa ja meidän pitää vielä löytää jostakin saarelta yöpymispaikkamme vastaanottorakennus, jonka oveen on teipattu huoneemme avain. Olimme helpottuneita, kun kirjekuori löytyi. Sisällä oli kartta, johin oli piirretty rykelmä taloja. Huoneemme oli talossa numero kymmenen yläkerrassa. Pimeässä oli vaan vaikea noita erottaa, mutta viimein pääsimme oikeaan vuoteeseen. Huh, huh! Sitten päätimme lopettaa tämän seikkailun ja hakeutua mitä pikimmiten kohti Tukholmaa ja Vikinglinen lauttaa. Juuri ja juuri ehdimme Gabriellalle, koska Visingsöstä kulki aamulla lauttoja harvakseen ja lautan kansi täytettiin aina ensin paikallisten kulkuvälineillä.
Miten ihmeen ihanan hiljaista ja rauhallista kotona onkaan!

29 kommenttia:

  1. Voi mikä seikkailu! Ihan jännitti matkakertomusta lukiessa :-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Saila, sitä saa, mitä tilaa! Seikkailun panin tilaukseen ennen matkaa ja sen sain.

      Poista
  2. Noin me ollaan tehty jo muutamana kesänä...eka hotelli varattu ja muut sitten aina, kun paikanpäällä olemme...ja mukavaa on ollut...:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Irmastiina, sinulla on siis kokemusta tällaisesta matkanteosta. Minulle tämä oli ihan uusi tapa matkustaa. Ei kyllä ehdi tulla työasiat meileen.

      Poista
  3. No, teilläpä olikin kunnon seikkailu. Varmasti jännä reissu.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Satu, jännitystä riitti meille ihan tarpeeksi. Jo pelkästään Saksan moottoriteillä ajaminen on jännittävää ja se vatii täyden keskittymisen. Suurissa nopeuksissa pitää nopeasti päättää, mihin ramppiin tulee kääntyä.

      Poista
  4. Kivaa luettavaa :)
    Mutta hyvä myös kuulla, että olette turvallisesti takaisin kotona. Kyllä täällä vaan on niin mukavaa kaikkine syksyn pimeineen :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Annukka, ehkä se mukava olo tulee juuri tuosta vaihtelusta. Välillä on näitä täyden keskittymisen vaativia hetkiä ja vastaavasti taas saa hupsahtaa sateiseen ja pimeään tasaisuuteen.

      Poista
  5. Siitähän muodostui oiklea seikkailu. Noilla automatkoilla kyllä näkee paljon ja voi käydä missä haluaa. Mutta varmasti oli jännittävä tuo yöpyminen pimeässä saartessa.
    Oikein hyvää kotiinpaluuta ja syksyn askareita.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mummeli, tekee hyvää vähän tuulettua omasta arjestaan ja nähdä, että asioita voidaan tehdä toisellakin tavalla. Niin ja tietysti tällaisessa matkustamisessa voi toteuttaa omaa vapauden kaipuutaan ja itsemääräämisoikeuttaan ihan maksimissaan.

      Poista
  6. Tuossa oli jo seikkailun makua! Paljon kaunista ja kiinnostavaa saitte nähdä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Saraheinä, oli meille ihan tarpeeksi seikkailua. Tieysti jokainen tarvitsee ja kokee seikkailua ihan erilaisia asteita ja määriä.
      Tykästyin erityisesti Hollannin maisemiin. Kiersimme matkalla pidempää reittiä rannikon kautta, jolloin näimme enemmän maaseutua.

      Poista
  7. Aikamoinen seikkailu! Kauniissa paikoissa olette käyneet!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sussi, kyllä se oli seikkailu. Liian tiukalle kyllä laitoimme ajankäytön. Ei ole hyvä, että tulee kiire. Silloin alkaa tehdä "virheitä" eli näkökenttään ilmaantuu turhan kielteisiä kuvia. Kyllä tässä tätä itsesäätelyä opetellaan.

      Poista
  8. Ihana tarina ! kuulen varmasti lisää kun tavataan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Arja, kertoillaan puolin ja toisin kun tavataan. Kiva nähdä oiken ajan kanssa!

      Poista
  9. Ihana tarina ! lisää.....kun tavataan..

    VastaaPoista
  10. Vau on takuulla ollut hieno reissu ja aikamoinen seikkailu :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Visingsö hieno paikka, mutta 19 m/s on aika paljon...

      Poista
    2. Hannele, Visingsö näyttäytyi aamun valossa kauniiina. Kaunis oli auringon paiste aamulla, tuuli oli rauhoittunut ja tunnelma oli aivan toisenlainen kuin illalla.

      Poista
    3. Sarppu, reissu oli sellainen, jota voi sitten vanhana muistella kiikkustuolissa.
      Puutarhoista riittää ammennettavaa pitkäksi aikaa.

      Poista
  11. Vastaukset
    1. Hannele, Göteborg oli kyllä "listoilla" mahdollisena paikkana. Olisin halunnut käydä etsimässä isoäitini hautapaikkaa G:n ulkopuolella Aspenissa. Mutta nyt ei löytynyt aikaa. Varmasti teemme uuden matka Skåneen. Niin hieno paikka se on.

      Poista
  12. Upea reissu, juuri tuollaisesta minäkin tykkäisin, voisi mennä sinne minne nokka sattuu milloinkin näyttämään;D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minna, pakkohan tällainen reissu oli kokeiltava. En ehkä kuitenkaan lähtisi tällaiselle pikkuisten lasten kanssa.

      Poista
  13. Oi miten mukavaa! Joskus mekin harkitsimme tuollaista autolla eurooppaan reissua, mutta se on jäänyt vielä suunnittelu asteelle:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pirjo, ehtiihän sitä.
      Kannattaa kokeilla. Mutta ei ehkä vilkkaimpaan turistiaikaan, jolloin yöpymispaikan saanti voi olla ehkä hankalaa.

      Poista
  14. Me ollaan harrastettu monena syksynä asuntoautolla noita Euroopan matkoja. Kivaa ajella minne huvittaa ja pysäytellä mielenkiintoisissa kaupungeissa. Kun autolla on liikkeellä, ei tarvi niin suunnitella yöpymispaikkoja.
    Lentomatkoilla me otetaan yleensä vain pari ekaa yötä valmiiksi ja sen jälkeen vuokra-autolla mennään mihin nenä viisaa. Sisilian matka oli juuri niin ihana kuin vaan voi olla, pikkukaupunkeja, vuoristokyliä ja merenrantaa.
    Odotan innolla niitä puutarhakuviasi!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eeviregina, asuntoautohan onkin mainio matkustusväline juuri tällaisiin reissuihin. Ei ole stressiä yöpymispaikkojen varaamisesta.
      Omatoimimatkoilla voi myös käyttää ajan omien mieltymysten mukasesti eikä tarvitse kulkea jähmeästi liikkuvan suuren ryhmän mukana.

      Poista