Kesän kynnyksellä

Kesän kynnyksellä

TERVETULOA! Tunnelmia ja kuulumisia Vironperän huoneista ja puutarhoista.


sunnuntai 24. elokuuta 2014

Sunnuntaipäivän rauhaa


Päivät eivät ole veljeksiä. Tänään sunnuntaina on aurinko paistanut aamusta alkaen. Muutama harmaa pilvi purjehti taivaan poikki, mutta säästi meidät täysin sateelta. On voinut taas pitää ulko-ovea auki niinkuin hellepäivinä ja kulkea pitkin päivää sisään ja ulos. Kun en pakottanut eilen itseäni puuhiin, joita en halunnut tehdä, niin tänään ne taas maistuivat.


Suloinen pikkuvieras halusi kanssani puutarhaan keräämään kukkia. Ihan pieni kimppu kerättiin. Kimppu pääsi olohuoneeseen ystäväni Eva-Liisan tekemän keraamisen yksisarvisen viereen.


Rupiset valkeat kuulaat saavat nyt pari päivä kypsyä sangoissa. Sitten valmistan niistä omenasosetta. Tällä kertaa pakastan soseen, koska en halua siihen paljoakaan sokeria mukaan. Viime vuonna omppusoseeni lähtivät jääkaapissa käymään.

12 kommenttia:

  1. Täälläkin ollut aivan ihana syyskesän päivä...ollaan oltu sienimetsällä..:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Irmastiina, sunnuntai oli niin kaunis ja lämmin päivä, että sieniretkellä oli varmaan leppoisaa vaikka saaliskaan ei olisi kummoinen.
      Sateet nyt taas kasvattavat sieniä, joten varmaa saalista on luvassa.

      Poista
  2. Olipas teillä hyvä tuuri kelin suhteen. Täällä ei :)
    Mutta neljän tunnin pelikierros sateessa oli kyllä varsin happirikas ja sen jälkeen maistui päiväunet vähän liiankin hyvin :)

    Ja toi oli niin hyvin sanottu, että "kun en eilen pakottanut itseäni puuhiin, joita en halunnut tehdä, niin tänään ne taas maistuivat".
    Just noin se menee, kun antaa itselleen luvan olla tekemättä. Saa paljon enemmän aikaiseksi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Annukka, neljän tunnin pelikierroksen jälkeen varmasti uni maistuu. Mahtavaa latausta tulevaan viikkoon.
      Harjoittelen nyt tätä itseni kuuntelua. Ehkä se karsii tekemis-listaa, toisaalta muokkaa tekemistä intensiivisemmäksi ja ainakin tuo parempaa mielialaa.

      Poista
  3. TÄNÄ SYKSYNÄ OMENOITA TULEE VÄHÄN JA NE ON AIKA HUONOJA...AINAKIN MEILLÄ KIVIMÄESSÄ. mUKAVAA SYKSYN ALKUA SINNE <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mammeli, mukavaa kuulla sinusta pitkästä aikaa.
      Harmi ettei Kivimäessä tule nyt oikein hyvin omppuja. Meillä oli viime vuonna sama tilanne. Meillä kyllä tulee niitä tänä vuonna, mutta suurin osa on todella rupisia.
      Aurinkoisia päiviä Kivimäkeen!

      Poista
  4. Onpa tuo yksisarvinen hurmava. Siinä on hahmo, joka herättää mielikuvituksen. Voin kuvitella sen vaeltamaan metsän syvyyksissä...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sussi, sinulla tuo mielikuvitus lähtee laukkaamaan aika pienistäkin ärsykkeistä, näköjään. Mutta se on varmaankin hyvä ominaisuus kirjailijalle. Ties vaikka jossakin sinun kirjassasi vilahtaisi yksisarvinen.

      Poista
  5. Minuakin kiehtoo tuo yksisarvinen. Keräsitte suloisen kimpun pikku vieraasi kanssa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Saraheinä, ihastuin tuohon yksisarviseen, kun näin sen taiteilijaystaväni facebook-päivityksessä. Pidän näistä "satuhahmoista" erityisesti nyt, kun on nyt tätä pikkuväkeäkin useammin taas paikalla. Näihin vierailuihin liittyvät myös piha-ja metsäretket.

      Poista
  6. Meille omentoita tulee tosi vähän eli aivan toisin kuin edellisinä vuosia, jolloin melkein hukuin omenasoseeseen.

    Teen vaniljaista omenasosetta, jossa paljon kanelitankoja ja sen olen aina pakastanut. Etu on just tuo, että ei tarvitse käyttää sokeria kuin rippunen normaalista.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Leena, omenapuut eivät siis käyttäydy samalla tavalla eri puolilla Suomea. Meillä olivat puut tyhjinä viime vuonna. Tänä vuonna on taas poimittavaa.
      Kiitos vikistä! Taidan itsekin lisätä nyt rohkeammin mausteita omppusoseisiini.

      Poista