Kevättä

Kevättä

TERVETULOA! Tunnelmia ja kuulumisia Vironperän huoneista ja puutarhoista.


maanantai 11. kesäkuuta 2012

Eliaksen ja Johanneksen jalanjäljissä Sammatissa


Olen saanut viettää ihastuttavan päivän aikamatkalla suomalaisuuden juurille.
Yllä oleva maisema syöpyi Elias Lönnrotin mieleen. Kuva on otettu hänen lapsuuden kotipihastaan Paikkarin torpasta.


Torppa rakennettiin vuonna 1800 ja Eliaksen aikaan käytössä oli ainoastaan yksi huone, jossa asui yhdeksän henkeä.

Rakennuksessa on malkakatto, jonka alla on päreet.


Tuvassa on niukasti esineitä. Pikku-Elias vietti paljon aikaa ulkosalla, vehmaassa länsi-uusmaalaisessa maisemassa.


Elias oppi lukemaan jo varhain ja viihtyi hyvin kirjojen ääressä. Hän valmistui sittemmin sekä filosofian että lääketieteen tohtoriksi. Lönnrot teki kaikkiaan yksitoista pidempää runonkeruumatkaa ja Kalevalan ensimmäisen version hän julkaisi 33-vuotiaana. Marian kanssa heille syntyi viisi lasta - poika ja neljä tytärtä.

1870-luvulla Lönnrotin perhe muutti Helsingistä Lammin taloon Sammattiin. Taloa korjattiin ja lisärakennettiin ensin muutama vuosi. Talo sijaitsi umpimetsässä, johon piti rakentaa tie perille asti. Elias halusi pois hälinästä, sosiaalisista velvollisuuksista  ja halusi keskittyä työntekoon.


Niin sydänmailla asuttiin, että talossa piti olla susiovi. Sudet onnistuivat toisinaan syömään karjaa. Suuressa tuvassa seurusteltiin ja Elina tytär soitti pianoa. 
Tuberkuloosi oli tuon ajan vitsaus. Elias hautasi lapsistaan neljä. Vaimonkin kuoltua tytär-Ida hoiti isänsä tämän vanhuuden päivinään.


Sammatin toinen mahtisuku oli Lohikosket, entiset Bergmanit. Johannes Lohikoski oli sukunsa viimeinen ja asui talossa, joka rakennettiin 1700-luvulla. Talo toimii nyt museona. 


Talo on kaksikerroksinen. Alakerrassa elettiin arkea tuvassa. Emännällä ja isännällä oli molemmilla omat kammarit.

Yläkerta on kaunis ja valoisa ja siellä seurusteltiin vieraiden kanssa.


Talo oli oikein sivistynyt. Kirjastohuoneesta löytyy aikakauteen nähden laaja kirjasto. Yläkerrassa pidettiin myös kiertokoulua kyläläisille. Pitkissä pulpeteisssa on mustepulloja ja rihvelitauluja.


Yhteistyöllä ja talkoilla on pitkät perinteet suomalaisten historiassa. Sammatin kirkon rakentamiseen ovat kyläläiset osallistuneet aktiivisesti. Kirkossa on kattokruunuja, joista yksi on talollisten ja toinen talottomien lahja yhteiseen hyvään. Kirkkorakennuksen vieressä seisoo vanha aittarakennus, josta haettiin yhteiset siemenperunat 1800-luvun lopun nälkävuosina. Näin sammattilaiset selvisivät hengissä pahimmista katovuosista.


Kirkkomaalta löytyy Elias Lönnrotin ja Johannes Lohikosken hautojen lisäksi myös kirjailija Eeva Joenpellon hauta.

14 kommenttia:

  1. Kiitokset Irene lämmittävästä Sammatti / Paikkari-kuvauksestasi. Elias Lönnrot oli suurmies, joka antoi meille historian ja kehitti suomen kieltä ja nyt Museovirasto säästöpaineissaan on pistänyt hänen synnyin- ja lapsuudenkotinsa museotoimen osalta lakkautuslistalle. Onneksi Lohjan kaupunki ainakin tämän kesän osalta auttaa että paikka voidaan pitää avoinna kulkijoille. Eeva-Kaisa

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eeva-Kaisa, on hienoa, että Lohjan kaupungin toimesta museota voidaan nyt kesäaikaan näyttää halukkaille. Lipunmyynti on siirtynyt navettarakennukseen, jota ei ehkä heti huomaa.

      Kun on käynyt hänen synnyinkodissaan, voi ymmärtää, että hän kykeni tekemään pitkiä ja raskaita runonkeruumatkoja yksinkertaisissa olosuhteissa.

      Poista
  2. Valtavan työteliäs mies, tuo Elias Lönnrot!!
    Kyllä Paikkarin poika muistomerkkinsä ansaitsee.<333

    Nykyajan ihmiset eivät tunne noita oloja, joissa EL eli ja vaikutti. Jalkaisin vaelsi tuhansia kilometrejä paikkakunnalta toiselle, myös Tohmajärvellä Lönnrot on käynyt Jouhkolan Hovissa, Vatalan kievarissa ja meidänkin kylällämme Lahnalammin Simosessa ja Hernevaaran Jaakko Simosessa. Näistä Lönnrot kertoo Vaeltaja kirjassaan, josta olen nämä jutut lukenut..;)

    Kiitos postauksestasi, Irene, ja hyvää tätä viikkoa sinne Vironperälle.<3333

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aili, varsin työteliäs mies Elias oli. Avioituikin vasta myöhemmin. Työ oli varmasti hänen intohimonsa. Toisaalta voidaan sanoa, että vahvat naiset hänen ympärillään hoitivat arkiaskareet ja Elias näin pystyi keskittymään tähän erityisen tärkeään tehtävään.

      Nykyihmiset eivät varmasti ymmärrä niitä olosuhteita, joissa hän työskenteli. Ihan pikkuisen pääsin näkemään tänään myös noihin realiteetteihin.

      Poista
  3. Kiitos Irene, aivan kuin olisin itse ollut mukana kierroksella - niin elävästi kuvailtu.
    Taidankin poiketa joskus samoilla mailla - kyllä Suomessa on niin paljon kauniita paikkoja . Paikkarin torpassa olen nuorena käynytkin - kirkkomaalla voisi käyskennellä joskus.
    Hyvää kesää ystäväni
    Arja

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Arja, kerroin ihan vaan tosi päällimmäisiä asioita. Asiantuntevat oppaat kertoivat paljon mielenkiintoista, mitä ei mitenkään saa mahtumaan pikkupostaukseen.
      Sammatti on varsin kaunis retkikohde vaikka koko perheelle!
      Suloista kesää rakkaimpien kanssa!

      Poista
  4. Kiitos postauksestasi, Irene ja seurastasi tänään. Linkitän blogisi fb-kuviini, jos joku kiinnostuu enemmän lukemaan päivästämme.
    Vivamon Anne

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Anne, kiitos itsellesi seurasta!
      Päivä oli huikea.
      Linkitä vaan - mukavia asioita on hauskaa jakaa.

      Poista
  5. Upea kuvamatka, kiitos! Elämä oli todellakin kovaa eikä siitä ole montaakaan sukupolvea. Kaikkien lastensa ei voinut odottaa näkevänsä varttuvan, kun tauteja oli, mutta että joutuu hautaamaan peräti neljä lastaan on silti täytynyt olla tavattoman raskasta.

    VastaaPoista
  6. Saila, täytyy sanoa, että on tavattoman mukavaa elää 2000-luvulla. Elämä oli niin paljon pelkkää selviytymistä vaan hieman aikaa sitten. On hyvä aina välillä pysähtyä näiden faktojen äärelle ja tuntea suurta kiitollisuutta näitä jo edesmenneitä suurmiehiä ja -naisia kohtaan.

    VastaaPoista
  7. Hieno kuvaretki, kiitos:)

    Muutama viikko sitten osuimme sattumalta kuvausreissulla juuri Lohikosken museon kohdalle. Paikka ei ollut silloin vielä auki. Täytyykin käydä siellä nyt kesällä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sussi, varmaankin ajelette usein Sammatin ohitse, kun Ruissalossa vierailette säännöllisesti. Kannattaa pistäytyä myös näissä Sammatin mielenkiintoisissa kohteissa.

      Poista
  8. Kiitos!

    Upea tuo järvimaisema.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Katja, se on upea. Kamerani ei oikein saanut kunnolla esille sen kauneutta.

      Poista