Kaisaniemen kasvitieteellisen näyttelyssä

Vierailen Kaisaniemen kasvitieteellisessä puutarhassa. Sisääntulon polku on aivan jäässä. Joitain pälviä on jo näkyvissä. Peikonpähkinän käppyräiset oksat ilahduttavat.

Tulppaanien lumo näyttely avautui lauantaina. Villi niityn Vesa Leivo esittelee sipulikasveja innostuneena käsillään runsaasti elehtien. Vaimonsa Else on lounaalla.

Ensimmäinen Rembrant-tulppaani avasi nuppunsa parahiksi juuri avajaispäivänä. 

Näyttelyn kasvit on aseteltu kauniisti sammalpedille. Hollannista tilattiin valtava magnolian oksa sipulikukkien katseenvangitsijaksi.

Leivot aloittivat sipuliseikkailunsa ympäri Eurooppaa tulppaaneista ja narsisseista.

Heidän kokoelmiinsa kuuluu vanhojen ja ylväiden tulppaanien lisäksi myös viehättäviä, pienikokoisia villitulpaneja.

Pikku hiljaa Leivot siirtyivät myös muihin sipulilajikkeisiin, kuten kurjenmiekkoihin...

... talventähtiin

... laukkoihin, hyasintteihin, kelloihin, sinililjoihin, krookuksiin ja pikarililjoihin.

Näyttelyn yhteydessä on mahdollista hankkia itselleen painotuoreena Leivojen viehättävä, innostava ja esteettinen kirjansa: Tulppaanitarhan lumo.

Näyttely on auki Helsingissä vielä tämän viikon. Suosittelen!

 

Päivän piristykseksi

Eilen puhujamuseoon vaihdettiin astetta tehokkaampi kuivuri. Olimme jo periaatteessa tyhjentänet huoneen tavaroista. Muutama esine vielä killui seinillä. Nappasin keraamisen taideteoksen kainalooni ja päätin hommata siihen koristeeksi muutamia kukkia.

Mikä onkaan ihanampaa, kun iltavuoron jälkeen voi rauhassa aamulla heräillä ja asetella kukkia maljakkoon. Se virittää päivän alkamaan mukavissa merkeissä.

Maaliskuu on kuukausista julmin. Silloin tulee eniten puheluita valtakunnalliseen kriisipuhelimeen. Nyt vielä tuo Japanin tilanne järkyttää ihmisiä. On hyvä itse kunkin keksiä keino, miten saa mielen piristymään. Jotkut juoksevat, tanssivat, piirtävät, laulavat kuoroissa, tekevät erilaisia käsitöitä. Kukin mieltymystensä mukaan. Minä asettelen kukkia ja sytyttelen kynttilöitä, kun ei vielä pääse puutarhaan.

Suloista maaliskuun päivää!

Tunnustus

Sain Vaarinkukkaselta tunnustuksen ja sen saaminen velvoittaa vastaamaan muutamaan kysymykseen.
Kiitos!

 1. Milloin aloitit blogisi?
Viime keväänä pääsiäisen aikoihin, kun tyttäreni vietti pääsiäistä kanssamme ja vihki minut bloggauksen alkeisiin.

2. Mikä seikka tekee blogistasi ainutlaatuisen verrattuna muihin blogeihin?
Vironperiä on maailmassa ainoastaan yksi. Se on Johannes ja Kyllikki Virolaisen kotitila, joka on siirtynyt heidän jälkeensä seuraavan sukupolven huostaan.

3. Mikä sai sinut aloittamaan bloggauksen?
Varmaankin uteliaisuus. Ajattelin sukeltaa itselleni täysin uuteen maailmaan. Maailmaan, jossa on pelottava teknisyys läsnä, mutta toisaalta myös kiehtova esteettisyys ja luovuus.  Voisin opetella ottamaan valokuvia ja kirjoittaa pitkästä aika jotakin ihan omaa. Varmasti myös ajatus yhteisöllisyydestä tuntui hyvältä.

4. Mitä haluaisit muuttaa blogissasi?
Haluaisin oppia ottamaan parempia valokuvia. Haaveilen makrosta ja teleobjektiivista. Ehkä vielä joskus!
Haluaisin myös päästä pois siitä käsittelytavasta, että esittelen taloa, siihen, miten itse valitsen valtavasta tavaramäärästä tiettyjä ja teen niistä asetelmia. Tuo ajatus  haastaa minua tällä hetkellä.

5. Seuraava tehtävä on jakaa tunnustus blogille.
Haluan jakaa sen seuraaville blogeilla:

Quulle pohjoiseen. Quu hoitele siellä antaumuksellisesti puutarhaansa.
Hullunkaupan Tiinalle, joka korjaa vanhaa kaupparakennusta ison perheen emona.
Vanhan talon korjaajalle, Titelle, joka uskalsi ostaa vanhan hirsitalon ja lähteä peruskorjaamaan taloa täysin kokemattomana.

Maalisvaloa

Voi tätä maaliskuun valoa. Puiden lumiset oksat hopeoituvat auringon valossa. Aurinko lämmittää jo.

Kukkakauppaan sitä on suunnattava. Helmililjat ja krookukset löysivät tiensä kotiini. Tuija Leinosen  keittiön haltija saa vahtia nyt helmililjoja.

Putkivuodon syllinen löytyi tästä huoneesta, puhujamuseosta. Huone on nyt tyhjennetty ja kuivatuksen voi aloittaa.

Puhujamuseo on täynnä vanhoja talonpoikaisesineitä, jotka nyt on nostettu väliaikaisesti muihin huoneisiin.

Kun tästä kuivatuksesta ja puhujamuseon lattiaremontista on selvitty, aloitetaan uusien käyttövesiputkien vetäminen Vironperän vanhaan museorakennukseen.

Haluan ojentaa keväisen krookuskimpun blogiystävilleni, ihanaisille naisille!

Asetelmia käytävän seinillä

Edellinen postaus oli Vironperän pitkältä keskikäytävältä. Tämä on siihen jatkoa.
Kyllikki on täyttänyt seinäpinnat noin kahdenkymmenen metrin mittaisella käytävällä, joka kulkee talon halki saunaosastolle asti.

 Tässä on pieni Madonnataulu, jossa on myös kynttilä.

Käytävällä on useita vitriinejä, joihin on kerätty erilaista esineistöä. Yhdessä on pelkästään erilaisia munia.

Seuraava suurempi juhla onkin pääsiäinen, joten tässä hieman esimakua siitä.

Seiniltä voi löytää myös ulkomailta tuotua esineistöä, kuten tämä Aasiasta tuotu pää.

 "Putkisalapoliisi" aloittaa huomenaamulla työt ja yrittää jäljittää lämmitysjärjestelmän rikkoutunutta putkea. Osa talvehtivista kukista kuoli, kun pakkanen pääsi puraisemaan ennen kuin saatiin väliaikaiset sähköpatterit toimintaan.