Nautinnollisia syyspäiviä

Punarinta on pitänyt seuraa minulle koko päivän pihalla. Se puuhaa omiaan ja hyppelee parin metrin päässä. Höpöttelen sille enimmät asiat.

Lähes koko viikon on ollut kuivaa ja aurinko on paistanut useana päivänä. Keltaiset kottikärryt ovat olleet nyt ahkerassa käytössä ja jälkeä on tosiaan syntynyt.

Muutama sata sipulia on nyt maassa. Tulppaaneja on vielä muutama pussi odottelemassa vuoroaan. Niillä ei ole vielä kiirettä. Pari myrkkyliljaa pääsi ruukkuun. Hyvin olivat kestäneet Hollannin matkan nuppuisina. Kuvassa ovat vielä lentomatkasta valkoisina, mutta nyt jo oikeasti väri on palautunut.

Yhden myrkkyliljan istutin suoraan metsäpenkkiin. Siinä taustalla on Betweeniltä saatu taponlehti Päivölän pelloilla. Kiitos, hyvin se on meille kotiutunut. Rotkolemmikki ja imikkä ovat kirjavalehtisiä ja antavat ilmettä melko vihreään penkkiin.

Viime vuonna leikattu villiviini kiipeää aika vauhtia kattoa kohti.
En muista tällaista syksyä, jolloin on saanut ihan kuivissa keleissä istutella syyssipuleita. Vai olenko vaan etuajassa? Ihan leppoiselta homma on tuntunut. Vaikka sain käteeni hiertymän, kun liian pienellä kauhalla kaivoin kuoppia narskuille metsään. Olisi pitänyt ottaa lapio mukaan. Käsi toipuu nyt kääreessä ettei sitä tarvitse varoa. Haaveilen valkoisista narsisseista metsäimarteiden keskellä.

Nautin niin näistä syksyn lämpöisistä väreistä.

Kuvassa keskellä kasvaa euroopan sorvarinpensas. Se on vaihtanut väriä jo useamman viikon. Se alkoi muuttua ensin persikan väriseksi ja sitten oranssiksi ja nyt se punertaa.

Sorvarinpensas kukki kesällä pienin valkoisin kukin. Nyt kukkien tilalle on muodostunut punaiset hedelmystöt.

Japanin pihlaja on punastunut kauniisti ja nyt siihen kasvaa jo marjatkin.

Alapihan katvio on saanut nuppunsa auki.

Vielä löytyy aurinkonkukan nuppuja kasvimaalta.

Syysvuokkojen kukinta kiihtyy ja 'Mexican Black' -daalia panee parastaan.

Kärhö tavoittelee taivaita luumupuun latvassa.

Tuntuu niin hyvältä, kun sateisen kesän jälkeen syksy on nyt ihan kauneimmillaan, puutarhatyöt sujuvat ja samalla voi jo täysiä suunnitella seuraavaa kevättä.

Kaunista Syksyä!

Vielä lentää perhoset

Puutarhurin ilona keväällä ovat linnut, jotka helisevät kevätsoitimilla ja puuhailevat tarmokkaasti pesäntekoa. Loppukesällä saapuvat pikkusiivekkäät - sudenkorennot ja perhoset.

Tänä kesänä perhosia lenteli meillä vähemmän kuin aiempina vuosina. Onneksi sentään pölyttäjiä on ollut riittävästi.

Ilmat ovat jo viilenneet ja ruska saapuu meillekin vääjäämättömästi. Ensimmäisenä punastuu rusokirsikka.

Kukkapenkit alkavat ränsistyä ja kottikärryillä saa kuljettaa kukkineita perennanvarsia kompostiin. Toki jätän sinne muutamia talventörröttäjiä. Onneksi näitä syksyn kukkijoita vielä löytyy sieltä täältä eri puolilta pihaa. Yllättävästi usea päivänlilja on vielä kukassa. Daaliat kukkivat pitkään. Uusia kukkia avautuu helpommin jos vanhoja jaksaa saksia.
Syksy on hortensioiden parasta aikaa. Niitä meille on istutettu ihan kiitettävästi. Vaikka tänään keksin taas uusia istutuspaikkoja hortensioille. Ne valaisevat kivasti vähän pimeämpiä paikkoja.
Valkoiset kaunopunahatut vasta aloittivat kukinnan. Luulen, että ne jaksavat halloihin asti. Päivänsilmät ja sinipiikkipuket ovat kukkineet ainakin jo kuukauden ja vielä riittää virtaa.

Hauska yllätys puutarhakierroksella oli katvion nuput. Olen sen istuttanut jo monta vuotta sitten, mutta nyt se sitten valmistautuu kukkimaan ensimmäistä kertaa.

Oli mukava löytää keväällä istuttamani metsäkatkero kukkimassa.

Olen jo jonkun aikaa istutellut krysanteemeja piharuukkuihin.

Huvimajan ikkunalaudat ovat täynnä kukkia. Luulenpa, että pelargoniani ovat siellä kukkineet parhaiten. Ulkona olevat eivät oikein hyvin jaksaneet kukkia.

Näistä ainakin toinen on Suvikummun pistokas. Kiitos vaan!

Viinirypäleet kypsyvät navetan seinustalla. Niitä on tänä vuonna valtavasti. Miten te olette niitä hyödyntäneet?

Kuiva aurinkoinen syyspäivä

Tänään on tyyntä, kuivaa ja aurinkoista. Vaikka ollaan jo syyskuun puolella ruskaa ei ole juurikaan vielä näkyvissä. Rannan vaahtera on vielä aivan vihreä.

Aurinko leikittelee japanin siipipähkinän oksilla. Oksiltä valuvat noroina sen siipipalteet. Jaksan tuijotella tätä puuta usein saunan jälkeen terassilla.

Kukintaa riittää vielä kukkapenkeissä. Tässä on leimun ja tuoksuherneen takana vielä daalian kukkia.

Syysleimut ovat kukkineet jo useita viikkoja.

Syysvuokot kukkivat myös pitkään.

Mininiitylle kylvämäni isosudenporkkanat alkavat nyt vasta kukkia.

Sen sijaan tähtikesäputket ovat kukkineet siellä koko kesän.

Pihalta löytyy yksi yllätyskukka. Se on aika huomaamaton vaikka onkin hujoppi. Taitaa olla sikuri. Joku vuosi sitten kylvin sikurin siemeniä. Niiden lehtiruusukkeet muistuttavat niin paljon voikukkia, että lopulta päätin repiä kaikki ylös. En halunnut helliä voikukkia kasvilaatikossani. Näköjään yksi sieltä on selvinnyt hengissä.

Kukkaruukkuihin ja muihin kippoihin olen jo alkanut istututella syyskukkia.

Parissa ruukussa kukkii tulikukkia, jotka ovat tämän kevään kylvöjä.

Keväällä istutin kolmeen ruukkuun daalian jo kosmoksen risteytystä, 'Mexican Blackia'. Vihdoin niihin tulee kukkia. Ne eivät ole niin tummia kuin toivoin.

Nämä sen sijaan ylittivät odotukseni. Lehtikaalipenkissä on avautunut hauskan värisiä 'Ms Mars' auringonkukkia.
Kauniita syyspäiviä!