Peurat asuvat kyljessämme. Tämä kuva on otettu olohuoneen ikkunasta. Me asumme metsässä.
Yhtä hyvin voin tuoda metsän sisään.
Tuon sen pikkuruiseen huoneeseen ylätalon välitilaan. Tilaan, joka yhdistää asuinrakennuksen ja saunarakennuksen.
Eeva Ryynäsen vuoden juossut - hirven vasa, rullattiin sisään autotallista.
Sitä ennen huone tapetoitiin kurkitapetilla. Talvella suunnittelin maalaavani sen violetiksi. Nyt keväämmällä tekee mieli vähän vaaleampia värejä.
Kasveja ja sammaleen vihreää väriä pitää olla tilassa runsaasti.
Haluan tilaan tummia sävyjä. Tosin jätän edelleen pari seinää valkeiksi. Ne sopivat hyvin koivun runkoihin.
Koivun runkoja on taulussa, joka on tilan ainoan tuolin takana.
Tuoli on valittu värin mukaan. Se lienee 70-luvulta ja pyörii.
Tuolin edessä on myös pieni pöytä.
Pöydällä on kasveja ja ikkunalaudalta kurkistelee pari pöllöä.
Lattialla on yksi taulu. Siinä mies istuu metsässä ja keittää jotakin. Luulenpa että hän keittää juhlajuomaa, kun sitä pitää metsässä tehdä. Pihlaja-angervon oksia on maljakossa siinä edessä.
Pienestä tilasta on hankala ottaa yleiskuvia. Huoneen jokaisella seinällä on ovi. Kahdesta niistä pääsee suoraan ulos, kolmas vie asuinpuolelle ja neljäs saunarakennukseen.
Ovien väliin mahtui Andreas Alarieston Arabialle tekemiä seinälautasia.
Lautasten alle lattialle nostin terassilta orvokkiruukun, jossa kasvaa valkoisia lemmikkejä. Ruukkua vartioi kurjet.
Poronsarvet ovat seinällä, mutta niistä en tainnut ottaa kuvaa.
Nyt on taltioitu palanen metsää ylätalon välitilaan ja tila voi muuntua vielä monta kertaa.
Nyt on hyvä näin.