Visiitti Arboretum Magnoliaan

Eilen illalla astuin tästä portista sisään. Pääsin Arboretum Magnolian opastetulle kierrokselle. Paikka sijaitsee Lohjan järven toisella puolella, Karkalinniemessä. Arboretumin emäntä Suvi Pohjola-Stenroos esitteli meille arboretuminsa suurimpia puulajeja. Kolmen hehtaarin alueelta oli valittava, mitä ehtii esitellä vajaassa kahdessa tunnissa.

Kaikki alkoi siitä, kun Suvi rakastui yli kymmenen vuotta sitten samettisumakkiin. Sitten se olikin menoa, eikä loppua ole näkyvissä. Kaikki on koettu kantapään kautta ja tässä puutarhassa on ymmärretty kasvupaikan merkitys. Oikea kasvi oikealle paikalle ja huolellinen kasvualueen perustaminen ovat tämän puutarhan ohjenuoria.

Alue on laaja ja siellä on valtavat korkeuserot. Mutta rinteissä monet ulkomailta peräisin olevat kasvit hyvin viihtyvätkin. Arboretum sisältää erilaisia polkuja. Kuvassa näkyvästä portista astutaan japanilaiseen puutarhaan.

Suvi ja miehensä Esa ovat opiskelleet japanilaisen puutarhan filosofiaa ja se istuu hyvin suomalaiseen havupohjaiseen järvimaisemaan.

Rinteessä lämpimien kallioiden syleilyssä on itse magnoliapolku. Isäntäväki kasvatti itse Mustilan taimistolta saadut magnoloiden alut kesämökin suojissa. Kun ne olivat vahvistuneet, ne pääsivät ulos. Ne kukkivat keväisin upeasti.
Kuvassa on riippakatsura, johon ihastuin iki hyväksi.

Jokilaakson rantamilla kasvaa  myös erilaisia perennoja ja pensaita, joihin emme ehtineet juurikaan paneutua.

Polut ovat todella hyvin hoidettuja ja puiden väliin on jätetty riittävästi kasvutilaa. Omassa puutarhassani en ole selvästikään osannut arvioida sitä, kuinka paljon kasvit ja varsinkin puut vievät tilaa. Puiden ympärille on istutettu maanpeiteperennoja ja vähän korkeampiakin perennoja hyvin kauniisti. Tämä puu tässä on jokin niistä trumpettipuista - luultavimmin keltatrumpetti, joka kukki parhaillaan.

Puutarhassa on runsaasti eksoottisia puita, mm. kiinanliljakanukka, mantsurian jalopähkinä, vaaleanpunainen hevoskastanja, sahalininkorkkipuu, kolmioka, kesälaakeri, coloradonheisiangervo, tuoksuepolettipuu ja monia vaahteroita, azaleoja ja rodoja.
Kaikkein harvinaisin ja mystisin on kuitenkin japanin pagodipuu, sophora japonika, joka on kuvassa.

Tässä paikassa on tehty paljon intohimoista työtä pieteetillä. Huolto- ja pysäköintialueetkin on esimerkillisesti hoidettu ja koristettu erikoisvaahteroin. Kuvassa on luultavimmin huntuvaahtera.

Sen lisäksi, että Arboretumissa asuu kasviystäviä, niin ei kierroksella voi välttyä huomaamasta, että kissat ovat myös isäntäväen sydäntä lähellä.
Menetin sydämeni tähän arboretumiin ja voin kuvitella, kuinka kaunis se on erityisesti alkukeväästä ja syksyn ruska-aikana.

Kuukauden puutarhakuva

Elokuun puutarhakuvaksi valitsin tarhasalkoruusun.
Kuvassa on tarhasalkoruusu, Alcea rosea, 'Creme de Cassis'.
Muutamaan vuoteen en ole salkoruusuja kasvattanut, kun ne näköjään kasvavat ihan itsekseenkin.
Periaatteessa salkoruusu luetaan kaksivuotisiin niin, että ensimmäisenä vuonna se kasvattaa lehtiruusukkeen ja sitten seuraavana vuonna se kukkii.
Viime keväänä näin siemenkaupassa mustaherukan värisiä salkoruusun siemeniä. Ihastuin tuohon väriin ja ostin siemenpusssin. Kylvöt onnistuivat hyvin ja sain useita lehtiruusukkeita. Loppukesästä istutin ruusukkkeet alapihalle. Tänä keväänä sieltä nousi ainoastaan yksi kukkavarsi. Kaikki muut olivat kuolleet talvella. Harmillista! Huono kukkapenkki varmaankin, koska yläpihalla noita on noussut ihan itsekseen.
Nautin nyt tuosta salkoruususta. Se on silmissäni joka päivä ja sen taustalla kukkii nyt parhaillaan mustilan hortensia. Ah tätä elokuun onnea!

Elokuun diivat

Kaikkein näyttävimmän puutarhakauden jälkeen myös elokuussa löytyy pihasta huomion kerääjiä. Liljat ovat näitä näyttäviä elokuun poseeraajia. Liljat ovat helppohoitoisia ja valinnanvaraa löytyy.

Istutin keväällä uusimpaan kukkapenkkiini kuusi kerrottua 'Spring Pink'  Oriental-liljaa. Kukkapenkki on aika varjoisassa paikassa, joten vaaleat liljat oikein hohtavat siellä ja keräävät katseita.

Samaisen penkin aurinkoisempaan päähän löysi tiensä myös kolme "White Tiger"-tarhasarjaliljaa, joista nyt ensimmäinen on avautumassa. Kukka on kermanvalkoinen ja siinä on punaisia täpliä. Saa nähdä jääkö kukka tämän väriseksi vai muuttuuko se puhtaan valkoiseksi.

Rannassa on kukkinut jo jonkun aikaa vanhat 'Citronella'-tiikerililjat. Rakastan noita taaksepäin taipuneita nuokkuvia kukintoja. Myös kukkien sisällä olevat pilkut, jotka muistuttavat kesakoita, ovat mukavan pirteitä.

Ruusupenkin päässä on avautumassa kauniita vanhoja liljoja, joiden nimen olen unohtanut. Nämä näyttävät ehkä enemmän esitteen 'White Tiger'-liljoilta, kun ne uudet, jotka sen nimisinä keväällä tilasin. Liljojenkin kanssa sattuu usein yllätyksiä.

Alapihan vanhoja puuliljoja jaksan ihastella ja kuvata jatkuvasti.
Toinen elokuun diiva on pitkänhuiskea salkoruusu. Salkoruusut ovat siementäneet yläpihalla itsekseen ja kukkia nousee edelleen useita. Joissakin värit ovat vähän eri sävyisiä kuin aiempina kesinä.

Kukkaporkkana, Daucus carota 'Dara'

Edellisessä postauksessa esittelin helteiden huumassa kukkapenkkien ihastuttavia pariskuntia. Lupasin lopussa, että esittelen myös mielenkiintoisia sinkkuja. Tässä tulee nyt sitten uusi sinkkututtavuus, kukkaporkkana.

Löysin kukkaporkkanan Joyn siemenluettelosta keväällä ja kylvin siemenet maaliskuussa. Kasvi on valitettavasti yksivuotinen. Tämä on kukka, joka keventää kauniisti kukkapenkkejä ja tuo esiin viehättävällä tavalla loppukesän diivoja kuten liljoja. Tällä voi varmaan myös rakentaa keveitä niittymäisiä penkkejä.

Istutin taimet vihannestarhaan, samaan lavakaulukseen lehti- ja mustakaalien kanssa. Ei ihan paras paikka, koska kukkaporkkanat kasvavat paljon pidemmiksi, kuin osasin odottaa.

Kukkaporkkanani ovat vasta avautumisvaiheessa ja malttamattomana jo niitä kuvailen. Näiden, vielä melko lyhyiden valkoisten kukintojen taustalla näkyy mustakaali.

Samassa lavakauluksessa paistattelevat myös kosmoskukat kaunistamassa 'kaalilaatikkoa'.

Saimaan isokoskelot ja kukkapareja

Missä onkaan ihanampaa kuin vesillä tällaisina hellepäivinä!
Saimaalla seurasimme isokoskeloperhettä samaan aikaan kun aurinko väritti punaisellaan taivaan ja veden.

Lämpöistä on myös kotipuutarhassa.
Elokuun lämmöstä huumaantuneena kuvaan nyt ainoastaan puutarhan viehkeitä pariskuntia.

Tässä pitkän liiton suhteessa ovat isojaloangervo ja puulilja. Tätä samaa värisävyä toistavaa pariskuntaa olen kuvannut aiemminkin.

Uudempaa liittoa edustavat valkoinen ranskan tulikukka ja 'Dark Diamond'- daalia. Tätä spontaania liittoa sitoo myös sama värisävy. Näitä siis en ole itse tietoisesti yhyttänyt.

Lila tarhaväriminttu 'Prairie Night' ja valkea sinipallo-ohdake hengailevat hauskasti yhdessä ja täydentävät mukavasti toisiaan. Ylpeänä tunnustan kasvattaneeni tuon valkean pallokasvin siemenestä.

Kaikkein uusin yhdistelmä, jonka tieten tahtoen olen saanut aikaan on tänä keväänä vierekkäin istutetut tummimman punaisista tummin 'Backstage'-daalia ja vaalea punanieluinen 'Sweet sugar candy'-tarhapäivänlilja.

Ihan pakko on myös kuvata jo pitkään kesällä heilastelleita valkeita harmaakäenkukkia ja harjaneilikoita. Molemmat kasvit ovat kaksivuotisia ja ihan itse kasvatettuja.

Sitten vielä mennään ihan eri värimaailmaan. Keltainen ranskan tulikukka tekee tuttavuutta oranssien syyshohdekukkien kanssa.
Ensi kerralla sitten kenties mielenkiintoisia sinkkuja - saa nähdä!

Mökkikeittiön uudistamista

Terveiset Pohjanmaalta!
Olen ollut sukumökillä monta päivää. Keittiö alkoi tuntua jo aika nukkavierulta. Joten pieni ehostus lienee paikallaan. Keittiön lattia, katto ja kaapit ovat kaikki puunvärisiä, joten pikkumuutos olisi ihan paikallaan. Isä uudisti keittiön 90-luvulla. Hän asensi uudet kaapistot tuolloin. Kaapistot saatiin sisareni keittiöremontista, joten nekin olivat jo nähneet elämää. Keittiönkaappien maalaus raikastaa varmasti tuota pientä tilaa.

Ilmat olivat juuri sopivia terassilla maalaamiseen. Nyt ei satanut eikä juuri paistanutkaan ja tuulikin  oli vähän hellittänyt. Sisareni kanssa pohdimme väritystä ja päädyimme sitten helmenharmaaseen. Mieheni kanssa yhteistuumin tartuimme urakkaan ja kahdessa päivässä homma saatiin maaliin.

Lähikaupastamme Keskiseltä hain vielä Vallilan maton ja verhokapan. Nyt on keittiö uudistunut ja siellä on mukava työskennellä. Pohditaan vielä liesituulettimen hankintaa.

Vanhan sukumökin vaaliminen tuntuu hyvältä. Paikka on ollut olemassa jo ennen syntymääni ja siihen liittyy runsaasti rakkaita muistoja.

Kotiin tultaessa kaikki paikat huutavat huomiota. Aloitin vadelmapuskista. Sirkalta saadut taimet ovat levinneet kiitettävästi ja tänä vuonna sato on suurempi kuin koskaan aiemmin. Mustaherukat ovat myös kypsyneet ja osa karviaisista.

Keväällä rakentamaamme navetan rinteen laattapengerryksen päälle istutetut krassit ovat roihahtaneet kasvuun  ja kukintaan.

Pengerryksen päälle istutetut daliat ovat myös vahvasti kukassa. Yritän sulkea silmäni kaikilta rikkaruohoilta ja kukkien ylikukinnoilta. Nyt keskitytään marjojen ja herneiden keräämiseen ja lämmöstä nauttimiseen. Saatiin meillekin lämpöisiä päiviä vihdoin.