torstai 22. joulukuuta 2016
Hyvää Joulua!
Kuljemme kohti valoisampia aikoja. Eilen päivä alkoi taas pidentymään. Vaikka sitä ei ihan heti paljain silmin erotakaan, pelkkä tietoisuus kevään lähestymisestä tuntuu hyvältä.
Joulun kukat, hyasintit ja ruusut avaavat nuppujaan sisällä lämpimässä. Punaiset amaryllikset ovat kukkineet jo tovin. Voin rauhallisin mielin alkaa valmistaa rakkaimmille jouluherkkuja ja pyyhkiä enimpiä pölyjä.
Toivon kaikille lempeitä joulunpyhiä ja vahvaa uutta kasvukautta vuonna 2017!
lauantai 17. joulukuuta 2016
Kuusia sisään
Joulu on siitä mukava juhla, että silloin voi kantaa suuren puun sisään. Juhannuskoivut jätetään usein ulos talon sisäänkäynnin läheisyyteen. Jouluna kuusi kannetaan reilusti tupaan tai olohuoneeseen.
Aiempina vuosina olen jättänyt kuusenhaun muille perheenjäsenille. Tänä vuonna änkesin miehen mukaan. Kuuset ovat niin raikkaalle tuoksuvia töpäköita talvipuita, että en millään voinut valita ainoastaan yhtä kuusta. Kotiin kannettiin lopulta kolme puuta. Porstuassa on kaikkein pienin kuusi olkikoristeineen. Eteisen maljakon kuusessa on tähtituikut. Koristeena siinä on sinisiä ja kultaisia palloja.
Kaikkein suurimmassa kuusessa kasvaa neljä käpyä. Siksi sen valitsin.
Meillä ei koskaan, koskaan ole kannettu kuusta tupaan ennen aattoa. Nyt tuntuu oikeasti joululta, kun on joulupuu sisällä. Aloitin jo koristelun. Koristeita on kertynyt useammalta vuosikymmeneltä. Ylös pääsi pikkuisen arvokkaampia koristeita. Alaoksilla keikuttelevat tontut ja muut pikkuväen suosikit.
tiistai 13. joulukuuta 2016
Pakkaspäivän auringonpaiste
Viikonloppuna oli meillä todella kylmä. Aurinko paistoa niin kutsuvasti, että sitä ei voinut vastustaa.
Pihan puut ja pensaat kimalsivat, kun aurinko sulatti jäätynyttä pintaa.
Orapihlajasta napsin hassuja kuvia. Ihan kuin siellä roikkuisi monta pientä joulupalloa.
Lunta ei ole meillä satanut. Tai siis on satanut, mutta se kaikki on jo sulanut. Pakkanen huurruttaa kaikki pinnat.
Huvimajan kaikki ikkunat ovat kuurassa.
Hevoskastanjan suuret lehdet ovat vielä tunnistettavia nurmikolla.
Rannan sammalkivet antavat vähän väriä harmaaseen maisemaan.
Pallohortensiat ovat säilyttäneet hyvin muotonsa.
Neilikkaruusut kukkivat syksyllä pitkään. Kuivuneissa kukinnoissa on haalean punaista. Se on pihan tämän hetken räikein väri.
Sisällä ritarinkukka hohkaa lämmintä väriään. Tankkaan sitä onnellisena.
Vierailin molempina viikonlopun päivinä Lohjan Menneen ajan joulumarkkinoilla.
Lohjansaaren Erja oli kieputellut havuista ihanan tähden. Se matkasi kotiin.
Enkä voinut vastustaa betonikynttilöitä. Lehtopöllö pääsi meille.
keskiviikko 7. joulukuuta 2016
Joulukuu jo koputtaa ovelle
Havahdun syyshorroksesta. Kohta vietetään vuoden pimeintä päivää. Sitten suunta on taas kohti kevättä.
Raotan hieman ovea joulukuulle ja oman mielen virkistykseksi jotakin pientä koristelua on nyt väsättävä.
Plantagenin havukranssiin kerään keskelle pihaa tippuneita männynkäpyjä. Ne kuivahtavat porstuan pöydällä ja sitten ruiskutan ne kultamaalilla. Kieputan kävyt messinkilangalla kranssiin.
Lyhdyssä palaa tuli tuntikaupalla päivittäin. Pari pikkuista kuusta yritti asettua kukkapenkkiini. Korjasin ne suojasäällä jatkamaan elämää kukkaruukkuun. Keväällä ne voi taas istuttaa vaikka metsään. Hirvikin pääsi ulkoilemaan.
Valoisana aikana ikkunoista näkyy lähinnä peuroja. Useimmiten ne ovat naaraita vasojen kanssa. Nyt tepastelee komean näköinen uros.
Porstuan vaalea jouluruusu on avannut ensimmäisen nuppunsa. Ensimmäinen joulukukka on siis hankittu. Tiedän jo paikan, mihin haluan sen keväällä istuttaa.
Talon kätköistä löytyy vanha joulukoristus. Siinä sytytetään kynttilät, jotka lämmittävät ilman niin, että koristus alkaa pyöriä. Onko tämä kenties saksalainen? Kuka tietää, mikä tämän koristeen nimi on?
Siinä on kolmessa tasossa erilaisia hahmoja. Ylimpänä on paimen ja lampaita.
Keskimmäisellä tasolla on eri ikäisiä ihmisiä, sekä miehiä että naisia. Alimmalla tasolla marssivat sotilaat. Suomessa en ole tällaiseen rakennelmaan koskaan aiemmin törmännyt.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)