Kevättä

Kevättä

TERVETULOA! Tunnelmia ja kuulumisia Vironperän huoneista ja puutarhoista.


sunnuntai 27. heinäkuuta 2014

He saivat toisensa


Tämä kesän odotettua tapahtumaa juhlittiin keskellä kuuminta helleaaltoa. Ainoa tyttäremme siunattiin avioliittoon viikonloppuna. Hääpari leikkaa juuri kakkua.


Mansikkakakkua koristaa kaksi kettua kajakeissa. Se kuvaa tätä pariskuntaa ja heidän luontoliikuntaharrastuksiaan.


Muutenkaan meno ei ollut kovin perinteistä. Hääväki käveli lähes kilometrin polkua pitkin siunauspaikalle saariluonnossa. Vihkiminen tapahtui paljaan taivaan alla jylhän kallion kupeessa isoäidin vihkiraanun päällä. Onneksi ilman haltijat olivat hääväen ystäviä ja varjelivat meitä sateilta ja ukkosilta.


Vanhan hirsirakennuksen koristelu kuului minun tehtäviini.
Keräsin Vironperän puutarhasta muutaman korillisen kukkia. Asettelin kukkaset kuohuviinilasirivistöihin pöytien keskelle. Seassa oli luonnonkukkiakin.


Vietimme päivän pääasiassa ulkosalla. Tässä pikkuvieras esittelee morsiammelle onnittelukorttia.
Päivä oli rakkaudentäyteinen. Kotiin lähdettiin vasta illan pimetessä taksialuksen  kannella istuen ja nauttien kauniista saaristosta.


Olo on nyt pysähtynyt. Häät ovat olleet monta viikkoa elämän keskiössä ja nyt saa vaan olla tässä suloisen rakkaudenjuhlan jälkitunnelmissa.

maanantai 21. heinäkuuta 2014

Ilma seisoo


Saatiin sitten hellettä. Ovia on pidettävä auki. Pari pikkulintua eksyi sisään. Mies avusti  perhoshaavilla ne ulos.


Galahad -jaloritarit eivät pysy pystyssä kukkapenkissä. Niillä on ehkä niin raskas sotisopa, että kellahtavat kyljelleen. Ei auta muu, kuin kerätä niitä sitä mukaa kimppuun, kun kumoutuvat.


Valkeat sormustinkukat ovat myös kumollaan. Nyt noita näkee ihailla paremmin.


Istutin kukkapenkkiin siemenestä kasvattamiani punakoiranputkia. Ihmettelin, vaihtuuko niiden väri punaiseksi vasta vähän myöhemmin. Hmmm, kun kukinnot avautuivat, ne paljastuivatkin tähtikesäputkeksi. Olivat menneet nimilaput sekaisin.


Viime kesänä hullaannuin kuningasliljojen ja pallerolaukkojen yhdistelmään. Kiintymykseni ei ole yhtään laimentunut tänä kesänä. Lisäksi tähtikesäputki keventää mukavasti tätä yhdistelmää.


Uusin kukkapenkkini, joka on myös rakkain, hohtaa valkeana tällä hetkellä. Valkeat ranskantulikukat ovat kasvaneet korkeiksi ja hallitsevat koko kukkapenkkiä.


Olen istuttanut penkkiin myös valkeaa maitohorsmaa. Se on mielestäni kaunis. Toki sitä täytyy pitää silmällä ettei se ihan ryöstäydy koko penkkiin.


Myskimalvojen kukinta lisää valkean ylivoimaa. Malvat ovat levittäytyneet aika laajalle ja kurkistelevat penkin ylitse. Nurmikolta on hujahtanut siankärsämö tekemään lähempää tuttavuutta malvan kanssa.


Mustia ja purppuran värisiä kasveja kasvaa tässä kukkapenkissä. Mustaselja 'Black Lace' kukkii vaaleanpunaisin kukinnoin.


Purppurakeijunkukan kukinto on siro ja koristeellinen.


Mies innostui viime viikolla pienimään kaatuneita kuusen runkoja.


Kuusen kiekoista saa tehtyä kivoja polkuja.


Kiekkoja on nyt aseteltu poluiksi lasten leikkinurkkaukselle.


Viimeinkin kylvämäni ja tarkkaan vaalimani kirjosuvikakkarat avautuvat ruukuissa.


Kylvän myös puutarhahanskoja. Niitä löytyy milloin mistäkin tontilla. Eikä sitten ihan heti löydy, kun niitä tarvitsisin. Tyttäreni on kyllästynyt siihen, että kaappaan myös hänen hanskansa. Nyt hän on keksinyt varotoimenpiteen.


perjantai 18. heinäkuuta 2014

Kirsikat kypsyvät Fruticetumissa


Makeakirsikat ovat kypsyneet Lohjansaaren Fruticetumissa.  Kirsikoita on monen värisiä. Niitä saa maistella.

Mikä lajike on parhaimman makuinen? Minun mielestäni tummanpunainen Elle.


Olimme torstaina Lähiruokayhdistyksen kanssa Fruticetumissa. Se on hedelmälajipuutarha, jossa kasvaa satoja hedelmäpuita ja marjapensaita.


Näytepuutarhan on perustanut tutkija Meeri Saario. Neljän hehtaarin puutarhaan istutettiin ensimmäiset piiskataimet vuonna 2008. Nyt sieltä saa jo satoa. Meeri pitää avoimia ovia aina sitä mukaa, kun hedelmät kypsyvät. Nyt ovat vuorossa siis makeakirsikat. Kävimme kyllä maistelemassa myös eri värisiä herukoita. Suuri osa niistä alkoi jo valmistua.


Koska omenapitäjässä ollaan, on omenalajikkeita tietysti kaikista eniten - lähes 300. Kuvassa on muuten rupea hyvin kestävä Krista, joka muutenkin on kelpo lajike.

Kyselin Meeriltä, mitä päärynää ehkä kannattaisi istuttaa omaan puutarhaan. Hän suositteli kuvissa nähtyjä Lückiä ja Tsisovskajaa. Pepi on kuulemma myös ihan istuttamisen arvoinen. Meeri on istuttanut sekaan erään päärynälajin, joka on opiksi ja varoituksiksi kaikille siitä päärynälajista, jota ei ainakaan kannata istuttaa. Näin ja erotin sen kyllä itse ihan selvästi ilman puutarhakoulutustakin.


Kaikille viininviljelyksestä kiinnostuneille tiedoksi, että lajikkeita löytyy täältä 22. Etelä-Suomessa ei edes tarvitse rakentaa mitään omaa kasvisuojaa. Ihan eteläseinusta riittää viiniköynnökselle ja homma on ihan helppoa. Jos ei ole rypäleistä kiinnostunut, niin lehdistä voi valmistaa herkullisia viininlehtikääryleitä. 


Hapankirsikat maistuivat hyviltä minun suussani. Ne ovat parempia säilöntään kuin makeat. Kuvassa on Turgonovka.
Jos hankkisin luumupuun puutarhaani, se olisi kenties suurihedelmäinen violetti luumu Jubileum. Kannatti tehdä vähän muistiinpanoja, koska nämä kelpolajikkeet eivät ihan äkkiseltään pysy muuten muistissa.


Meillä oli mukana myös pikkuväkeä. Koska oltiin kesäretkellä, piti tietysti kaivaa eväät esiin pergolassa. Hyvin maistuivat mustikkamuffinssit ja sitten punaherukoita jälkkäriksi suoraan pensaasta. Ihmeen pitkään nämä pikkuiset jaksoivat olla mukana.

keskiviikko 16. heinäkuuta 2014

Ruusuja, ruusuja, ruusuja, ruusuja, ruusuja,ruusuja


Koskaan en uskonut näkeväni tätä päivää. Nimittäin sitä, että puutarhani on pullollaan ruusuja. Ne ovat hiipineet ikään kuin varkain puutarhaani. Olen hankkinut joskus jonkun ruusun piristykseksi perennapenkkiin - ei sen kummempaa. Niinkuin tuon ruusun, New Dawn'in,  tuossa kuvassa. Sain sen joku syksy ihan pilkkahinnalla  jostain taimistolta ja ajattelin hoitavani sen ihan kelvolliseksi perennapenkissäni. Tänä kesänä siinä onkin runsaasti nuppuja. Siinä se kukkii liljojen ja kärhön kaverina.


Köynnösruusu Flammantanzin hankin jo 90-luvulla. Ensin se kasvoi pellolla omenapuun kyljessä yrttitarhassani, mutta sittemmin siirsin  sen pergolaa piristämään.


Neidon punastuksen on istuttanut pihalle A. Kasvi joskus 90-luvun alussa.


Kirjoapteekkarinruusuun olen ihastunut jo kymmenen vuotta sitten.


Asperin rose on uusin tulokas. Se kasvaa uusimmassa kukkapenkissäni.
Pari vuotta sitten päätin rakentaa ihan oikean ruusupenkin. Ruusut tilasin Kauppilasta.Vihdoinkin sen asukit ovat innostuneet kukkimaan.
Ranskanruusu 'Charles de Mills'
Kirkkoruusu 'Empresse Josephine'
Ranskanruusu 'Anais Segaler'
Kartanoruusu 'Tour de Malakof'
Bourbonruusu 'Louise Odier'


Sammalruusu 'Capitaine John Ingram'
Toivon, että nämä kukkivat vielä viikonkin kuluttua. Olen lupautunut koristelemaan tyttäreni häähuoneen.

maanantai 14. heinäkuuta 2014

Turun Ruissalossa


Nyt minäkin olen ollut siellä - Turun Ruissalossa. Kesäloma on ihana asia. Tämä on nyt kolmas puutarha/arboretum, jossa vierailen viikon sisällä. Ruissalon kahvilanpitäjä kysyi, mikä on paras. Vastasin ettei näitä voi verrata. Ne ovat niin omanlaisiaan kaikki. Jokaisessa on oma viehätyksensä.


Ruissalon vanhat tammet ovat aivan omaa luokkaansa. Jouduimme jotenkin luontopolulta viereiselle luonnonsuojelualueelle, jossa kasvaa varmaan kaksisataa vuotiaita tammia. Siellä on ihan oma tunnelmansa. Se on kuin satukirjojen metsää.


Seutu on vanhaa kultttuuriseutua.


Aurinko helli meitä ja sen säteet suodattuivat kauniisti makean pihlajan lehvästön lävitse. Vieressä nousi pionikukkula. Hämmästyksekseni siellä kukkivat pionit ihan parhaimmillaan. Meri vaikuttaa vielä heinäkuussakin myöhentäen rytmiä verrattuna sisä-Suomeen. Pioneja on paljon.


Tässä kukki 'Felix Crousse'.


Ruissalossa on annettu tilaa ja väljyyttä taideteoksille.

Patinoituja japanilaisia lyhtyjä on aseteltu pitkin puutarhaa kauniisti. Tuossa keskimmäisessä kuvassa kasvaa katvio lyhdyn vieressä. Hätkähdin, kuinka suureksi se kasvaa. Olisi ollut erittäin viisasta käydä näissä puutarhoissa ennenkuin alkaa rakentaa omaa puutarhaa. Olen järjestelmällisesti istuttanut liian suuria puita ja perennoja liian pieneen tilaan.


Aluskasvina leviää energisen värinen sveska flaggan, lehtomaitikka. Olen törmännyt siihen myös Viron luonnossa.

Pieni sormustinkukka on valloittava ilmestys.


Ruissalossa on useita kauniita lampia.