Terveiset lämpimästä...tai siis kylmästä!
Oleskelimme Agaban lahdella viime viikolla. Muutama vuosi sitten Jordanian puolella, nyt vuorostaan Israelin.
Käsittämätöntä, kuinka tuntien matkustuksen aikana maisema pysyy vaan samanlaisena hiekka-aavikkona. Luulin, että ainoastaan meidän esi-isämme ovat jostakin luonnonoikusta eksyneet Pohjanperukoille ja perustaneet perheen kylmälle ja karulle seudulle, paikkaan, jossa ei selviä ensimmäisestä talvesta hengissä tekemättä puita aika pinoa. Nyt löysin siis toisen yhtä ei-niin-hedelmällisen-maa-alueen. Kummallista, että tännekin on ollut tunkua. Miten erämaassa voi elää ja asua?
Jerusalemissa sitten satoikin ja lämpöasteita oli kymmenen. Kyllä noissa lukemissa suomalainen selviää pukeutuneena, mutta shortseissa tietysti vähän huonommin. Tammikuussa sinne satoi useampi sentti lunta. Siis silloin kun meillä ei ollut senttiäkään. Kotiuduimme sitten helmikuun plusasteissa kotoSuomeen kuumeessa ja flunssaisina.
Ensi kerralla lähtiessäni Afrikan savannille pakkaan varmasti talvitakin ja karvahatun mukaani.