Tänään on talvipäivänseusaus. Huominen päivä ei ole enää lyhyempi kuin tämä päivä. Hurraa! Alamme kulkea taas kohti pidempiä päiviä. Ja ikäänkuin talvipäivänseisauksen kunniaksi pihaamme laskeutui jälleen valkea harso. Maisema rauhoittui ja muuttui kauniiksi. Aamupäivällä jopa aurinko näyttäytyi. Mikä rauha, hiljaisuus ja kauneus! Siis meidän pihassa. Kun poistuin kaupungille asioille, imeydyin joulunalushulinaan. Mutta pienetkin pysähtymisen hetket kantavat, huokoistavat päivää ja voivat toimia voimia lataavina lähteinä.
Taidan suunnistaa keittiöön laittamaan lohet graavaantumaan ja joku lahja odottaa vielä kääreitä. Toivotan kaikille ystävilleni RAUHALLISTA JOULUA!
torstai 22. joulukuuta 2011
lauantai 17. joulukuuta 2011
Jouluryijy
Löysin jouluryijyn vanhempieni vaatehuoneesta tyhjentäessäni heidän asuntoaan. Äiti muutti palvelutaloon, koska tunsi itsensä turvattomaksi isän kuoltua kesällä. Suurin osa heidän tavaroistaan päätyi Kierrätyskeskukseen. Nykyisin ihmisillä tuntuu olevan niin paljon tavaraa ja asunnot vastaavasti pieniä. Tuo pieni jouluryijy jotenkin sykähdytti sydäntäni. Kannoin sen kotiin ja levitin pöydälle.
Siinä on joulupuu keskellä.
Sytytin pronssisen kynttelikön ryijylle.
perjantai 16. joulukuuta 2011
Aamujooga
Aamulla pimeässä herään. Kehoni huutaa huomiota. Tekee mieleni joogata. Ihan vaan tehdä perusharjoitusta. Sytytän kynttelikön joogamatollani.
Asetun risti-istuntaan pehmeälle rakkaalle vanhalle matolleni. Herättelen selkärankani ja saan auki tukkoiset jalkojeni energiakeskukset hitailla toistuvilla liikkeillä. Energia syöksähtää kehoni lävitse ja olen valmis taas uuteen aamuun ja päivään.
Enkelit killuvat kynttelikössä ja hyasintit tuoksuvat vahvasti ja sekoittuvat kahvin aromiin. Tervetuloa ihana uusi päivä!
Asetun risti-istuntaan pehmeälle rakkaalle vanhalle matolleni. Herättelen selkärankani ja saan auki tukkoiset jalkojeni energiakeskukset hitailla toistuvilla liikkeillä. Energia syöksähtää kehoni lävitse ja olen valmis taas uuteen aamuun ja päivään.
Enkelit killuvat kynttelikössä ja hyasintit tuoksuvat vahvasti ja sekoittuvat kahvin aromiin. Tervetuloa ihana uusi päivä!
sunnuntai 11. joulukuuta 2011
Lohjan joulumarkkinoilla
Lohjan vanhan keskustan valtaa vuosittain joulukuun toisena viikonloppuna "Menneen ajan joulumarkkinat". Alue täyttyy myyntikojuista, elävästä tulesta, menosta ja meinigistä. Vieraita saapui tänä vuonna Pietarista asti muutama bussilastillinen. Lähipitäjistä tulijoita on aina runsaasti. Markkinoilta on kätevää hankkia joulukoristeet, -ruoat ja -lahjat.
Aika kuluu markkinoilla mukavasti. Ohjelmaa on myös järjestetty. Kun tulee nälkä voi syödä soppaa tai muikkuja tai vaikka paistaa makkaraa. Kahviloitakin on alueella useita.
Itse osallistuin Lohjan seudun lähiruokayhdistyksen, Kafferin, ruokakorien rakentamiseen. Punaiseen pussukkaan oli kerätty alueen tuottajien herkkuja. Niitä tarttui mukaani myös joululahjaksi.
Aika kuluu markkinoilla mukavasti. Ohjelmaa on myös järjestetty. Kun tulee nälkä voi syödä soppaa tai muikkuja tai vaikka paistaa makkaraa. Kahviloitakin on alueella useita.
Itse osallistuin Lohjan seudun lähiruokayhdistyksen, Kafferin, ruokakorien rakentamiseen. Punaiseen pussukkaan oli kerätty alueen tuottajien herkkuja. Niitä tarttui mukaani myös joululahjaksi.
tiistai 6. joulukuuta 2011
Lumihuntu
Lohja siirtyi itsenäisyyspäivän aattona Suomen valkeaan vyöhykkeeseen. Maanteillä jyrisivät lumiaurat ja poliisit pysäyttivät liikennettä Virkkalan ja Vironperän kulmilla. Suuri säiliöauto oli kellahtanut nurin ja tukki liikennettä Hangon tiellä. Ensimmäiset lumisateet yllättävät liukkaudellaan.
Mies ajoi tallista mönkijän, joka oli jo valmiusasemissa etulevy kohti lumimaastoja. Nyt alkoivat lumityöt myös Vironperällä, mikä eí olekaan ihan pikkupieti.
Ympäristö muuttui niin puhtaan ja kauniin näköiseksi. Lumi peittää armeliaasti kaiken epäsiisteyden. Samalla se tuo minulle hingun punaiseen. Punaiset ulkorakennukset näyttävät niin lämpöisiltä valkeassa maisemassa.
Ja vaikka tämä huntu viipuisi meillä vain tämän päivän, nauttikaamme tästä päivästä. Hyvää itsenäisyyspäivää!
Mies ajoi tallista mönkijän, joka oli jo valmiusasemissa etulevy kohti lumimaastoja. Nyt alkoivat lumityöt myös Vironperällä, mikä eí olekaan ihan pikkupieti.
Ympäristö muuttui niin puhtaan ja kauniin näköiseksi. Lumi peittää armeliaasti kaiken epäsiisteyden. Samalla se tuo minulle hingun punaiseen. Punaiset ulkorakennukset näyttävät niin lämpöisiltä valkeassa maisemassa.
Ja vaikka tämä huntu viipuisi meillä vain tämän päivän, nauttikaamme tästä päivästä. Hyvää itsenäisyyspäivää!
perjantai 2. joulukuuta 2011
Lämpöä riittää
New Dawn -ruusu tekee uusia nuppuja. Orvokit, jotka istutin toukokuun alussa, kukkivat vieläkin.
Marraskuu oli lämpimin sitten 50 vuoteen. Ja nyt ollaan jo joulukuussa.
Istutin aika määrän kevätsipuleita melko varhain. Toivottavasti eivät riehaannu vielä kasvuun niin kuin ruttojuuret.
Marraskuu oli lämpimin sitten 50 vuoteen. Ja nyt ollaan jo joulukuussa.
Istutin aika määrän kevätsipuleita melko varhain. Toivottavasti eivät riehaannu vielä kasvuun niin kuin ruttojuuret.
Kellertävämpi silmu on japanin ruttojuuren ja punaisempi on etelän ruttojuuren.
maanantai 28. marraskuuta 2011
Myrskyn jälkeen
Avaan oven ulos. Tajuan sadasosan sekunnin ajan, että jotakin outoa tässä näkymässä nyt on. Maisema pellolle näyttää avartuneen. Hahmotan samalla myös syyn.
Siinä se makaa pitkin pituuttaan - hopeapaju. Vanha hopeasalava, joka on ollut alapihan kaunistus.
Se on ollut harva latvustostaan jo jonkun kesän. Viime keväänä harkitsimme, että sahaisimme sen muutamasta metristä poikki, jonka jälkeen se kasvattaisi hopeisen tupsun itselleen. Loppukesästä ystävä mittaili sitä katseellaan ja sanoi, ettei siitä enää ole eläjäksi.
Suunnittelimme sen kaatamista kevääksi. Ongelmana oli vaan se, miten se saataisiin kaatumaan oikeaan suuntaan. Ettei se rojahda suoraan kasvihuoneen päälle tai istutettujen japaninpihlajien eikä viereisten syreenienkään. Oikeastaan itsekseen ilmestyneestä joku kolmesta tuomesta on varmaan uhrattava.
No, se oli kaatunut suoraan oikeanpuoleisen tuomen päälle. Kiitos tuulen suunnan!
Hopeapajun juurelta versoo uusi pikkupuu. Se on huolehtinut jatkuvuudestaan.
Viime kesänä otin uudesta pikkupuusta ja viereisestä syreenistä muutaman yhteiskuvan. Ei hassumpaa!
Siinä se makaa pitkin pituuttaan - hopeapaju. Vanha hopeasalava, joka on ollut alapihan kaunistus.
Se on ollut harva latvustostaan jo jonkun kesän. Viime keväänä harkitsimme, että sahaisimme sen muutamasta metristä poikki, jonka jälkeen se kasvattaisi hopeisen tupsun itselleen. Loppukesästä ystävä mittaili sitä katseellaan ja sanoi, ettei siitä enää ole eläjäksi.
Suunnittelimme sen kaatamista kevääksi. Ongelmana oli vaan se, miten se saataisiin kaatumaan oikeaan suuntaan. Ettei se rojahda suoraan kasvihuoneen päälle tai istutettujen japaninpihlajien eikä viereisten syreenienkään. Oikeastaan itsekseen ilmestyneestä joku kolmesta tuomesta on varmaan uhrattava.
No, se oli kaatunut suoraan oikeanpuoleisen tuomen päälle. Kiitos tuulen suunnan!
Hopeapajun juurelta versoo uusi pikkupuu. Se on huolehtinut jatkuvuudestaan.
Viime kesänä otin uudesta pikkupuusta ja viereisestä syreenistä muutaman yhteiskuvan. Ei hassumpaa!
sunnuntai 27. marraskuuta 2011
Joulukausi avattu
Viikonloppuna alkoivat joulukauden valmistelut. Itse virittäydyn parhaiten siivoamalla ja koristelemalla. Joululiinat ja -koristeet könysin varastoista. Siskolta saatu adventtikynttelikkö pääsi olohuoneen pöydälle.
Alatalon oveen kranssi ja talon molempiin sisääntuloihin pääsi enkeli.
Olin valmistautunut vaihtamaan terassin syyskukat talvikukkiin. Hämmästyksekseni syklaamit olivat hengissä ja työnsivät uusia kukkia. Asettelin ne joulukoreihin.
Syksyllä askartelemani kynttilälasipurkit olivat myös ihan käyttökelpoisia.
Ylätalokin sai ovikoristeen ja talon vanha joulutähti sytytettiin....
niinkuin ensimmäinen adventtikynttilä.
Mukavaa joulunalusaikaa kaikille!!!
Alatalon oveen kranssi ja talon molempiin sisääntuloihin pääsi enkeli.
Olin valmistautunut vaihtamaan terassin syyskukat talvikukkiin. Hämmästyksekseni syklaamit olivat hengissä ja työnsivät uusia kukkia. Asettelin ne joulukoreihin.
Syksyllä askartelemani kynttilälasipurkit olivat myös ihan käyttökelpoisia.
Ylätalokin sai ovikoristeen ja talon vanha joulutähti sytytettiin....
niinkuin ensimmäinen adventtikynttilä.
Mukavaa joulunalusaikaa kaikille!!!
perjantai 25. marraskuuta 2011
Atlantin kelluva kukkaruukku
Tervetuloa Madeiralle, Atlantin kelluvaan kukkaruukkuun!
Funchalilla, Madeiran pääkaupungissa, on ihastuttava kasvitieteellinen puutarha, joka aikoinaan toimi yksityisen perheen kotina ja puutarhana. Sisäänkäynnissä meidät vastaanotti kukkivat atsaleat ja valtavan suuri kuningasmagnoliapuu. Käytävän toisella puolella puolestaan valtava peikonlehtipuu ojenteli oksiaan. Itselläni ei ollut kameraa mukana, joten muutama otos tuli miehen kännykkäkameraan.
Kapeat käytävät oli rakennettu pienen pienistä meren hiomista rantakivistä. Puutarha sijaitsee rinteessä, joten portaita riitti ja samoin kauniita yksinkertaisia köynnöskehikoita ja -pergoloita.
Rinteiltä laskettelimme kelkoilla takaisin kaupunkiin. Kelkan ohjaajan työ on arvostettua ja pojat perivät isiltään tuon vauhdikkaan ammattipestin.
Funchalilla, Madeiran pääkaupungissa, on ihastuttava kasvitieteellinen puutarha, joka aikoinaan toimi yksityisen perheen kotina ja puutarhana. Sisäänkäynnissä meidät vastaanotti kukkivat atsaleat ja valtavan suuri kuningasmagnoliapuu. Käytävän toisella puolella puolestaan valtava peikonlehtipuu ojenteli oksiaan. Itselläni ei ollut kameraa mukana, joten muutama otos tuli miehen kännykkäkameraan.
Kapeat käytävät oli rakennettu pienen pienistä meren hiomista rantakivistä. Puutarha sijaitsee rinteessä, joten portaita riitti ja samoin kauniita yksinkertaisia köynnöskehikoita ja -pergoloita.
Rinteiltä laskettelimme kelkoilla takaisin kaupunkiin. Kelkan ohjaajan työ on arvostettua ja pojat perivät isiltään tuon vauhdikkaan ammattipestin.
tiistai 8. marraskuuta 2011
Vihdoinkin
Tiedätkö, mikä tässä kuvassa on?
Sadevesikourua on siinä näkyvissä.
Tässä näkyy sadevesikourujen tuet. Kourut sitten siihen päälle.
Näitä on odotettu kesästä lähtien. Rännimiehillä on pitänyt kiireitä. Onneksi ehtivät meille ennen ensilumia.
Lehtipuut ovat jo paljaita.
Silmä alkaa hakea jo havupuiden vihreää.
Luulin jo korjanneeni kaikki mukulat puutarhasta, mutta tänään törmäsin daaliaan.
Komeamaksaruohot ovat vielä upeasti kukassa.
Jalohortensia työntää vielä uutta kukintoa.
Keto-orvokki on löytänyt tiensä väriminttujen väliin.
Sadevesikourua on siinä näkyvissä.
Tässä näkyy sadevesikourujen tuet. Kourut sitten siihen päälle.
Näitä on odotettu kesästä lähtien. Rännimiehillä on pitänyt kiireitä. Onneksi ehtivät meille ennen ensilumia.
Lehtipuut ovat jo paljaita.
Silmä alkaa hakea jo havupuiden vihreää.
Luulin jo korjanneeni kaikki mukulat puutarhasta, mutta tänään törmäsin daaliaan.
Komeamaksaruohot ovat vielä upeasti kukassa.
Jalohortensia työntää vielä uutta kukintoa.
Keto-orvokki on löytänyt tiensä väriminttujen väliin.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)