Kevättä

Kevättä

TERVETULOA! Tunnelmia ja kuulumisia Vironperän huoneista ja puutarhoista.


maanantai 31. maaliskuuta 2014

Puutarhahaaste

Sain Leena Lumilta haasteen, jossa vastataan puutarhaa koskeviin kysymyksiin. Kiitos Leena!


1. Minkä kokoinen puutarhasi on? Minkä ikäinen ja millä vyöhykkeellä?
Vironperän puutarha on ehkä noin hehtaarin kokoinen. Kokoa on vähän vaikea arvioida, koska puutarhaa ympäröi metsä ja pellot ja puutarha tuppaa leviämään molempiin suuntiin. Se sijaitsee vyöhykkeellä 1b ja on lehtoa ja lehtomaista kangasta.
Puutarha on alkanut muotoutumaan 50-luvulla. Tuolloin Johannes ja Kaarina Virolainen istuttivat tontille omenapuita, syreenejä ja herukkapensaita. Noista ajoista puutarha on kuitenkin aika tavalla muuttunut.


2. Kuinka kauan olet ollut puutarhaharrastaja ja miten innostus puutarhaan syntyi?
Helsinkiläislapsena vietin kesät mummin puutarhassa Pohjanmaalla. Tuolloin rakastuin puutarhaan. Sain pätkän mansikkamaata omaan hoitooni. Se tuntui suurelta luottamukselta ja kastelin mansikoita ahkerasti. Sittemmin aikuisena olen perustanut Espooseen muutaman pienen rivitalopihan muuttaessamme kodista toiseen.
En koskaan kyllästy kasvun ja kauneuden ihmeeseen.


3. Minä vuonna aloitit bloggaamisen ja mikä siinä on mielestäsi parasta?
Bloggaamisen aloitin huhtikuussa 2010. Alun perin pidin ajatuksesta, että puutarhasta ottamani kuvat ovat jossakin tallella ja ehkä jossakin järjestyksessä. En ole saanut liimattua perhekuvia valokuva-albumeihin. Tällä tavoin edes puutarhakuvat säilyvät jossakin järjestyksessä.


4. Mitkä ovat blogisi tärkeimpiä teemoja?
Puutarha, puut ja kasvit. Toki on juttuja, mitä Vironperällä tapahtuu tai omista matkoistani.


5. Kuinka monta henkeä käy blogissasi kuukausittain?
Noin 2000- 2500 henkeä.


6. Miten blogisi nimi syntyi?
Rakkaudesta Vironperään....siinäpä se.


7. Mitä asioita kerrot blogissa itsestäsi - mitä et?
En pidä tätä blogia itseni tilitysblogina. Tekemisistäni puutarhassa kyllä kerron, vaikka en aina onnistukaan aikeissani.


8. Laita linkki tai kuva ensimmäiseen postaukseen.
Tämä oli ensimmäisen postaukseni ensimmäinen ja ainoa kuva.


9. Mikä on mielestäsi paras tapa hankkia lukijoita ja kuinka tärkeää on, että muut lukevat blogiasi? Onko blogin tärkein tehtävä olla itselle puutarhapäiväkirja/lukupäiväkirja?
Tiedän, että arpajaiset on tapa hankkia lukijoita blogille. Osallistun mielelläni muiden arpajaisiin, mutta en ole itse vielä järjestänyt ainuitakaan. Ehkä joskus aktivoidun tässä asiassa. Minusta on mukavaa, kun ihmiset kommentoivat blogiani. On mukavaa käydä keskustelua ja oppia muilta harrastajilta. En ehkä sitten ole niin kilpailuhenkinen, että haluaisin kasvattaa lukijakuntaani.


10. Mikä on suosituin blogikirjoituksesi?
Lyhyt kirjoitukseni mantsurian jalopähkinästä vuonna 2010. Silloin se oli vielä pieni. Nyt se on noin neljä metriä korkea ja kolme leveä. Se kasvaa lähes yhtä paljon leveyttä kuin pituutta.


11. Onko blogissasi kaupallisia tai muita yhteistyökumppaneita?
Ei ole.


12. Kuinka paljon aikaa viikossa käytät blogisi tekemiseen? Muiden blogien lukemiseen?
Keskimäärin kaksi tuntia viikossa tekemiseen ja pari kolme tuntia muiden blogien lukemiseen.


13. Kerro parhaat vinkkisi aloittelevalle bloggaajalle?
Muita on turha matkia. Tee niin, kun sinusta itsestäsi parhaimmalta tuntuu. Pikkuhiljaa opit ottamaan kuvia ja kirjoittamaan blogia. Tekemällä oppii!


14. Halutessasi laita kuva itsestäsi tai puutarhastasi.
Tämä kuva on viime kesältä tammien istutusurakasta. Siinä se piha työntyy vaihteeksi pellolle ja muuntuu pikku hiljaa puistoksi.


Tästä saa napata haasteen itselleen se, kuka tuntee kutsumusta tähän aiheeseen - olkaa hyvät!

sunnuntai 23. maaliskuuta 2014

Puutarhaleffassa


Viikonloppuna kävin puutarhaleffassa. Virpi Suutarin Eedenistä pohjoiseen oli saapunut jo Lohjalle. Siinä kuvattiin kuuden hyvin erilaisen pariskunnan elämää puutarhassa. Pariskuntien toisella puoliskolla oli erittäin intohimoinen suhde puutarhanhoitoon. Se ei voinut olla vaikuttamatta toisenkaan. Oli hauska katsella, miten puolisot suhtautuivat asiaan. Moni tarttui itsekin lapionvarteen tai sitten antoi toisen vapaasti puuhata omiaan luomakunnassaan.
Puutarhat olivat myös hyvin omanlaisiaan. Jotkut laajenivat vuosi vuodelta ja niissä puuhailtiin määrätietoisesti aamuvarhaisesta yömyöhään. Jossakin puutarhassa annettiin kasvuston levittäytyä puiden siimeksessä oman viisauden mukaisesti. Puutarhan rakentaminen oli osalle myös terapeuttista. Rakkaus puutarhaan ja puolisoon oli kuitenkin elokuvan yhdistävä tekijä. Elokuvasta jäi hyvä mieli...


Pihastamme suli lähes kaikki lumet lauantaina. Tarkoitus oli viikonloppuna leikata omenapuut ja marjapensaat. Mutta flunssa sekoitti kuviot. Pienelle metsäretkelle sentään päästiin suloisessa auringonpaisteessa.


maanantai 17. maaliskuuta 2014

Täysikuu ja lunta maassa


Viime yönä saimme ihailla täyttä kuuta. Toivottavasti ihmiset saivat nukuttua. Keskiyöllä kuvailimme lumiselta parvekkeelta kuuta.
Täysikuun jälkeen pienenevän kuun kaudella on turha istutella siemeniä ellei sitten kylvä porkkanoita tai muita mullan alla kasvatettavia vihanneksia.


Viime viikolla keräsin hevoskastanjan alta kulhollisen kastanjan siemeniä ja istutin ne lavakaulukseen. Tapanani on kylvää perennan ja puun siemiä vihannesten väleihin. Siellä ne saavat itää ja kasvaa rauhassa juuresten ja vihannesten väleissä. Saa nähdä itävätkö nämä! Pentti Alanko kertoo uusimmassa Viherpihalehdessä, että hän kylvi hevoskastanjan siemenet syksyllä savimaahan. Näistä yksikään ei itänyt. Sen sijaan lehtikompostin viereen päässeet hieman lehtiä peitokseen saaneet siemenet itivät kaikki.


Toissa syksynä istuttamassani peikonpähkinässä on silmuja. Se on juurtunut hyvin. Sen sijaan sen viereen päässeessä Susan-magnoliassa ei näy yhtään elämää. Mutta en heitä toivoa. Se voi vielä puskea juuresta uutta elämää.

Kymmenen vuotta sitten Ruotsista tuodussa magnoliassa, joka on moneen kertaan kuivunut ja sinnitellyt, on nyt pienet silmut latvassa. Saa nähdä saanko sitä kukkimaan.

keskiviikko 12. maaliskuuta 2014

Terassitouhuja


Lämmin sää jatkuu, joten uskallan koristella terassia. Keräsin pajuja ja lepän oksia jo aiemmin. Pajut lähtivät sisätiloissa  kasvattamaan kissoja rivakasti ja kissojen kuoret napsahtelivat pitkin keittiön pöytää. Lepän painavat oksat lepattavat mukavasti pihalla.


Siemenpussit saapuivat. Kylmäkäsittelyä vaativat siemenet nostin terassin pöydälle. Viinirypälepakkaukset ovat käteviä siemenkasvatuksessa.


Tällä viikolla on vielä lauantaihin asti aikaa kylvää perennojen ja kesäkukkien siemeniä sisälle kuukalenterin mukaan. Seuraavaksi sitten vasta parin viikon päästä.


Siemenestä se uusi kevät taas alkaa!