Kerroin jo taannoin Vironperän sisäntulon uudistamisesta. Valtava tuoksuvatukko raivattiin ja sain jälleen neitseellistä tilaa uusille istutuksille. Syksy on mitä mainiointa istutusaikaa. Aloitin projektin istuttamalla 220 tulppaaninsipulia. Ne kaikki olen haudannut tuohon penkin keskustaan. Alkuperäinen ideani oli istuttaa pääasiassa valkoinen kukkapenkki, mutta asioiden edetessä vapaamuotoisesti penkistäni on tulossa jälleen aikamoinen sillisalaatti. Huomatessani tilanteen jälleen kerran riistäytyneen innostuksissani yritin pelastaa tilannetta istuttamalla tuohon etualalle kolme kartiovalkokuusta. (Picea glauca 'Conica'). Jospa ne hieman ryhdistäisivät lajirunsauden kirjoa.
Talon sisäänkäynti on pohjoiseen, joten penkin alareuna on vähintäänkin puolivarjoinen alue ja yläpäässä aurinko paistaa ainakin yli puolen päivää.
Tämä kuva on otettu sisäänkäynnin puolelta. Kuvassa keskellä näkyvät nuo kartiovalkokuuset. Niiden edessä on arovuokkoja, joiden edessä puolestaan on valkeita narsisseja ja kolmilehtiä. Oikeassa reunassa on kuunliljarivistö Francee. Sen väleihin piilotin piparminttutulppaaneja. Kuusien vasemmalla puolella on mustaselja 'Black Beauty', karvakonnanliljoja ja triteleiaa.
Kuusten yläpäähän olen istuttanut toistakymmentä pienenpientä purppuraluppiovauvaa. Ne ovat tämän kevään siementaimia. Toivon, että ne selviytyvät hengissä talven ylitse. Muitakin vauvoja on penkkiin löytänyt tiensä - mm. törmäkukat ja pari valkohorsmaa. Lehtoängelmiäkin istutin valeistutukseen. Siirrän sitten muualle jos selviävät.
Törmäkukkien väliin pääsi kolme madonnnanliljan sipulia. Ne työntävät uutta kasvustoa kylmän syyssään keskellä. Kannoin eilen jyhkeän patteriston tammen ja vaahteran lehtiä niiden suojaksi, mutta tämän päivän raivoisa tuuli oli riisunut nämä neidot ilkosilleen. Huomenna täytyy kehittää jokin järeämpi tekniikka neitojen suojaksi.
Jokaiseen uuteen penkkiin siirrän taimia pursuavista vanhoista kukkapenkeistä. Tähän olen siirtänyt valkoalpien lisäksi valkeita myskimalvoja ja pioneja.
Laakerikirsikka saa kokeilla, kuinka hyvin selviää nyt talvesta ulkosalla. Vähennän koko ajan sisällä talvetettavien kasvien määrää. Sen edessä on näkyvissä kolme kerrotua valkeaa jouluruusua. Ne kukkivat ensmmäisenä keväällä, jos kaikki menee niinkuin toivon. Tuonne väleihin on piilotettu kirjopikarililjoja ja kesälumipisaroita. Penkkiä reunustaa varjohiippoja, jotka ovat jo lehtensä riisuneet. Laakerikirsikan takana penkin reunuksena kasvaa haltiankukkia.
Peikonpähkinän kohdalla reunuskasveina kasvaa valkotäpläimiköitä ja penkin yläpäässä auringossa mirrinminttuja. Ylimpänä auringossa asustaa kolmekymmentäsenttinen tarhakultasade. Sen viereen valitsin punalehtisiä kasveja, maksaruohoja ja keijunkukkaa 'Purple petticoats'. Näitä taas hieman kevensin muutamalla harmaakurjenpolvella.
Kuvassa näkyy tuo upean purppuranvärinen keijunkukka. Keijunkukkiin hullaannun vuosi vuodelta enemmän.
Valitsin sisääntuloon myös pari puuvartista syksyn kaunotarta. Kuvassa on pallesorvarinpensas, joka vielä koostaankin huolimatta antaa esimakua tulevien syksyjen väriloistosta. Toinen valintani on edellisen serkku, euroopan sorvarinpensas.
Keväisiä herkkiä sulottaria ovat puolestaan keltaisena kukkivan tarhakultasateen lisäksi myös vaaleanpunaisena kukkiva magnolia Susan. Toivon etteivät nämä immet kovin krantuiksi heittäytyisi vaan paljastaisivat loistonsa meille ihateltavaksi jonakin tulevana keväänä. Niistä jään haaveilemaan ja odottelemaan tämän tulevan pimeän ja kylmän kauden ajaksi.