Ensilumi sataa nyt. Lumisade alkoi jo illalla. Koko yön satoi lunta. Heräsimme kummallisiin ääniin. Toisaalta oli ihan hiljaista ja aina välillä kuului kummallinen tömähdys. Myöhemmin tajusin, että lumikuorma valui peltikatolta maahan aavemaisesti tömähtäen.
Talossa oli viileää aamulla. Sähköt olivat pois päältä. Luimme Hesaria kynttilän valossa. Kello yhdeksältä saimme sähköt takaisin yli seitsemän tunnin jälkeen.
Mönkijän neliveto ei toimi raskaassa lumessa. En päässyt aamujoogaan. Onneksi aamulla ei ollut töihin lähtöä. Mies laittoi jo illalla traktorin akun latautuman. Ehkä laturissa on jokin vika, kun se ei ole ladannut. Luotan siihen, että vielä tämän päivän aikana pääsemme ajamaan ulos pihalta.
Lumi on erittäin vetistä ja raskasta. Kaikki parimetriset pensaat pihalla ovat painuneet aivan kasaan. Sen lisäksi kolmi-nelimetriset jasmikkeet ja syreenit ovat taipuneet kumoon.
Kaiken järkytyksen keskellä näkyy myös kauneutta, kuten nämä orapihlajan marjat.
Jään sisätiloihin odottelemaan kelin paranemista.
Ehdin keräämään ennen pakkasia lumimarjoja ja ammin kukintoja mininiityltä.
Myös parimetriset lumimarjapensaat retkottavat nyt maata myöden. Luonnolla on tapana toipua.