Talvenkylmää karkottaakseni ryhdyin tutkimaan kesäkuvia.
Tällä kertaa keräsin kuvia yllättävistä kavereista, joita löysin kukkapenkeistäni.
Niinkuin nämäkin tässä. Yksi syysvuokoistani tykästyi punahattuun. Siinä ne kaulailivat sitten jonkun viikon.
Syksyllä piilottelen sipuleita sokkona niihin paikkoihin, mistä nyt vaan ikinä tilaa löytyy. Kesällä voi sitten todeta, että olipas hauska paikka liljoille löytää naapuriksi maanpeiteruusu The Fairy.
Mukava yllätys oli huomata musta tulppaani keltakotakuusaman kyljessä.
Useimmissa kukkapenkeissäni alkaa olla tilanahtautta. Pensaat kasvavat leveyttä ja perennat leviävät. Tässä jalopähkämö lähentelee japaninangervoa. Näyttävät kyllä ihan tyytyväisiltä.
Nuo vallattomat sormustinkukat kulkevat ihan minne tahansa niitä huvittaa. Tämä yksilö on tykästynyt valkeaan pioniin.
Marskinlilja nousee päivänkakkaroiden keskeltä. Useista istutetuista liljoista tämä oli yksilö, joka koskaan löysi tiensä mullan lävitse. Olisivatko päivänkakkarat houkutelleet tämän noin uhkarohkeaan temppuun? Nuo päivänkakkarat ovat täysin kurittomia. Vaeltavat ihan minne haluavat ja liikkuvat vielä koko suvun voimin. Tähän penkkiin en niitä alunperinkään kutsunut. Mutta hellyin kuitenkin ja annoin väliaikaisen muuttoluvan.
Hienoa löytää sopivat kaverit.
VastaaPoistaHannele, kaveri on aina kiva. Sitä on niin mukava katsella kaveruksia.
PoistaIhana kuvasarja! Todella kivoja, kesäisiä kukkakuvia on aina kiva katsoa, mutta nämä olivat suloisia ja yllättäviä. Musta tulppaani ja kotakuusama on dramaattinen kuva, liljassa ja ruusussa hyvä kukkien kokoerosta syntynyt kontrasti. Marskinlilja on urhea! Koska se kaipaa hiekkamaata, en ole uskaltanut sitä laittaa, mutta ehkä vanhan talon edustalla on sopivan hiekkaista tai ainakin vähemmän savista kuin muualla. Se on nyt kuoppainen paikka ja on tulevaisuudessakin, kun viemäri ja sähkökaapeli vedetään. Niiden jälkeen voi sitten istuttaa ja aion kokeilla onneani tuon kanssa!
VastaaPoistaIhanat kakkarat, se ovat todellakin kurittomia kakaroita, mutta niin ilahduttavia!
Salla, joskus on mukavaa vaan sulkea mielestään kylmät ja pimeät kelit. Ja sitten voi uppoutua kauniiden kuvien ääreen ja muistella niiden myötä suloista kesää.
Poistakauniita yhdistelmiä!
VastaaPoistaSussi, yhdessä viihtyviä kavereita on hauska kuvata!
PoistaIhania kuvia kukkakavereista!
VastaaPoistaKyllä näitä tähän aikaan vuodesta kelpaa katsella!
Minttuli, onneksi kesää löytyy kuvissa. Saa mielenkin iloiseksi.
PoistaMinäkin istutin joskus monta marskinliljaa, eikä yksikään noussut. Siihen loppui intoni siihen kukkaan..
VastaaPoistaSatu, marskinlilja pitää aika hiekkasesta maasta. jos tonttisi on savea, niin syy on siinä.
PoistaNäistä yhdistelmistä vois keksiä jotain kuvablogia tai muuta..
VastaaPoistaIrene, jännä kuvasarja näistä toisiinsa ihastuneista kukista!:DDD
VastaaPoistaMiellyttävää uuden viikon alkua sinulle!<3333
Onpa syysvuokko kaunis, mutta musta tulppaani on kohtalokkain.
VastaaPoistaSormustinkukkien vaellusta on lumoavaa seurata.
Sekoitin yhtäkkiä marskin liljat ritarinkannuksiin ja olin vastata 'väärin', mutta siis nyt, että minulla ei ole marskinliljaa, mutta muutaman vuoden oli upea penkki ritarinkannuksista. Sitten ilm. talvi vei, sillä muuta syytä en löydä.
Minullahan on ne suutelevat vai peräti rakastelevat keltakurjenmiekat. Se kuva oli mukana siinä Viherpiha -lehden jutussani. Oli hauskaa, kun sanoin kuvaajalle, että 'kohta nuo kaksi...' ja sitten mentiin kahville ja odoteltiin. Kun palasimme, ne olivat tiukassa suutelossa.
Voi kuinka kesäistä!
VastaaPoistaMulla on myös liljojen parina The Fairy-ruusuja ja passaavat toisilleen todella mainiosti.
Päivänkakkarat ovat kyllä ihan mahdottomia;välillä niitä sitten keräilen isoiksi kimpuiksi maljakkoon,kun kasvavat jonnekin minne en niin niitä haluaisi,mutta häviämään niitä ei kovinkaan helpolla saa :)
Suloisia pareja ja kauniita väriyhdistelmiä!
VastaaPoistaPirkko, haa, olet dramatiikan ystävä selvästi!
VastaaPoistaMinulla on vielä jotakin mukuloita kiinni tuolla maassa. Saa nähdä, koska kaivat itsekkin rautakangen esiin.