Kuva on otettu kolmessa osassa, koska en saanut ryijyä mahtumaan yhteen kuvaan. Se on kolmisen metriä pitkä.
Ryijy on noin satavuotias. Se on valmistettu Etelä-Pohjanmaalla isoäidilleni luultavasti häälahjaksi. Arvioisin, että se on tehty 1910-luvulla ja tiedän, että sen on kutonut mummoni isosisko. Lanka on kehrätty itse omista lampaista ja värjätty kotikonstein. Tuo ruskea väri on saatu sipulinkuorista ja sininen mustikoista. Ryijyn yläosassa on kuvattu neljä peuraa. En tiedä, onko malli saatu jostakin sen aikaisista lehdistä vai onko suunnittelu omaa käsialaa. Saattaisiko joku tietää enemmän?
Muistan, että ryijyä säilytettiin mummolan isossa kammarissa, joka oli jonkinlainen vierashuone. Huonetta ei lämmitetty niin usein kuin arkikäytössä olevia huoneita. Ryijy oli seinällä, mutta sen alaosa laskeutui sohvan päälle ja sieltä edelleen lattialle. Sittemmin ryijy periytyi heidän vanhimmalle tyttärelleen, kummitädilleni. Häneltä sain tuon aarteen kotiini. Meillä se mahtuu riippumaan suorana seinällä.
Rakkaan romun viestikapulan ojennan edelleen
Mäntylään ja Korppien taivaan alle. Olkaat hyvät!
Mahtava!
VastaaPoistaHannele, itse tehty perintökalu on mielestäni kodin merkittävintä esineistöä.
PoistaAivan ihana ryijy!
VastaaPoistaMikä onni sinua on kohdannut, kun sait sen seinällesi.
Irmastiina, ryijy on minun mielestäni todella ihana. Olenhan tuijotellut sitä jo pienenä mummoni vieraashuoneessa, joka otettiin käyttöön vaan suurissa pidoissa ja juhlatilaisuuksissa.
PoistaOikea aarre! Sen tekemiseen on mahtanut kulua työtunteja.
VastaaPoistaSussi, tuon ryijyn tekemiseen on kulunut monta erilaista työvaihetta alkaen lampaiden keritsemisestä. Itse en edes kaikkia työvaiheita tunnista. Muistan, että oma mummoni vielä keritsi kesälampaamme.
PoistaVoi miten upea! Ja itse värjätyt langat, ja se, että tiedät tekijänkin. Voisin selailla vanhoja kädentaitokirjojani 1900-luvun alkuvuosilta, ne ovat kaupungissa, kun seuraavan kerran siellä olen, jos niissä olisi jotakin tuon tapaista.
VastaaPoistaSaila, jos sinulla on vanhoja kädentaidonkirjoja niin olisi tosi mukavaa jos ehtisit niitä selata. Itselläni ei sellaisia ole ja olin koulun käsityötunneilla se kaikkein onnettomin tumpula viimeisessä penkkirivissä. Rijyistä en sen enempää tiedä, mutta koskaan en ole missään nähnyt tätä ryijyä aiemmin.
PoistaKiitti! Lähdenpä penkomaan navettaa...
VastaaPoistaPs. Hieno ryijy!
Minttu, ole hyvä vaan! Navetoista usein löytyy monia ihanaisia aarteita. Odotan innolla!
VastaaPoistaSepäs oli innoittavaa. Valmista tuli jo: http://korppientaivaanalla.blogspot.fi/2012/09/rakas-romu.html
PoistaMinttu, oletpas nopea käänteissäsi! Ihana vanha rautasänky!
PoistaHei,sinulle on blogissani haaste,joten käyppäs hakee:)
VastaaPoistaTansku, kiitti haasteesta. Keittiötä olisi nyt sitten seuraavaksi kuvattava.
PoistaMäntylän mummi, luulen, että tämä yksilö ei ole toiminut vihkiryijynä. Ei siis ainakaan tietääkseni.
VastaaPoistaEdunsaajat ovat onnellisia ja niin näyttää olevan seuraava sukupolvikin.
Tiesin, että sinulla niitä ihanuuksia piisaa.
Hieno ryijy, ja tosi harvinainen malli: tuollaista en ole missään nähnyt!<33333
VastaaPoistaAili, jotenkin minusta tuntuu siltä, että sinä kyllä tiedät ryijyistä yhtä sun toista. Jos sinäkään et ole tuota nähnyt, niin liekö tuota mallia sitten missään muualla olenkaan.
VastaaPoistaOlisi hienoa nähdä tästä vielä kokonaiskuva! Ei ole koskaan tullut moinen vastaan.
VastaaPoista