Kevättä

Kevättä

TERVETULOA! Tunnelmia ja kuulumisia Vironperän huoneista ja puutarhoista.


maanantai 15. kesäkuuta 2015

Akileijat vaeltavat


Ihmettelen, mistä nämä valkoiset lehtoakilleijat löysivät tiensä yläpihan metsikköön.


Jostain syystä juuri valkoiset akilleijat tuntuvat vaeltavan meillä kaikista eniten. Ehkä seuraavaksi eniten siniset. Niitä löydän myös paikoista, joihin en niitä ole kylvänyt.


Vaaleanpunaisen akileijan siemeniä olen kylvänyt muuutamaan kukkapenkkiin. Nämä avautuvat nyt pionipenkissä. Ne ehtivät ennen pioneja. Dramaattisessa kukkapenkissä onkin sitten sekä mustia että valkeita.

Eilisessä sateessa minua odotti yllätys. Pari vuotta sitten istuttamaani kaljukultasateeseen on nyt ilmestynyt ensimmäinen roikkuva kukinto, joka tosin vielä on nupulla. Luulin, että tätä ihmettä saisi odottaa useammankin vuoden. Saman tien lensi suojaverkko pois, jotta pääsen sitä ihailemaan paremmin. Nämä ovat pupun ruokalistan suosikkeja, joten tätä olen suojannut tähän asti. Ehkä se löytää jo jotakin muitakin herkkuja maastosta.


Kultasateen juurella kukkivat valkoiset  juhannushyasintit ja siniset mirrinmintut.


Telliman pirteät punaiset kukkavanat sulostuttavat sekä särkynyttä sydäntä että tuoksumataraa.


Piparjuuri kukkii suurin valkoisin kukinnoin omenapuun alla.


Terassin maljakoissa on tällä viikolla lupiineja.
Leppoisaa Juhannuksen alusviikkoa!


17 kommenttia:

  1. Oi miten kaunista puutarhassasi on!!!
    Ja hienoja akileijojakin, upeaa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Akileija, lähinnä lehtoakilleijaa meillä on. Ei ole mitään erikoisia yksilöitä niinkuin sinun puutarhassasi. Nyt alkaa akileijojen juhlakausi.

      Poista
  2. +
    Minun valkoina akileija suuttui kun annoin siitä osan yhdelle perinnekukkien keräilijälle, hävi kokonaan minun kukkamaastani sitten.
    Ihana tuo kaljukultasateen nuppuvarsi. siihen tulee paljon kukkia. Ja nuo muut hennot kukat, ihme kun pysyvät näissä tuulissa pystyssä.
    Ihana juhannus viikkoa kun niin paljon kukkia kukkimassa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mummeli, eikö akileijoja ole vaikea jakaa, koska siinä on niin pitkä juuri. Ihmeellistä, että se ei ollut siementänyt. Vai leikkaatko kukat heti, kun ne ovat kukkineet?
      Kaljukultasateen kukat ovat vähän samannäköisiä kuin sinisateen, mutta keltaisia. Ihailen noita Keski-Euroopan ja Englannin puutarhoja, joissa sinisateet (wisteriat) kiipeilevät pitkin seiniä.

      Poista
  3. Akilleijat ovat niin itsepäisiä ja samalla ihania. Tai ehkä ne ovat niin uteliaita kun siirtyvät villisti paikasta toiseen. Meilläkin akilleijat ovat valloittaneet lähes joka kolkan potagerissa, kun en ole hennonnut kitkeä heidän ihanuuksiaan =) Voi mikä onnenpotku. Minäkin olen luullut, että kultasateen kukintaa saa odottaa vuosia ja vuosia. Meilläkin on siis toivoa kultasateen suhteen =) Ompas tuo tellima ihastuttavan näköinen. Mukavaa juhannusviikkoa Sinulle

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jori, ihanat itsepäiset tutkimusmatkalaiset nuo akilleijat!
      Hanki vaan tuo kultasade. Se varmasti viihtyy hyvin pihassasi. Ei tarvitse odottaa eläkeikäään asti kukintoa odotellessa.

      Poista
  4. On sinulla kukkia....aivan ihanaa..:) Mukavaa juhannuviikkoa, myös sinulle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Irmastiina, voi tätä kesän ihanuutta, kun kukkia vaan puskee joka penkistä. Alkukesän sade on hoidellut paremmin kukkia kuin emäntänsä aiempina kesinä.

      Poista
  5. Juhannushyasintti ja tellima ovat minulle ihan uusia tuttavuuksia.

    Todella kauniit kuvat!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sussi, eivät nuo minullakaan ole montaa vuotta olleet. Kiva hommata aina välillä uusia tuttavuuksia kokeiluun.

      Poista
  6. Tellima näyttää herkän kauniilta ja onpa sillä hauska nimikin, mitä lie tarkoittaa. Akileijat on mun suosikkeja, etenkin sitten kun alkavat risteytymään, ikinä ei tiedä mitä tuleman pitää.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Katja, tellimalla on hauskat pitkät kukkavanat. Nimestä en osaa kertoa en enempää.
      Meillä ei kait sitten ole tarpeeksi akilleijoja, kun eivät ole vielä risteytyneet keskenään. Niitä kyllä tekee mieli lisätä. Ne kukkivat kivasti tulppaanien ja pionien välissä, jolloin ehkä on vähän hiljaisempaa kukkimisrintamalla.

      Poista
  7. Ihanat suamen färit, nuas juhannushyasintiis ja mirrinmintuuus. Eikös oo mukavaa, ku löytää jonku orottamattoman positiivisen yllärin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Navettapiika, on kyllä tosi sykähdyttävää, kun puutarha yllättää mukavalla tavalla. Se nimittäin kyllä voi yllättää joskus epämukavastikin. Mutta, koskaan asiat eivät mene niinkuin itse ajattelet ja suunnittelet.

      Poista
  8. Meillä akileijat vaeltavat sinne sun tänne. Ei haittaa, hyvä vaan kun kukkivat. Hirmuisen tuulisia ja kylmiä päiviä on ollut, yksi yö oli jopa autojen katot kuurassa...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eeviregina, juu, tänä keväänä on tuullut ja myrskynnyt ihan poikkeuksellisesti. Kylmääkin on ollut, mutta ei meillä varmaankaan ihan yöhalloja ole ollut. Sadetta on myös tullut kiitettävästi.

      Poista
  9. Akileijat kukkivat juuri sopivasti, kun tulppaanit lopettelevat. Kauniita, herkkiä näkymiä!

    VastaaPoista