Visiitti Arboretum Magnoliaan

Eilen illalla astuin tästä portista sisään. Pääsin Arboretum Magnolian opastetulle kierrokselle. Paikka sijaitsee Lohjan järven toisella puolella, Karkalinniemessä. Arboretumin emäntä Suvi Pohjola-Stenroos esitteli meille arboretuminsa suurimpia puulajeja. Kolmen hehtaarin alueelta oli valittava, mitä ehtii esitellä vajaassa kahdessa tunnissa.

Kaikki alkoi siitä, kun Suvi rakastui yli kymmenen vuotta sitten samettisumakkiin. Sitten se olikin menoa, eikä loppua ole näkyvissä. Kaikki on koettu kantapään kautta ja tässä puutarhassa on ymmärretty kasvupaikan merkitys. Oikea kasvi oikealle paikalle ja huolellinen kasvualueen perustaminen ovat tämän puutarhan ohjenuoria.

Alue on laaja ja siellä on valtavat korkeuserot. Mutta rinteissä monet ulkomailta peräisin olevat kasvit hyvin viihtyvätkin. Arboretum sisältää erilaisia polkuja. Kuvassa näkyvästä portista astutaan japanilaiseen puutarhaan.

Suvi ja miehensä Esa ovat opiskelleet japanilaisen puutarhan filosofiaa ja se istuu hyvin suomalaiseen havupohjaiseen järvimaisemaan.

Rinteessä lämpimien kallioiden syleilyssä on itse magnoliapolku. Isäntäväki kasvatti itse Mustilan taimistolta saadut magnoloiden alut kesämökin suojissa. Kun ne olivat vahvistuneet, ne pääsivät ulos. Ne kukkivat keväisin upeasti.
Kuvassa on riippakatsura, johon ihastuin iki hyväksi.

Jokilaakson rantamilla kasvaa  myös erilaisia perennoja ja pensaita, joihin emme ehtineet juurikaan paneutua.

Polut ovat todella hyvin hoidettuja ja puiden väliin on jätetty riittävästi kasvutilaa. Omassa puutarhassani en ole selvästikään osannut arvioida sitä, kuinka paljon kasvit ja varsinkin puut vievät tilaa. Puiden ympärille on istutettu maanpeiteperennoja ja vähän korkeampiakin perennoja hyvin kauniisti. Tämä puu tässä on jokin niistä trumpettipuista - luultavimmin keltatrumpetti, joka kukki parhaillaan.

Puutarhassa on runsaasti eksoottisia puita, mm. kiinanliljakanukka, mantsurian jalopähkinä, vaaleanpunainen hevoskastanja, sahalininkorkkipuu, kolmioka, kesälaakeri, coloradonheisiangervo, tuoksuepolettipuu ja monia vaahteroita, azaleoja ja rodoja.
Kaikkein harvinaisin ja mystisin on kuitenkin japanin pagodipuu, sophora japonika, joka on kuvassa.

Tässä paikassa on tehty paljon intohimoista työtä pieteetillä. Huolto- ja pysäköintialueetkin on esimerkillisesti hoidettu ja koristettu erikoisvaahteroin. Kuvassa on luultavimmin huntuvaahtera.

Sen lisäksi, että Arboretumissa asuu kasviystäviä, niin ei kierroksella voi välttyä huomaamasta, että kissat ovat myös isäntäväen sydäntä lähellä.
Menetin sydämeni tähän arboretumiin ja voin kuvitella, kuinka kaunis se on erityisesti alkukeväästä ja syksyn ruska-aikana.