Elokuu näkyy pihassamme. Valtavat ruttojuurikasvustot vaihtavat väriä heleän vihreästä ruskeaan. Vielä vihreä väri on voitolla, mutta jo viikon päästä nuo suuret lehdet ovat ruskeita ja alkavat käpristymään. Kesästä luopumisen prosessi on käynnistynyt.
Onneksi kukkapenkeistä löytyy vielä runsaasti kukkijoita.
Elokuu on liljojen juhlaa ja neilikkaruusut kukkivat runsaasti taustalla.
Lavakauluksissa sato kasvaa ja kypsyy.
Mustikoita on saanut jo jonkin aikaa kerätä. Olen peittänyt ne verkon alle varmistaakseni sadon.
Auringonkukat ovat vielä nuppuisia. Niitä kylvän joka vuosi myös lavakauluksiin.
Kruunutillit ja tillit kasvavat. Tilliä saksin salaatin lisäksi myös perunaveteen.
Jonkun sortin samettikukkaa löytyy laatikoistani vuosittain.
Lehtikaaleista, mustakaaleista ja parsakaaleista en saa hyvää satoa tänä vuonna. Kaalikoit iskivät keväällä. Niihin en ollut varautunut. Pihakäenkaali saa värittää laatikoita. Se on helpoo nyhtää pois jos se innostuu liikaa leviämään.
Härkäpapua ja punaista taitepapua olen kylvänyt tänä keväänä.
Latva-artisokka oli uusi kokeiltava lajike.
Terassin portailla kasvaa suurissa ruukuissa tomaatteja, kesäkurpitsaa, vihannesportulakkaa ja joitakin yrttejä.
Kerään maljakkoon elokuun värejä. Dramaattisen tumma pärskäjuuri saa vierelleen hohtavan keltaisia päivänliljoja. Valitsen keventäjäksi valkoisia syysleimuja ja yhden vaaleanpunaisen jaloangervon. Niissä silmä lepää sisätiloissa.
Tämä on nyt aikaa, kun pikkuhiljaa syksyyn aletaan siirtymään, merkkejä jo on ja samalla saa nauttia kesän tuotoksista, kasvimaalta saa kaikenlaista syötävää ja marjoja tulee monenlaisia. Siinä se kesä sitten vielä pyristelee voimalla mukana. Osan kukkien paras aika alkaa vasta kun toiset jo tehtävänsä hoitaneet-
VastaaPoistaMukavaa elokuuta!
Mummeli, kesän loppua kohti ollaan menossa. Se tuntuu niin taas niin kurjalta myöntää.
PoistaMutta pitää vaan kääntää katse noihin kasvimaan tuottoihin, marjoihin ja omenasouvikin on vielä edessä.
Kaunista elokuuta Sinulle!
Oi, herkullisen näköistä satoa!
VastaaPoistaMulla iski myös kaalikoi lehtikaaleihin, niin kuin varmasti lähes kaikilla. Kylvin yhden satsin vähän myöhemmin ja ne näyttävät säästyneen tuholaisen nakerruksilta.
Sun kuvista tajusin, että miksi en koskaan ole kylvänyt vuonankaalia, vaikka se on suosikkini. Kiitos tästä herätyksestä, nyt laitan sen ensi kevään varalta muistiin! :)
Riina, en aiempina vuosina ole mitenkään suojannut kaalejani ja meillä on aina juhlittu lehtokaalisatoa. Nyt täytyy oppia tästä ja peitellä harsojen alle ensi keväänä kaikki kaalikasvustot.
PoistaSinulla kasvaa ihailtavan paljon kaikenlaista syötävää herkkua puutahassasi. Minun pikkulavastani hävisivät alta aikayksikön kaikki lehtikaalit ja retiisit. Salaatti ja tilli ainoastaan tuottavat syömistä. Nautitaan nyt vielä kesästä, vaikka syksy nurkilla koputteleekin:)
VastaaPoistaKonnadonna, monenlaista sorttia on. Kaikkea en luetellut enkä kuvannut. Mutta mitään suuria määriä ei ole. Joskus olen kasvattanut pellolla. Silloin määrät olivat toista luokkaa. Nyt vaan laatikoissa. Se on helpompaa ja lähempänä keittiötä.
PoistaOi, nyt ihastuin tummapärskäjuureen!
VastaaPoistaKesäKukka, pärskäjuuret ovat näyttäviä kasveja. Minulla on niitä tummana ja vaaleana.
PoistaMinunkin lehtikaalini on niin pitsiä, ettei paljon syötävää ole jäljellä. Se, mikä jäi kaalikoita, etanat mutustivat. Olisi vain pitänyt antaa sen harson olla vaikka loppuun saakka.
VastaaPoistaSen verran puutarhaa pitää verottaa, että aina jonkun kukan raaskii maljakkoonkin leikata. Piristävät kummasti.
Between, kaalikoiden lisäksi meillä on tänä vuonna ollut kasvilaatikoissa myös lehtokotiloita. Aiempina vuosina ne eivät vielä sinne yltäneet. Ehkä sateet ovat tähänkin vaikuttaneet.
PoistaKaunis luonnonmukainen vesiaihe<3
VastaaPoistaTammikuun -30 astetta ilman lunta kolme viikkoa veivät saareltamme käytännössä kaikki leimut. Minulle jäivät vain valkoiset, jtoen tänään R. nouti Viherlandiasta joukkoon muutaman tumman- ja vaaleanpunaisen kukkivan.
Pihlajanmarjat ovat meillä jo aivan punaiset...
<3
Leena, tuo ylimmäinen kuva on meidän alalammesta. Se on ihan luonnonmukainen.
PoistaIhanaa, että sait leimuja puutarhaan, Ne värittävät kauniisti syyspuutarhaa.
Pihlajanmarjoja näyttää tulevan runsaasti tänä vuonna.
Mustikat on meilläkin tiukasti verkotettuina, muuten ei saada syödä itse ensimmäistäkään.
VastaaPoistaKatja, pensasmustikat jaksavat antaa satoa pitkään. Minusta on hienoa, että se ei valmistu heti vaan siitä riittää kerättäväksi pitkän ajan kuluessa.
PoistaOn silmänruokaa ja massunruokaa.
VastaaPoistaMinunkin amppelikukkani, yhdistelmä nukenkaulus/intianminttu voivat hyvin. Saa nähämiten käy, kun yöllä alkaa hipoa jo nollaa.
Rucolasaattini ja tilli kasvoivat isossa ruukussa, salaatin söi joku, mutta tillistä saan nauttia. Se ei kelpaa poroillekaan.
Onko puutarhamustikat vasta kypsymässä?
Aimarii, olen ihaillut amppeliasi. Toivottavasti se jaksaa ilahduttaa vielä pitkään. Usein nuo amppelit sietävät nollaa ihan hyvin. Mutta useampi pakkasaste kyllä hyydyttää.
PoistaVai eivät porot pidä tillistä. Hyvä, että jää sitten Sinulle.
Puutarhamustikoita saa poimia pitkään. Ne eivät valmistu kaikki kerralla.
Onpa tuo pärskäjuuri kauniin värinen
VastaaPoistaSussi, tumman pärskäjuuren väri on vahva. Se ryhdistää upeasti kimpun kuin kimpun.
PoistaOn sulla runsas kasvimaa. Mua aiva hävettää, kaks lavakaulusta vaa. Viimme vuanna ei sitäkää.
VastaaPoistaSyksy on valitettavasti jo tulonpäällä. Illakki jo pimenöö nii aikaasi. Ei oo kauaakaa, ku olin viälä pualeltaöin pihalla.
Navettapiika, ei tuo nyt niin runsas ole. Jotakin on vähän kotitarpeiksi. Eikä kaikki nyt onnistu ensinkään. En hoida tarpeeksi hyvin.
PoistaSyksyä nyt tuntuu pukkaavan. En vielä niin välittäisi.