Ruttojuuret, Petasides-suku

Näin aikaisin keväästä kukkii vain harva perenna. Vironperän alalammen ympärille on istutettu 90-luvun alussa ruttojuuria. Ne kukkivat nyt.

Tässä on kukassa japaninruttojuuri. Se tekee ensin vaaleanvihreä-kelta-valkoisen kukan ja sitten vasta kasvattaa lehdet. Näitä täällä on runsaasti. Sitten on myös aivan toisen näköisiä ruttojuuren kukintoja.

Tässä kukkii etelänruttojuuri. Sillä on kirkkaan punainen kukinto. Nämä kasvit eivät tee siemeniä lainkaan. Ne leviävät tehokkasti maavarren avulla. Niin tehokkaast, että aluksi luulin, että ne saivat nimensä siitä, että ne leviävät kuin rutto. Mutta nimi tulee ilmeisesti siitä, että etelänruttojuurta käytettiin lääkekasvina ruton hoidossa keskiajalla. Suomeen se rantautui sitten Ruotsin kautta 1600-luvulla rohdoskasvina kartanoihin ja pappiloihin. Nykyisin se lienee lähes luonnonvarainen Etelä-Suomessa. Pohjois-Suomessa luonnonvaraisena esiintyy pohjanruttojuurta, joka on huomattavasti pienempi kooltaan kuin nämä eteläisemmät sukulaisensa.
Etelänruttojuurta on käytetty lääkekasvina myös päänsäryn tai migreenin hoidossa. Nyttemmin sen lääkinnällisiä vaikutuksia on tutkittu uudestaan. Duodecim raportoi, että se näyttäisi tehoavan siitepölyallergian hoidossa, eikä sillä todettu antihistamiinin sivuvaikutusta, väsymystä.

Tämä kuva on otettu viime kesänä alalammelta. Lammen rantoja peittää runsas ruttojuurikasvusto. Tässä vaiheessa kesää lajeja ei enää erota toisistaan. Lehdet ovat samannäköisiä ja kookkaita. Kasvusto on niin tiheä, että maan pintaan ei pääse valoa. Tosin olen ollut huomaavinani, että japaninruttojuuri viihtyy vähän kuivemmissa paikoissa kuin etelänruttojuuri. Lehden halkaisija voi olla jopa metrin. Lapset mielellään leikkivät niillä käyttäen niitä sateenvarjoina.