Kevättä

Kevättä

TERVETULOA! Tunnelmia ja kuulumisia Vironperän huoneista ja puutarhoista.


perjantai 20. helmikuuta 2015

Käytävän koristelua


Aloitin käytävän seinien koristelun.


Halusin kiiltävää seinille. Oho, mitä kummallisia haluja! Keräsin teräksisiä ja hopeisia ja ehkä tinasiakin seinälautasia. Osan jopa putsasin ja mies hakkasi nauloja uusille seinille.


Ihastuin unkarilaisen Bodil Lazlon suureen tauluun. Siinä on tuo vaaleanpunaisen ja oranssin liitto, josta erityisesti pidän. Siinä sattui olemaan vielä hopeiset kehykset, niin se pääsi hopeapaisteeseen.


Jotakin kummallista on tapahtunut. Olen aina suorastaan inhonnut Kyllikin tarjoiluvaunuja. Nyt siirsin toiset käytävälle. Lastasin niille talon hopeisia kynttilänjalkoja. Löysin pienen Sibeliuksen kipsipään. Häntä juhlitaan tänä vuonna tässäkin talossa.


Sibeliuksen painavaa päätä tasapainotetaan tässä asetelmassa Aimo Okkolinin keltaisella maljakolla.
Tähän vuodenaikaan jokaisessa asetelmassa on oltava tulppaaneita. Nyt voikin tulla sitten viikonloppu. Olen valmis!


18 kommenttia:

  1. Kauniita esineitä, pidän erityisesti tuosta tarjoiluvaunusta ja sen asetelmasta <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minna, tarjoiluvaunun asetelma on minunkin mielestäni onnistunut. Ehkä sitä vaunua ei sitten oikein erota asetelman alta.

      Poista
  2. Kauniisti olet seiniä koristellut. Tuo tarjoilöuvaunu kaikkine esineineen on kaunis. Jospa makusi on muuttunut niiden suhteen.
    Oikein ihanaa viikonloppua!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mummeli, ihmeellisesti olenkin nykyään kiiltävän perään. Kummallisesti se maku muuttuu, kun vanhaksi elää.
      Mukavaa viikkoa Sinulle!

      Poista
  3. Ei hassumpi harrastus, tuo koristelu kauniilla esineillä.
    Juhlavan kauniita näkymiä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Akileija, sitä ei nuorena tiedä, mihin harrastukseen sitä vanhana päätyy. Nautitaan nyt tästä, kun puutarhaa ei pääse vielä kääntämään.

      Poista
  4. Kaunista! Tuo taulu on todella upea, tuo minulle Lapin mieleen

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sussi, kiitos! Ihailen aina sinun upeita Lapin kuviasi.

      Poista
  5. Ihana tarjoiluvaunu! Älä välitä: minäkin halusin sen rottinkisen kukkapöydän, ihan samanlaisen kuin oli kotona, kun olin lapsi ja jollainen sinulla on nyt takkahuoneessa;)

    Upeaa, kaunista tuo sininen lasi vasten ikkunaa.

    <3




    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Leena, jotenkin vaan tuo makukin muuttuu pitkin matkaa - suosikit ja inhokit vaihtavat paikkaa. Tai sitten vaan alan hyväksymään esineitä ja asioita enemmän vanhemmiten.
      Sininen lasi on ihana. Mielestäni tuo hopea sopii hyvin nimenomaan myös sinistä vasten.

      Poista
  6. Upea asetelma tuossa tarjoiluvaunussa, joka on kyllä minun mielestäni ihan tosi kiva huonekalu. Itse en valitettavasti sellaista omista :(

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pilvi, kiitos - minäkin pidän asetelmasta. Tästä talosta löytyy vanhoja tavaroita vaikka millä mitalla, kun mitään ei ole pois heitetty niin kuin yleensä ihmiset tekevät.

      Poista
  7. Välillä mielihalut yllättää.. Joskus sisustin vastoin kaikkea sitä, mitä kuvittelin tietäväni itsestäni, huoneeni lähes täysin valkoiseksi ja se oli ihana!

    Tykkään erityisesti tuosta asetelmasta, niin muodosta kuin väreistäkin. Jotenkin rauhallinen tunnelma, mutta silti jännittävä!

    Oletko käynyt katsomassa/kuuntelemassa Kansallisoopperassa Kullervon? Jos et, niin ehdottomasti kannattaa. Olen nyt hehkuttanut sitä kaikille, jotka ovat suostuneet kuuntelemaan! :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Paula, miten sitä kuvitteleekin tuntevansa itsensä, mutta hetkessä mielihalutkin heittävät häränpyllyä.
      Mutta hauskinta on juuri tuo tekeminen. Kait se on jonkintasoista luomista. Tunnelmien ja tilojen luominen ja huomenna senkin voi taas muuksi muuttaa. Kunhan ei ota liian vakavasti noita juttuja.
      En ole nähnyt Kullervoa. Yleensäkin Kalevala ja sen tulkinta kiinnostaa. Taidanpa pistäytyä!

      Poista
  8. Noin se homma etenee. Talo muuttuu sinun näköiseksi.
    Taulusta pidän etyisesti.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aimarii, näin se etenee pienissä palasissa kerrallan. Tätä tehdään nyt kun ei pääse vielä pihahommiin. Sussi tuossa jo edellä kommentoikin, että taulu tuo hänelle mieleen Lapin, vaikkas e onkin Unkarin pustalta.

      Poista
  9. Hieno asetelma tarjoiluvaunuissa. Minäkin ihastelin noita sinisiä pulloja, kauniita!

    VastaaPoista
  10. Onpa teillä haastetta noiden esineiden sijoittelussa, mutta hieno jälkeä, tosi hienoa! Tarjoiluvaunu on niin "Kyllikin näköinen", mutta niin sitä itse kunkin maku muuttuu. Asetelma on upea.

    VastaaPoista