Voi tätä ilon päivää! Toukokuussa kuolleeksi julistamani esikot ovat löytyneet. Tilasin vuosi sitten Barnhavenilta esikoita, jotka istutin puron penkereelle. Olin nähnyt unta niistä puoli vuotta, mutta haaveilemiani esikoita en löytänyt Suomesta. Ne oli tilattava ulkomailta.
Olin niin pettynyt ja harmissani, kun en talven jälkeen keväällä löytänyt jälkeäkään esikoista. Silloin oli lähellä, että olisin lyönyt hanskat naulaan ja lopettanut puutarhuroimisen niine hyvineen. Harvoin tässä harrastuksessa on tullut niin suuria pettymyksiä vaikka monta puuta, pensasta ja kasvia olen menettänytkin. Mutta nämä esikot ovat jostakin syystä niin tärkeitä.
Ensimmäinen tuoksuesikko on valmistautumassa kukintaan ja viereisissä kiinankeltaesikoissakin on nuput. Jihaa!!!
Yritän luoda tuohon puronvarteen ihan omanlaistaan tunnelmaa. Kylvin viime vuonna pulskaneilikoita ja käenkukkia, jotka pääsivät tuohon samaan paikkaan esikoiden kanssa.
Sirot käenkukat huojuvat yli metrin korkeudella, joten niitä on vaikea kuvata. Muutama oli kuitenkin kaatunut merenneidon päälle. Pikkuhiljaa tästäkin kolkasta alkaa muotoutua viihtyisä alue. Noista esikoista tulee varmasti vielä paljon kuvia.
Pihassa tuoksuu huumaavasti. Jasmikkeiden tuoksuun yhdistyy nyt päivänliljojen tuoksu.
Olen istuttanut terassin eteen ainoastaan noita vanhoja kapealehtisiä keltapäivänliljoja. Ne tuoksuvat päivänlijoista kaikkein vahvimmin.
Tähän loppuun laitan vielä muutaman kuvan päivän pionitilanteesta.
Nyt näitä malttaa jo napsia reilusti maljakkoon.
Lempeitä heinäkuun hetkiä!
ihanaiset pionit. On ne vain ihan omaa luokkaansa kukkivien perennojen joukossa. Hienoa löytää esikot sittenkin, ne vain taisivat miettiä hetken pidempään kylmän kevään takia.
VastaaPoistaKatja, pionit ovat näyttäviä ja myös tuoksuvia.
PoistaKoko toukokuussa ei esikoista näkynyt jälkeäkään. Olin aivan varma, että ne eivät nyt sitten Suomessa menesty.
Hienot esikot! Ja nuo pionit...huah...♥
VastaaPoistaHannele, esikko on ihanan kerroksellinen.
PoistaPionit ovat itseoikeutettuja pihan kuningattaria.
Miten ihanaa!!! Voi iik! Oi ei mikä esikko!
VastaaPoistaTästä tulikin mieleen, että täytyy käydä kastelemassa junnaninesikkoani, se on lähes ainoa, joka on hyvissä voimissa ja sekin lurpottaa lehtiään joka toinen päivä. Mulla kuoli kiinankeltaesikko keväällä, se harmittaa kyllä, kun muutama esikko oli ihan hyvin selvinnyt huhtikuulle asti, mutta sitten ottivat ja kuolivat.
Voi että sulla ilmeisesti kasvaa kaikki kasvatukset niin rehevästi ja nopsaan! Taidat tarjota niille kastelua ja parempaa multaa... mulla on TOISSA vuonna kylvetyt pulskaneilikat ihan kääpiöitä vielä :-D
Saila, Muistan sen ihanan junnaninesikkosi. Se on hurmaava.Esikot tykkäävät vedestä. Itse en ole kertaakaan niitä kastellut. Mutta ehkä tuolla rantapenkereellä on kuitenkin kosteata. Inhottavaa, että kiinankeltaesikkosi kuoli. Mutta se oli kuitenkin näkyvissä vielä huhtikuussa. Mun esikot tulivat pikkuhiljaa näkyviin vasta kesäkuussa.
PoistaEn todellakaan tarjoa parempaa kastelua kasveilleni. Luulen, että meidän maaperä pidättää vettä aika hyvin. Multa on täällä vahvaa - lehtomulta! Sullakin on pulskaneilokoita tulossa - kivaa!
Hieno esikkouutinen! Joskus ihan pieni asia voi olla elämää suurempi. Ymmärrän hyvin.
VastaaPoistaPidän kovasti keltapäivänliljojen tuoksusta. Sen sijaan pionit ovat meillä vasta avautumassa. Mahtavatko uskaltaa edes kunnolla poksahtaa, kun mittarissa on vain +12 astetta.
Between, ihminen ei todellakaan ole rationaalinen eläin. Tai ainakaan minä en ole. Tuollainen esikko voi saada minussa aikamoisen tunnemyrskyn aikaiseksi.
PoistaLuulen, että nyt viikonlopun lämmöt ovat avanneet pionisi!
Oi, taas niin kaunista!
VastaaPoistaPirjo, niin on kaunista nyt, kun joka puolella on niin runsasta kukintaa.
PoistaEsikot piilottelivat vain hetken ihan kiusallaan. Onneksi löytyivät. Mahtava pionitilanne! :)
VastaaPoistaKivimäen emäntä, että saattoivatkin piilotella noin pitkään. Tämä löytö innosti jatkamaan taas puutarhahommia.
PoistaIhanaa, ettet lyönyt hanskoja tiskiin! Ja oh, mitkä pionit!
VastaaPoistaSanna, meillä puutarhuroidaan taas!
PoistaLuulenpa, että Villissä Pihassa on nyt aikamoista pionihuumaa.
Kaunista kukintaa. Komea köynnöshortensia ja upeat pionit! :)
VastaaPoistaPuutarhamyyrä, köynnöshortensia kiipeää ja vahvistuu ja joka vuosi on enemmän kukkia. Pidän siitä!
PoistaIhania pioneja, kukkienyksi kuningatar lajissaan. Kiva että löysit esikot ,eivät olleetkaan hävinneet.
VastaaPoistaMummeli, minunkin mielestäni pionit ovat pihan kuningattaria. Niitä on kyllä ihan tarpeeksi meidän pihassa jo.
PoistaEsikot piilottelivat vaan niin järkyttävän pitkään.
Minäkin ehdin odotella joidenkin esikoiden kasvua, mutta hiljalleen ne ovat maasta nousseet ja palkinneet odotuksen, ihana tuo vaaleanpunainen, ihana pulskaneilikka ja käenkukka!!
VastaaPoistaPioneiden kukintaparaati on alkanut, sitä on syytä juhlia, siitä on aihetta iloita! Toivottavasti ei sataisi!
Saila, muistan, että Sinulla myös on kokemuksia esikoista. Sinuakin siis osa piinasi.
PoistaPidän noista luonnonkukista - käenkukasta ja pulskaneilikasta. Vuosi vuodelta lisään enemmän noita luonnonkukkia.
Aika hyvin ovat pionit pärjänneet, kun hankin tukia Nuppulasta. Ei riittänyt ihan kaikille.
Pionit aloittelevat vasta nyt kukintaansa, joskus olen saanut kesäkuun kolmastoista nimpparina pionokimpun.
VastaaPoistaEsikkolöytö oli varmasti todella iso yllätys ja ilo.Puutarha on aina joskus yllätyksiä täynnä.
Molley, luultavasti saat ihanan pionikimpun tänä kesänä nimipäiväpöytääsi!
PoistaTuollaisia sydämentykytyksiä menevät nuo esikot järjestämään!
Puutarhan hoitoon liittyy intohimoa, ihanaa, että uniesi esikot ilmestyivät puronvarteen. Pionikimput maljakoissa kuulostavat luksukselta, harvoin raatsin niitä poimia.
VastaaPoistaCheri, puutarhurointi on myös intohimolaji ja välillä se sisältää todella vahvoja tunteita.
PoistaOlen noista esikoista aivan innoissani. Kohtaa saatte nähdä niistä lisää kuvia.
Hieno juttu! Todella kauniita kukkia!
VastaaPoistaSussi, hyvä, että löytyivät vihdoin!
PoistaKaikki kukkii niin kauniisti pihalla nyt heinäkuussa.
Ihanat, ihanat pionit! Hyvä, kun esikot selvisivät sittenkin, kasvit järjestävät joskus iloisia yllätyksiä :)
VastaaPoistaSaraheinä, onneksi yllätykset ovat useimmiten iloisia.
PoistaUpeita kuvia♥ niin kaunista joka puolella ja tuo köynnöshortensia oli aivan upea..en ole ikuna noin komeaa nähnyt:) Kauniita kesäpäiviä!!
VastaaPoistaPäden paja, köynnöshortensia on noin kymmenvuotias. Kesti monta vuotta, kun se juurtui. Sitten yhtäkkiä se alkoi kasvaa ja tehdä kukkia.
PoistaVoi miten ihanaa, että esikkosi selvisi! Tiedän niin tuon tunteen kun joku kasvi on yllättäen kauhean tärkeä ja saa olla sydän syrjällään selviääkö se. Niin ihanat nuo käenkukat ja neilikat herkkyydessään. Ja tuo naispatsas! Tunnelma on kohdillaan, olet niin onnistunut. Pionit, uhkeat kaunottaret, eivät jätä kylmäksi nekään. Oh la la!
VastaaPoistaSametti Hortensia, juurikin tuo puron ranta on nyt huomion kohteenani. Sitä on hauskaa laittaa. Joka päivä tarkastan noiden esikoiden tilanteen. Niiden kukinnot kasvattavat kerroksia pikkuhiljaa lisää.
PoistaOnneksi esikkosi löytyivät!
VastaaPoistaJa nuo pionit, ihania! Meillä vasta nupuilla:)
Pioni, pionijuhlaa on meillä edelleen ja sisällä on maljakoissa myös noita ihanuuksia.
Poista