Kevättä

Kevättä

TERVETULOA! Tunnelmia ja kuulumisia Vironperän huoneista ja puutarhoista.


sunnuntai 12. kesäkuuta 2011

Iltasoutu lammella

Aurinko paistaa enää puiden takaa. Pahin helle on jo ohitse. Mies soutaa ja minä istun takatuhdolla.
Metsän puut heijastuvat tummaan veteen. Kultasäyneet ovat aktiivisia. Iltapalaa ilmeisesti etsivät.
Kallat ovat valloittaneet rannat. Ne kasvavat rentukkavyöhykkeen alapuolella vedenrajassa.
Sinisenvihreää heinää kasvaa mukavan kokoinen rypäs rantavedessä. En tunnista lajia.

 Keltakurjenmiekat ovat levinneet ympäri lampea. Ne alkavat avata kukintojaan. Nuppuja on vielä runsaasti.
Sudenkorentoja lentelee lammella jo nyt runsaasti. Elokuussa niitä joutuu jo väistelemään.
Lähettänyt klo

9 kommenttia:

  1. Hanneles bokparadis12. kesäkuuta 2011 klo 1.33

    Kurjenmiekan minäkin hain meren rannalta kalliollemme..

    VastaaPoista
  2. Maria12. kesäkuuta 2011 klo 2.37

    Todella hurmaavia tunnelmakuvia iltasoudulta. Olisikohan tuo siniharmaa heinä jokin sara?

    Kiitos kuvahetkistä!

    VastaaPoista
  3. MaMMeli12. kesäkuuta 2011 klo 3.27

    Ihanan tunnelmallinen iltasoutu, luonnon ihmeineen <3 Me olimme vaarin kanssa illalla maakunta ajelulla autolla, mentäisiinköhän tänään soutelemaan? Mukavaa sunnuntaipäivää sinulle <3

    VastaaPoista
  4. A12. kesäkuuta 2011 klo 7.57

    Oikeaa lampi- ja kesäromantiikkaa:D

    Hyvää helluntai-iltaa sinulle, Irene<3

    VastaaPoista
  5. Sussi12. kesäkuuta 2011 klo 23.22

    Onpa ihana lampi! Noin paljon kasveja ja sudenkorentoja. Meilläpäin ei juuri näe korentoja.

    VastaaPoista
  6. Irene13. kesäkuuta 2011 klo 1.46

    Hannele, keltakurjenmiekka on ilmeisesti luonnonvarainen. Meille sen istutti Aarne Kasvi parikymmentä vuotta sitten ja on nyt levinnyt koko lampeen.

    Vaahtera-Maria, voi olla sara hyvinkin. En oikein noita heiniä tunnista.

    Mammeli, menkää vaan vaarin kanssa soutelemaan. Ihan on tunnelmallista, suosittelen!

    Aili-mummo, kauniina kesäiltana on vähän romantisoitavakin.

    Sussi, näitä korentoja meillä riittä. Niitä tulee näkymään kuvissa vielä enemmän kun kesä etenee.

    VastaaPoista
  7. Sanni13. kesäkuuta 2011 klo 6.30

    Ihan mahtavuutta!

    VastaaPoista
  8. Leena Lumi14. kesäkuuta 2011 klo 12.04

    Minulla kasvaa keltakurjenmiekkaa kalliomme märässä murheenkryynissä. Se kasvaa vain toisella puolella ja toisella ovat päivänliljat ja kummallakin lisäksi kulleroita ja niiden välistä kulkee Keltainen Polku.

    Siniset iirikset ja kletakurjenmiekat ovat hyvä pari kasvamaan likekkäin ellei liian märkää, sillä siitä iiris ei sitten tykkää, että juuret koko ajan märässä.

    En ole keltaisten kukkien ystävä, mutta kuka näitä helppoja luonnonvaraisia ja vaatimattomia kasveja voi vastustaa.

    Tunnelmallinen lampi!

    VastaaPoista
  9. Irene14. kesäkuuta 2011 klo 12.33

    Sanni, niin on!

    Leena, miksi puhut murheenkryynistä? Ehkä et ole vaan löytänyt siihen sopivia kasveja?
    Siniset iirikset ja ketaiset kurjenmiekat ovat tosi hieno yhdistelmä.

    VastaaPoista

Tilaa: Lähetä kommentteja (Atom)