Titen malva ja Tuijan hattara

Nyt se kukkii vihdoinkin - Titen malva. Sain joululahjaksi Titeltä ruusumalvan siemeniä. Hän oli juuri sinä kesänä ostanut ihanan vanhan talon. Talon vanhasta puutarhasta Titte keräsi malvan siemeniä ja lähetti minulle. En käsitä, miksi tässä on kulunut niin paljon aikaa, ennenkuin malva on suostunut kukkimaan. Ehkä olen tapani mukaan siirrellyt sen paikkaa. Niinpä. Viime syksynä siirsin sen toiseen kukkapenkkiin. Ilmeisesti se piti siirrosta, koska vastalahjana puhkesi kukkaan.

Samaan aikaan pitkän kukkapenkin toisessa päässä kukkii toinen malva - Soilin malva. Tuo malva on matkannut pitempään. Sain siemenet 90-luvulla työtoveriltani Soili M:ltä. Se on peräisin joko hänen Espoon kotipihastaan tai sitten Kirkkonummen mökiltään. Alun perin kylvin siemenet Espoon kotini pihaan. Sieltä sitten siirsin taimia Lohjalle. Täälläkin malvat ovat kasvanet eri paikoissa.

Pihalleni ilmestyi tämä uusi vaaleanpunainen hattara. Se on Tuija R:ltä peräisin muutaman vuoden takaa. Tämän preeria-angervon paikkaa siirsin myös viime syksynä. Ja nyt se kukkii ensimmäistä kertaa. Tämä on sukua mesiangervolle, joka tuoksui niin ihanan vahvasti koko viime viikon lammen rannalla.

Nämä valoisat Tuijan lyhdyt loistavat keskellä varjopenkkiäni ja valaisevat koko penkin riemukseni. Kiitos kaikille ystäville, jotka jakavat siemeniä ja taimia kanssani. Kaikki te muistutte mieleeni aina näiden kukkien avautuessa.