Suurin osa kasveista pitää siitä, että saa kasvaa vähän katveessa. Etenkin jos muutama oksa korkealla heittää varjoa edes osan päivästä ja antaa suojaa kuumalta auringolta.
Joskus kuitenkin katve voi olla vähän liian päällekäyvää. Tässä raparperinlehdet toimivat narskuille kattona. Raparperi oli vielä viime kesänä todella pieni ja sinnittelevä ja halusin piristää hieman alakuloista penkin päätyä iloisilla narsisseilla. Kuinkas sitten kävikään -hups!
Havunurkkauksessa keltaiset 'Pagoda' -koiranhampaat uhkaavat jäädä ulottuvuutta hakevien seppelvarpujen alle.
Pari vuotta saksin suurikokoiset ja ränsistynet norjanangervot täysin maan tasalle. Tilaa jäi joka puolelle valtavasti. Istutin tyhjään tilaan sitten tulppaaneita. Luulenpa, että ensi keväänä näitä tuskin erottaa enää pensaiden alta.
Verenpisara on humahtanut äkkiä korkeuksiin. Kohta se ojentaa helmansa ja hupsista, sen alle katoaa aikamoinen kasvusto.
Tammen oksien katveessa talon kulmalla asustelee räkättiperhe. Koska tammi tekee niin myöhään lehdet, niin perhe-elämää pääsee seuraamaan todella esteettömästi.
Ihania puutarhakuvia.
VastaaPoistaHuvittaa kun räkätillä ei ole näkösuojaa kotosalla ;)
Pirjo, räkättirastas ei nyt oikein osannut valita puuta ihan nappiin. Tarjolla olisi ollut suojaisampiakin paikkoja. Nyt emo ei enää taida itse mahtua pesään ollenkaan. Poikaset kasvavat hurjaa vauhtia.
PoistaMinulla on yllättäneet särkyneet sydämet, en käsittänyt, että se voi kasvaa niin suureksi ja peittää muut kasvit alleen.
VastaaPoistaKiva kuva räksyperheestä:)
Sussi, nuo punaiset särkyneet sydämet ovatkin valtaisan isoja. Valkoiset näyttävät olevan vähän hillitympiä.
PoistaSuloinen kuva pikku tiput suut ammollaan..:)
VastaaPoistaIrmastiina, ihan voidaan omasta ikkunasta seurata perheen ruokintaa.
PoistaHevoskastanja olis kiva, mutta tila ei riitä. Joka vuasi saa suarittaa pelastusoperaatioota. Sehän on vaa toriste siitä, että joku viihtyy hyvi :)
VastaaPoistaNavettapiika, hevoskastanja on valtavan suuri puu ja koko ajan kasvaa vielä suuremmaksi. Kyllä se vaatii tavattomasti tilaa.
PoistaJuu, viihtyviä kasveja löytyy. Täytyy taas siirrellä. Sitä on ikuisessa kierteessä. Pitää perustaa uusia penkkejä, että on paikkoja, mihin siirtää.
Tuli mieleen se vanha laulu "Äidin kasvimaalla, raparperin alla..." , vaikka tässä tapauksessa se kultainen koti on tulppaanilla, eikä sammakolla :)
VastaaPoistaTäällä on hirmu riesa lehtokotiloista ja tuntuvat viihtyvän myös tosi hyvin raparperien katveessa. Mutta ilmeisesti niiden yksittäin noukkiminen on auttanut, koska enää löytyy ihan satunnaisia yksilöitä. Onneksi. On ihan mahdoton harmi.
Annukkka, sama laulu pyöri minunkin mielressäni.
PoistaHienoa, että olet päässyt niskan päälle tuossa lehtokotiloasiassa. Minä en noita mitenkään järjestelmällisesti kerää vaikka tontilla niitä paljon onkin. Täällä, kun riittää aika tavalla popsimista. Enemmän vihaan liljakukkoja. Niitä kerään oikein urakalla silloin, kun niitä esiintyy.
Samanlaisia vallankaappauksia tapahtuu minunkin puutarhassani -aina tulee aliarvioitua kasvun voimaa :) Ihana tuo kuva tulppaaneista norjanangervon edustalla!
VastaaPoistaSaraheinä, vallankappaukset kuuluvat elämään. Se pitää meitä liikkeessä.
PoistaTulppaanit ja norjanangervo ovat aika hempeä yhdistelmä.
Onhan sulla siellä komeat keltakoiranhanas kasvustot, taisitkin tarkoittaa pagodin kukilla komeita Cornuksen kukkia! Oletko muuten tulossa torstaina puutarhaseuran taimivaihtoon? Itse ajattelin olla kärppänä paikalla heti 16.00 ;D
VastaaPoistaMinna, tarkoitin Pagodilla juurikin tuota koiranhammasta. Se on lajikenimi.
PoistaHrrrr, harmi, en pääse taaskaan. Olen työvuorossa. Taimivaihto olisi ollut ihan "must"-juttu. Mutta töistä ei voi liueta.
Voi harmi kun et pääse :( Itselleni sattui onneksi aamuvuoro.
PoistaTutulta kuulostaa!Minäkin istutan kasvit aika tiiviisti, kun luulen että "ei ne meillä kuitenkaan niin isoksi kasva..."
VastaaPoistaJa taas saa olla tekemässä uusia penkkejä. Mutta ihanaa aikaa tämä kevät ja lämpöaaltoa odotellaan!
Eeviregina, tykkään istuttaa tiiviisti, kun en pidä mullan näkemisestä penkeissä. Tosin keväällä se näkyy jonkin aikaa ellei siis vuohenputket ole ehtineet kasvaa. En nimittäin ehdi keväällä putsata kaikkia penkkejä niin, ettei vuohenputkia olisi näkyvissa joissakin kukkapenkeissä.
PoistaTänään meillä on 19 astetta lämpöä ja pikkusadetta.
On tämä niin ihanaa aikaa. kaikki on niin rehevää kasvussaan.
VastaaPoistaMeille asti ei vielä ne kotilot ole pesiytyneet, enkä tottavia niitä tänne edes kaipaakkaan. Liljakukkoja oli joskus mutta enään ei ole näkynyt, ne on kyllä tosi ikäviä vieraita.
Upeita kuvia! Ja miten hellyttävä kuva rastaanpojista, siinä suut ammollaan odottavat ruokaa.
VastaaPoistaTosiaankin, hyvä sadesuoja on noilla kauniilla narsissella raparperin alla:)
Minulle käy myös usein niin että ei tule ajatelleeksi miten paljon kasvit kasvavatkaan.
Niin tuttua täälläkin, mutta tämmöistähän tämä puutarhaelämä on, uudistumista ja muokkaamista ja siinä se viehätys taitaa piilläkin.
VastaaPoista