Pihanperien kesyttäminen

Nyt voi jo nauttia viime vuoden uurastuksesta. Laajensimme pihaa kaatamalla puita ja ryteikköä. Mies rakensi lähes sata metriä aitaa. Meillä ei ole ollut missään aitaa aiemmin tällä tontilla, kun naapureitakaan ei ole oikein lähellä. Aidattomuus on laajentanut näkymiä. Mutta nyt on tontin pohjoispuolella tätä aitaa, jolla alunperin lähdettiin rajaamaan leikkimökkiä metsästä. Se lähti vähän lapasesta, mutta lopputulos on oikein hyvä. Se suojaa myös yläpihaa mukavasti.

Aidan vierustalle, kantojen ja kivien juurille olen istuttanut sipuleita. Keltaisia torvinarsisseja on aika lailla eri puolilla. Myös rakastamiani siroja kirjopikarililjoja lisään vuosittain. Tässä niitä on kiven kupeessa suuren vaahteran edessä. Valtavat kellot heiluvat hentojen varsien päissä.

Helmililjat ovat selvinneet metsässä jo pari vuotta. Ne on kylvetty aidan toiselle puolelle. Pikkuhiljaa raivataan myös aidan toisen puolen metsikköä.

Metsikkö on aivan valkoisenaan vuokoista. Se on metsän aluskasvi. Valkovuokot kukkivat vieläkin. Tuonne olen lisännyt narsissien lisäksi myös metsätulppaaneita. Saa nähdä, nousevatko ne sieltä tänä keväänä.

Yläpihan kukkapenkissä keskiössä ovat nyt jouluruusut. Ne ovat säilyneet koskemattomina. Kuvassa on kerrottu 'Ellen White'.

Samassa kukkapenkissä avautuu ensimmäinen kurjenmiekka. Bokharan kuljenmiekka on viihtynyt hyvin. Se on selvästi vankistunut viime vuodesta.

Ihastuttavat pikkutulppaanit, 'Persianhelmet', sädehtivät rannalla.

Katsura on avannut silmunsa ja se kasvattaa pikkuruisia punaisia lehtiään. Juurella kasvaa muutama narsissi.

Erivärisiä ja -muotoisia narsisseja olen istuttanut ympäri tonttia. Nämä ovat mongolianvaahteran juurella.

Tänään ajettiin ruohikko ensimmäistä kertaa.
Rusokirsikka avaa joka päivä lisää kukkiaan. Yläoksat ovat vielä silmuilla.